PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Koponen: Ammatillisen opetuksen säästöt kohdennettava suomalaisilta nuorilta leikkaamatta

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

ilmastonsuojelu

Saksalla alkavat olla kehitysapuun käytettävät rahat lopussa. Kritiikkiä synnyttävät myös erikoiset kohteet, kuten positiivisen maskuliinisuuden kehittäminen Ruandassa ja pyöräteiden rakentaminen Perussa. Poliitikot vaativat avun perinpohjaista uusharkintaa sekä kansallisen edun huomioimista avustuskohteista päätettäessä.

Lähes joka toinen saksalainen haluaa RTL-kanavan tuoreen kyselyn mukaan vähentää Saksan maksamaa kehitysapua. Eniten kehitysavun leikkaamista kannattavat Vaihtoehto Saksalle -puolueen ja liberaalipuolueen kannattajat ja vähiten vihreiden kannattajat.
Kehitysapu on nykyisessä muodossaan myös Saksan valtiovarainministeriön karsintalistalla. Syynä on maan huono taloudellinen tilanne ja kasvava velkaantuminen.
Saksalaista keskustelua kehitysavun määrästä ja kohteista sävyttää monien avustuskohteiden kohdalla epätietoisuus avun mielekkyydestä ja perillemenosta.
Kehitysapu törmäsi velkajarruun
Saksan koko valtiontalous ja siinä yhteydessä myös kehitysapu joutui puntaroitavaksi perustuslakioikeuden määrättyä hallituksen pitämään kiinni lakiin kirjatusta velkaantumisperiaatteesta.
Sen mukaan valtio ei saa kuluttaa enempää rahaa kuin mitä veroina ja maksuina kerätään. Suhdannesyistä uutta velkaa voidaan kuitenkin ottaa tarvittaessa korkeintaan 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Poikkeuksen säännöstä muodostavat luonnonkatastrofit ja muut poikkeukselliset hätätilanteet. Tällaiseksi katsottiin Saksassa muun muassa valtion massiivisiin tukitoimiin pakottanut koronapandemia.
Hallitus rikkoi perustuslakia
Vaikka liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtama Saksan demarien, vihreiden ja liberaalien liikennevalohallitus sitoutui hallitusohjelmassaan pitämään kiinni velkajarrusta, niin päätöksestä lipsuttiin tämän vuoden budjettia tehtäessä.
Uutta velkaa päätettiin ottaa yli 100 miljardia euroa, minkä perustuslakioikeus kuitenkin torppasi perustuslain velkajarrupykälän perusteella. Oppositio iloitsi oikeuden päätöksestä, mutta hallitukseen se iski kuin pommi.
Saksan julkinen velka on ennestään yli 2 400 miljardia euroa. Sen hoito ja korot lohkaisevat vuodessa budjetista yli 60 miljardia euroa.
Menoja leikataan rajulla kädellä
Perustuslakioikeuden tuomio pakotti valtiovarainministeri Christian Lindnerin (lib) ottamaan niin kehitysavun kuin muutkin tämän ja tulevan vuoden menoerät suurennuslasin alle. Kaikesta on säästettävä ja leikattava.
Saksa käyttää kehitysapuministeriön budjetin kautta kehitysapuun tänä vuonna noin 11 miljardia euroa. Se on lähes miljardi euroa vähemmän kuin edellisvuonna ja noin seitsemän miljardia vähemmän kuin vuonna 2021.
Kaikkiaan Saksa käytti kehitysapuun, mukaan lukien Ukrainalle annettu apu, OECD:n laskutavan mukaan vuonna 2022 yli 30 miljardia euroa. Avustuksia Saksa on antanut 65 maailman maahan.
Bruttokansantuotteesta laskettuna Saksan maksama kehitysapu on 0,42 prosenttia alun perin tavoitteeksi asetetun 0,7 prosentin sijasta. Tälläkin osuudella Saksa on USA:n jälkeen maailman toiseksi suurin kehitysavun antaja.
Ministeri vaatii velkajarrun löysäämistä
Avun karsimista vastustava kehitysyhteistyöministeri Svenja Schulze (sd) vaatii velkajarrun löysäämistä. Hän on käynnistänyt vaatimustensa tueksi näkyvän tiedotuskampanjan. Tukea tulee vihreiltä, vasemmistopuolueilta, kirkoilta ja monilta järjestöiltä.
Kehitysavusta kiinni pitäminen kuuluu ministerin mielestä tulevaisuuden investointeihin, koska se palvelee myös tulevia sukupolvia niin Saksassa kuin kohdemaissa.
Schulze viittaa maailmanpankin näkemykseen, jonka mukaan jokainen maailmanlaajuisten kriisien vähentämiseen käytetty euro tulee vähentyneenä hätäapuna nelinkertaisena takaisin.
Ohjaako kehitysapua ideologia vai aito tarve?
Kehitysavun maksaminen Saksan kilpakumppaneille Kiinalle ja Intialle, positiivisen maskuliinisuuden kehittämisprojekti Ruandassa sekä pyöräteiden rakentaminen Peruun ovat saaneet monet saksalaiset pyörittämään päätään.
Yhä useammin kysytään, ohjaako kehitysapua enemmän jokin ideologinen tavoite kuin aito tarveharkinta.
Samaa kysyy liittopäivien varapuhemies ja hallituksessa demarien ja vihreiden kanssa istuvan liberaalipuolueen varapuheenjohtaja Wolfgang Kupicki. Hän vaatii Frankfurter Allgemeine Sonntagszeitung -lehdelle antamassaan haastattelussa kehitysapuprojektien perusteellista selvittämistä.
&#8211; Kansalaisten keskuuteen on levinnyt laajalti tunne, että valtiolla on aina enemmän rahaa muille kuin omille kansalaisille, hän toteaa.
Apu on sidottava kansalliseen intressiin
Varapuhemies Kupicki muistuttaa, että Saksan on säästettävä ensi vuoden budjetista kaksinumeroinen miljardimäärä, ellei valtio sitten halua ottaa uutta velkaa velan päälle joko perustuslakia muuttamalla tai sitä tietoisesti rikkomalla.
Velkajarru voidaan kiertää keinotekoisilla mutta todellisuudessa lainaan perustuvilla erityisrahastoilla, jollaisia Scholzin hallitus on käyttänyt muun muassa armeijan uudistamisen rahoittamiseen sekä ilmastonsuojelusta johtuvien lisäkulujen peittämiseen.
Kubickin kritiikkiin yhtyy myös kristillisdemokraattisen unionin CDU:n ja CSU:n liittopäiväryhmän johtaja Thorsten Frei vaatimalla Tagesspiegel-lehden haastattelussa kehitysyhteistyön sitomista kansallisiin intresseihin.
Hän käyttää esimerkkinä Ranskaa, jossa yritykset hyötyvät 80-prosenttisesti Afrikkaan viedystä kehitysavusta. Saksassa takaisinvirtaus on vain kymmenen prosentin luokkaa.
Positiivista maskuliinisuutta Ruandaan
Ruandan positiivisen maskuliinisuuden projektia kehitysyhteistyöministeri Schulze perustelee tavoitteella vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
&#8211; Monia henkiä voidaan pelastaa ja pahoinpitelyjä estää, kun miehisyyttä ratkotaan sukupuolten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kautta eikä viidakkoveitsellä, hän perustelee.
Schulze kiistää yleisen väitteen, että Saksan kanssa monilla markkinoilla kilpailevalle Kiinalle maksettaisiin enää kehitysapua. Intiallekin annettava apu on hänen mukaansa pääosin luototusta.
Tilastojen mukaan Saksa maksoi kuitenkin vuonna 2022 Kiinalle kehitysapua 495 ja Intialle 444 miljoonaa euroa. Saksa maksoi viime vuonna myös kahdeksalla miljoonalla eurolla Saksassa opiskelevien kiinalaisten opiskelijoiden kuluja.
Pyöräteiden rakentamista Perun pääkaupunkiin Limaan 54 miljoonalla eurolla kehitysyhteistyöministeri perustelee ilmastonsuojelulla. Kaupunkilaiset pääsevät näin aikaisempaa kätevämmin ostoksille polkupyörillä autojen sijasta, mikä vähentää hiilidioksidia ja hidastaa ilmastonmuutosta.
Hallitus halusi tukkia arvostelijan suun
Kriittisistä mielipiteistä pahasti ärsyyntynyt Saksan hallitus on yrittänyt hillitä kovin ottein myös kehitysapuun kohdistuvaa arvostelua.
Hallituksen palkkaama asianajaja haastoi Bild-lehden entisen päätoimittajan Julian Reicheltin oikeuteen hänen kutsuttuaan YouTube-kanavallaan Saksaa ”hullujenhuoneeksi&#8221;, koska se on maksanut kahden viime vuoden aikana 370 miljoonaa kehitysapua Talibanille.
Hallitus piti väitettä törkeänä, koska se ei ole antanut oman ilmoituksensa mukaan kehitysapua Talibanille vaan YK:n ja kansainvälisten järjestöjen kautta afganistanilaisille. Reicheltin mukaan hallitus ei ole pystynyt näyttämään toteen, etteikö apua olisi valunut myös Talibanille.
Hallituksen kanne meni läpi Berliinin kamarioikeudessa, mutta se tyrmättiin perustuslakioikeudessa. Perustuslakituomareiden mukaan valtion on siedettävä poleemista kritiikkiä ja hallituksen arvostelu kuuluu mielipiteenvapauteen.
Rahaa valuu myös yhteistyöhaluttomille maille
Moni saksalainen kysyy, miksi kehitysapua maksetaan myös sellaisiin maihin, jotka kieltäytyvät ottamasta vastaan karkotettuja kansalaisiaan, joita Saksassa on kymmeniätuhansia.
Kehitysyhteistyöministeriö vastaa arvostelijoille, että kokemusten mukaan siirtolaiskysymyksissä päästään parempaan lopputulokseen luottamuksellisen kommunikaation ja yhteistyön avulla kuin painostamalla avustusten katkaisemisella.
Yleisen mielipiteen mukaan maksut olisi keskeytettävä, jos valtio ei suostu yhteistyöhön sen kansalaisia syystä tai toisesta palauttavan maan kanssa.
&nbsp;

Saksan velkajarru iskee myös kehitysapuun – lähes joka toinen saksalainen haluaa leikata ulkomaille maksettavia avustuksia

Vasemmistoradikaalit ovat alkaneet polttaa Berliinissä sähköautoja ja niiden latausasemia vastalauseeksi ihmisiä ja maaperää riistävälle ”vihreälle kapitalismille”.

Erityisenä iskujen kohteena ovat Teslat, joiden litiumakkuihin tarvittavaa raaka-ainetta kaivetaan heidän mukaansa Chilessä myrkyllisissä ja vaarallisissa olosuhteissa.
Teslaa vasemmistoradikaalit ilmoittavat pitävänsä poikkeuksellisen sopivana kohteena myös siksi, että yrityksen omistaja Elon Musk omistaa myös Starlink-satelliittijärjestelmän, jota käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin tällä hetkellä muun muassa Ukrainassa ja Gazan alueella.
Sähköauton valmistus riistää ihmisiä ja luontoa
&#8211; Sähköautojen tuotanto on ”vihreää kapitalismia”, jossa riistetään ilmastonsuojelun nimissä köyhien maiden asukkaita ja pilataan luontoa ja ympäristöä, todetaan vasemmistoradikaalien sivustolla.
&#8211; Litiumakkujen materiaali kaivetaan muiden harvinaisten metallien kanssa myrkyllisistä kaivoksista, josta seuraa tuotantoalueelle ja sen asukkaille sairauksia, hävitystä ja kurjuutta.
Autojen ja latausasemien polttamista perustellaan myös Elon Muskin aikeilla laajentaa entisestään Berliinin eteläpuolella Grüneheidessa sijaitsevaa jättikokoista autotehdastaan.
&#8211; Sähköautojen valmistaminen ei tuhlaa pelkästään rajallisia luonnonvaroja vaan pilaa tällä alueella myös pohjaveden, sivustolla todetaan.
Teslan kamerat ”militarisoivat” katuja
Vasemmistoradikaalit varoittavat Tesla-autojen tarkkapiirtoisista kameroista.
&#8211; ”Vartijaominaisuuksilla” varustetut autot pakottavat aktivistit naamioitumaan tavallistakin perusteellisemmin, sivustolla muistutetaan.
Naamioituna kulkeminen on Saksassa kielletty, mutta korona-ajan maskipakot ja -suositukset väljenisivät käytäntöä.
Berliinin poliisi tutkii sähköautojen ja latausasemien tuhopolttoja ”poliittisesti vasemmistolaisesti motivoituina rikoksina”.
Maastureiden renkaat tyhjiksi
”Vihreän kapitalismin” vastaiseen kamppailuun kuuluu kaupunkimaastureiden ja kalliiden urheiluautojen renkaiden puhkominen ja tyhjentäminen näpelöityjen venttiilin kautta.
Vasemmistoradikaalit ilmoittavat puhkaisseensa Berliinissä tänä vuonna yli sadan auton renkaat.
Tekoja perustellaan luonnonvarojen tuhlaamisen vastustamisen lisäksi ilmastonsuojelulla.
Monissa saksalaiskaupungeissa itävä hanke nostaa suurien autojen pysäköintimaksuja tukee samaa ajatusta.
Berliinissä ja muissa eurooppalaisissa kaupungeissa on alkanut toimia perinteisten vasemmistoradikaalien ryhmien rinnalla uusi, erityisesti suurten autojen renkaiden tyhjentämiseen erikoistunut ”The Tyre Extinguishers” -nimen ilmastoaktivistien ryhmä.
X-palvelussa julkaisemassa päivityksessä se ylpeili kaupungeista tulleen hieman turvallisemman sen jälkeen kun se tyhjensi Berliinissä yli sadan ja Potsdamissa kymmenien kaupunkimaasturin renkaat.
Saksassa yli 30 000 vasemmistoradikaalia
Tuoreimman poliisitilaston mukaan Saksassa on 34 700 vasemmistoradikaalia. Heistä 10 300 luokitellaan väkivaltaan suuntautuneiksi.
Vasemmistoradikaalit syyllistyivät toissa vuonna 3847 rikokseen, joista 602 oli pahoinpitelyjä ja muita väkivallantekoja. Tapauksista 1968 oli paikkojen ja tavaroiden rikkomista. Tuhopolttoja oli 62.
Autojen polttajat ja renkaiden puhkojat jäävät harvoin kiinni. Poliisia he pitävät usein narreinaan julkaisemalla itse anonyymisti ilmiantoja ja kuvia iskuistaan.
Vasemmistoradikaalit opastavat kotisivullaan kädestä pitäen, miten auto saadaan syttymään sopivalla viiveellä, jotta sytyttäjät ehtivät livahtaa huomaamattomasti paikalta ennen liekkien leimahtamista.

”Vihreää kapitalismia” vastustavat vasemmistoradikaalit polttavat Saksassa sähköautoja ja puhkovat maastureiden renkaita

Henkilöautojen kulutus- ja päästörajat ovat oleellinen asia USA:n autoteollisuudelle, sillä maassa on totuttu siihen, että amerikanraudat ovat amerikanrautoja eivätkä mitään riisikuppeja. Presidentti Obaman kaudella maassa otettiin käyttöön erittäin tiukat ja kunnianhimoiset päästötavoitteet. Trumpin hallinnon päätös höllentää autojen kulutusrajoja on isku vasten ilmastoväen kasvoja. 
Presidentti Donald Trumpin hallinto päätti tiistaina helpottaa autoteollisuudelle asetettuja uusien henkilöautojen kulutusrajoja, kertoo <a href="https://www.latimes.com/politics/story/2020-03-31/trump-rolls-back-fuel-economy-standards">Los Angeles Times</a> -lehti.
Ilmastonsuojelijat puolestaan olisivat halunneet Barack Obaman kaudella vuonna 2012 säädettyjen, erittäin tiukkojen ilmastotavoitteiden pysyvän voimassa.
Tavoitteena seitsemän litraa sadalla
Tiistaina voimaan tullut päätös vaatii autovalmistajia parantamaan autojensa polttoainetehokkuutta 1,5 prosentilla vuodessa. Tavoitteena on saavuttaa seitsemän litran keskikulutus sadalla kilometrillä vuoteen 2026 mennessä. Alun perin Trump suunnitteli jopa suurempiakin helpotuksia autoteollisuudelle.
Obaman kaudella asetetut tavoitteet vaativat viiden prosentin vuotuista parannusta polttoainetehokkuuteen, jolloin vuoteen 2026 mennessä uusien autojen keskikulutus olisi ollut vain 5,2 litraa sadalla kilometrillä. Tavoite olisi ollut amerikkalaisille autoille melko kova, sillä se koskee henkilöautojen lisäksi myös lava-autoja ja raskaita citymaastureita ja tila-autoja.
Oikeudenkäyntejä tulossa päätöksen kumoamiseksi
Trumpin hallinnon päätös tulee joutumaan koetukselle oikeudessa. Kalifornian osavaltion ylin syyttäjä Xavier Berecca on jo todennut, että Kalifornia tulee puolustamaan tiukempia kulutusrajoituksiaan oikeudessa. Myös monien ympäristöjärjestöjen odotetaan vievän Trumpin päätöksen oikeuteen.
&#8211; Kaikista pahoista asioista, joita presidentti Trump on tehnyt ympäristölle, tämä on kyllä kaikkein pahin, luonnehti Safe Climate Campaign -järjestön johtaja Dan Becker.
Ilmastoväen mielestä löysemmät kulutusrajat tulevat johtamaan tuhansien ihmisten ennenaikaiseen kuolemaan ja astmakohtauksiin. Lisäksi ilmastonsuojelijat järkeilevät, että vaikka Trumpin säädöksen odotetaan laskevan uuden auton hintaa tuhannella dollarilla, ihmisillä menee enemmän rahaa, kun he joutuvat ostamaan suurempikulutuksiseen autoonsa enemmän bensiiniä.
Kalifornialla muita tiukemmat päästörajat
Savusumusta kärsineellä Kalifornian osavaltiolla on ollut 70-luvulta lähtien erioikeus asettaa muita osavaltioita tiukemmat päästörajoitukset. Presidentti Trump kuitenkin poisti Kalifornialta tämän oikeuden viime vuonna.
Uudet, höllemmät kulutusrajat ehtivät käyttöön aikaisintaan vuoden 2022 malleissa. Niiden on laskettu tuovan autoteollisuudelle jopa sadan miljardin dollarin säästöt. Odotettavissa olevat oikeudenkäynnit merkitsevät autoteollisuudelle kuitenkin suurta epävarmuutta. Jos Trumpin päätös kaatuu tai ei tulekaan voimaan esimerkiksi Kaliforniassa, tehtaat ovat vaikeassa tilanteessa.
Autovalmistajat pelkäävät myös menettävänsä maineensa ympäristöstä huolestuneiden ihmisten silmissä. Ainakin Ford, Honda, Volkswagen ja BMW ovat jo vapaaehtoisesti sopineet Kalifornian osavaltion kanssa noudattavansa kulutusrajoja, jotka ovat jossain Obaman ja Trumpin tavoitteiden välimailla.

Ilmastoväki kauhuissaan – Trump hölläsi autojen kulutusrajoja

ilmastonsuojelu

Saksan velkajarru iskee myös kehitysapuun – lähes joka toinen saksalainen haluaa leikata ulkomaille maksettavia avustuksia

”Vihreää kapitalismia” vastustavat vasemmistoradikaalit polttavat Saksassa sähköautoja ja puhkovat maastureiden renkaita

Ilmastoväki kauhuissaan – Trump hölläsi autojen kulutusrajoja

Uusimmat

PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Koponen: Ammatillisen opetuksen säästöt kohdennettava suomalaisilta nuorilta leikkaamatta

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Suosituimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa