Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra näpäytti Tytti Tuppuraista epäjohdonmukaisuudesta – SDP:n leikkausvaatimus kesti vain muutaman tunnin

Vigeliukselta tyrmäys ministeri Adlercreutzille: ”Kehitysapu ei kaipaa suojelua, vaan moottorisahaa”

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttajille selvät säännöt – ”Jos velvoitteita ei noudata, siitä seuraa sanktioita”

Hallitus panee kuriin holtittoman järjestöjen tukemisen – Rydman: Perussuomalaiset leikkaa toissijaisista menoista

Reijonen: Jakeluvelvoitepäätöksen jarruttaminen oli iso moka kokoomukselta ja muilta hallituskumppaneilta

Veronmaksajat: Kehysriihi toi tervetulleen korjauksen kotitalousvähennykseen – veronkevennykset tukevat kasvua

Kolumni: Uusiutuva turve olisi tarvinnut vain luku- ja kirjoitustaitoisia keskustan kansanedustajia

Nieminen tyytyväinen kehysriihen päätöksiin – työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu

Hallitus uudistaa kotoutumispalvelut: Jatkossa maahanmuuttaja kotoutuu työn kautta ja kantaa enemmän vastuuta

”Historiallinen muutos” – yrittäjien eläkemaksut sidotaan jatkossa todellisiin tuloihin

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Eduskunnassa äänestettiin tänään kansalaisuuslain muuttamisesta. Hallituksen esitys meni läpi äänin 98-81.

Muutettu laki tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä hallitusohjelman mukaisesti. Laki astuu voimaan lokakuun alussa tänä vuonna.
Asumisajan pidentämisen tavoitteena on osaltaan parantaa kansalaisuutta hakevien ulkomaalaisten valmiutta yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Esityksellä pyritään myös siihen, että Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaadittava asumisaika vastaisi nykyistä yhdenmukaisemmin muiden Pohjoismaiden edellyttämää asumisaikaa.
Tämä muuttuu:
&#8211; Kansalaistamiseen edellytettävä asumisaika nousee viidestä kahdeksaan vuoteen.
&#8211; Jatkossa asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu.
&#8211; Asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennetään.
&#8211; Laista poistetaan kansainvälistä suojelua saavan asumisaikaa koskeva poikkeus.
&#8211; Kansalaisuudettoman, Suomen kansalaisen puolison, kielitaitoedellytyksen täyttävän hakijan ja 15 vuotta täyttäneen lapsen osalta asumisaikaa nostetaan yhdellä vuodella viiteen vuoteen.
&#8211; Lisäksi asumisaikaa nostetaan yhdellä vuodella kolmeen vuoteen tilanteissa, joissa asumisajasta poiketaan erittäin painavista syistä.
&#8211; Lakiin lisätään erillinen poikkeusperuste Suomen edustuston työntekijän puolisolle, jolta edellytettäisiin kahden vuoden asumisaikaa.
&#8211; Lisäksi lakiin lisätään uusi lakisääteinen enimmäiskäsittelyaika, joka edistäisi kansainvälistä suojelua saavien ja kansalaisuudettomien henkilöiden kansalaisuushakemusten kiireellistä käsittelyä.
<h4>Monet perustuslain turvaamat oikeudet koskevat kaikkia</h4>
Suomen kansalaisuuden valtiosääntöoikeudellinen merkitys on jo supistunut sen vuoksi, että vuonna 1995 voimaan tulleessa perusoikeusuudistuksessa perustuslain perusoikeussäännökset ulotettiin koskemaan pääsääntöisesti kaikkia Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevia.
Esimerkiksi yhdenvertaisuus, uskonnonvapaus, sananvapaus ja monet muut perustuslaissa turvatut oikeudet koskevat kaikkia, myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta.
Suomen kansalaisuudella on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia henkilön oikeusasemaan, ja Suomen kansalaisuuteen liittyy edelleen joitain oikeuksia ja velvollisuuksia, joita Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla ei ole.
<h4>Laki parantaa kansallista turvallisuutta</h4>
Suojelupoliisi arvioi ehdotetuista muutoksista lausuessaan, että asumisajan pidentäminen voi osaltaan mahdollistaa sen, että henkilöstä on todennäköisemmin tiedossa sellaisia kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tietoja, joiden kertyminen saattaa kestää kauemmin.
Tältä osin esityksellä olisi suojelupoliisin mukaan myös kansallista turvallisuutta parantava vaikutus.

Kansalaisuuden vaatimukset muuttuvat tiukempaan suuntaan – edellytettävä asumisaika nousee viidestä kahdeksaan vuoteen

Osa maahanmuuttajista haluaa Ruotsista ainoastaan suojelua, eivätkä velvollisuudet ole välttämättä ykkösprioriteetti. Monikulttuurisen valtion kansalaisista alle puolet ovat valmiita puolustamaan maata ase kädessä. Kehno maanpuolustustahto on Ruotsin pääministerin keskeinen huoli Venäjän kasvavan uhan edessä.

&#8211; Viime kädessä kyse on ruotsalaisten arvojen ja elämäntavan puolustamisesta ase kädessä &#8211; oman henkensä kaupalla. Kansalaisuus ei ole matkustusasiakirja, <a href="https://www.svd.se/a/LlKV0V/kristersson-for-latt-bli-svensk-medborgare">painotti</a> pääministeri Ulf Kristersson taannoin kokonaismaanpuolustustapahtuman yhteydessä Sälenissä.
Kannanotto liittyy Ruotsissa vellovaan keskusteluun sodan uhasta. Venäjän hyökkäys eli selkkaus Itämerellä voi olla totta vain muutaman vuoden kuluttua. <a href="https://www.svd.se/a/on0nL0/patrik-oksanen-efter-artionden-av-underlatenhet">Niukin</a> aikaikkuna on vuosi- puolitoista tästä eteenpäin.
Maanpuolustustahto hakusessa
Pääministeriä mitä ilmeisimmin huolestuttaa kansalaisten kehno maanpuolustustahto monikulttuurisessa valtiossa. Vain 23 prosenttia ruotsalaisista ilmoittaa olevansa ”erittäin valmis” puolustamaan kotimaataan.
Jos kysymys viilataan muotoon ”melko valmis”, maanpuolustushenkisten osuus vastaajista nousee 41 prosenttiin, todetaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsalaisten-mielesta-maata-ei-kannata-puolustaa-vain-nelja-kymmenesta-tarttuisi-tosipaikan-tullen-aseeseen/">tutkimuksessa</a>.
Ei oikeuksia ilman velvollisuuksia
Kristersson sanoo toki uskovansa, että valtaosa Ruotsin kansalaisuuden saaneista haluaa olla osa yhteiskuntaa ja hyväksyy sen oikeudet sekä velvoitteet. Joka tapauksessa hän haluaisi kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja.
&#8211; Ei ole epäilystä siitä, että osa ihmisistä etsii Ruotsista ensisijaisesti suojelua ja joille velvollisuudet eivät ole niin keskeisiä, hän sanoo uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa.
Lienee selvää, että kyseinen tendenssi on otettu huomioon Venäjän Läntisen sotilaspiirin hybridisodankäynnin pelikirjassa.

Ruotsin pääministeri huolissaan maanpuolustustahdosta: ”Kansalaisuus ei ole matkustusasiakirja”