Jukka Savolainen

Mikä tahansa tohtorin tutkinto ei ole enää automaattisesti kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Merkittävä osa nykyisestä akateemisesta humanistisesta tutkimuksesta on absurdia. Asiasta kirjoittaa brittilehti Spectator. Kirjoittaja Arabella Byrne on itse akatemiasta journalismin pariin palannut filosofian tohtori, joka näkee tutkintojen arvon menettävän hohtoaan. Isossa-Britanniassa tohtoriopintojen parissa on lähes ennätysmäärä ihmisiä. Samaan aikaan työelämässä on pulaa kovatasoisista käytännön osaajista. Arabella Byrnen mukaan veronmaksajat rahoittavat kyseenalaista akateemista tutkimusta. Hän muistuttaa, että Isossa-Britanniassa toimiva, Suomen Akatemian kaltainen tutkimusneuvosto on saanut kritiikkiä eriskummallisten ja poliittisesti värittyneiden hankkeiden tukemisesta. Tutkijat ovat käyttäneet verovaroja esimerkiksi ”osallistavan audiovisuaalisuuden” avulla Palestiinan aaveilmiöiden tutkimiseen, ”queer-tekstitysten materiaalisuuden” selvittämiseen sekä menstruaation kuvaamiseen elokuvissa.

Puheenaihe-podcastissa vieraillut sosiologian ja kriminologian professori Jukka Savolainen sanoo, että tavallisten veronmaksajien intuitio tieteenä markkinoidusta höpötutkimuksesta osuu yleensä oikeaan. - Ei ole sattumaa, mihin tiederahoituksen kritiikki Suomessa nyt osuu.

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontui pohtimaan ajankohtaisia ja tulevaisuuden haasteita yhdessä Baltian ja Pohjoismaiden europarlamentaarikkojen kanssa Brysselissä Belgiassa.

Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.