Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

karhuluvat

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen EU:n petopolitiikasta, jota esimerkiksi karhujen osalta tulkitaan Suomessa paljon tiukemmin kuin Ruotsissa.

EU:n luontodirektiivissä todetaan suurpetojen osalta niiden kantojen edellyttävän tiukkaa suojelua, johon on kuitenkin myös poikkeuksia. EU:n lainsäädäntö ylittää kansallisen lainsäädännön. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö päättää kannanhoidollisesta metsästyksestä ja luvat myöntää Riistakeskus. Jos päätöksistä valitetaan, ne voivat kuitenkin kaatua hallinto-oikeuksissa.
&#8211; Karhun kannanhoidollinen metsästys voi päättyä tähän jahtikauteen. Syy löytyy korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjauksesta 30.10., jonka mukaan Riistakeskuksen syksylle 2022 myöntämät karhuntappoluvat ovat pääosin laittomia, toteaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.
Ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys
Vaikka KHO:n käsittelemät valitukset koskivat vain osaa myönnetyistä kaatoluvista, ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys. Riistakeskus on perustellut myöntämiään lupia usein alueen vahvalla karhukannalla, karhumäärään mukautuvalla eli kestävällä metsästyksellä ja karhunmetsästyskulttuurin säilymisellä. KHO:n mukaan tämä ei riitä, vaan kaikkien poikkeusluvan edellytysten on täytyttävä.
&#8211; Oikeus viittaa EU:n luontodirektiiviin, jonka mahdollistamaa poikkeuslupaa voidaan KHO:n mukaan soveltaa &#8221;vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua&#8221;. Oikeus toteaa, etteivät tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys ja metsästyskulttuurin säilyttäminen ole päämääriä, joissa tiukasta suojelusta voitaisiin poiketa.
&#8211; Jatkossa suurpetojen pyytäminen nojaa vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin sekä karkotuslupiin, joilla petokantaa ei kyetä säätelemään.
Karhukanta kasvanut jahdista huolimatta
Suomessa on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 1 700–1 900 karhua. Kanta on kasvanut jahdista huolimatta: karhuja on kaadettu 2000-luvulla 100–350 vuodessa. Menneen syksyn saalis oli 180 karhua.
&#8211; Ruotsissa karhuja on 2 500 ja syksyn jahti päättyi 650 kaatoon. Ruotsissa poikkeusluvista päättää lääninhallitus ja jahti todennäköisesti jatkuu, Hakkarainen kertoo.
Komissio valvoo, että jäsenmaat noudattavat EU-lainsäädäntöä. Hakkarainen kysyikin komissiolta, onko Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätös EU:n luontodirektiivin mukainen. Ja mikäli on, olisiko luontodirektiiviä syytä tarkentaa erityisesti siksi, että sitä tulkitaan hyvinkin eri tavoilla jopa naapurimaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa?
&nbsp;

Hakkarainen kysyi komissiolta luontodirektiivistä – miksi naapurimaissa on ihan erilaiset tulkinnat?

Karhunmetsästyksen oli määrä alkaa 20. elokuuta, mutta useilla alueilla metsästyskauden aloitus uhkaa myöhästyä tai jopa peruuntua kokonaan luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöjen tekemien valitusten vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ammattivalittajien panemista kuriin tarvittaessa vaikka saattamalla heidät vahingonkorvausvastuuseen.

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan tekemät valitukset kohdistuvat seitsemään lupapäätökseen Pohjois-Karjalassa sekä yhteen päätökseen Kainuussa ja yhteen Pohjois-Hämeessä. Liiton mukaan karhun kannanhoidollisen metsästyksen luvat ovat lainvastaisia.
&#8211; Sekä suden että karhun kannanhoidollisella metsästyksellä ehkäistään petovahinkoja ja säilytetään suurpetojen ihmisarkuus. Susi ei kuulu ihmisten pihoille eikä karhu tonkimaan roskiksia ja tuhoamaan mehiläistarhoja. Kaatoluvista valittaminen on omiaan lisäämään petovihaa, sillä suurpetojen kannan kasvu lisää myös petovahinkojen todennäköisyyttä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Valittajilla ei mitään kosketuspintaa paikallisiin olosuhteisiin
Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt ovat valittaneet aktiivisesti myös muun muassa susiluvista. Ylen tammikuussa 2021 julkaistun artikkelin mukaan vuonna 2015 perustettu yhdistys on jättänyt kymmeniä valituksia susien kaatoluvista. Erikoista valituksissa on, että valitusten allekirjoittajat eivät asu siinä maakunnassa, johon poikkeuslupa on myönnetty. Ylen selvityksen mukaan samat henkilöt vaikuttavat useissa Tapiolan piirijärjestöissä.
&#8211; Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko. Tämä ei vaikuta ainoastaan metsästäjiin, vaan myös niihin susialueiden asukkaisiin, joiden pihoilla sudet jatkuvasti vierailevat. Luvista valittajat eivät edes asu samassa maakunnassa, eikä heillä ole mitään kosketuspintaa paikallisiin olosuhteisiin, Antikainen moittii.
Metsästäjiä tilanne turhauttaa
Karhu kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, mikä tekee sen metsästyksestä tiukasti säänneltyä. Kannan kooksi on arvioitu 2 240–2 500 yksilöä, ja kaatolupia on tälle kaudelle myönnetty 197. Lähes puolet luvista on myönnetty Pohjois-Karjalaan, mutta lähes kaikista luvista on valitettu.
Valituksia on tehty myös Kuhmon 18 kaatoluvasta ja Pohjois-Hämeessä yhdestä luvasta. Metsästäjiä tilanne turhauttaa, sillä valitusten käsittely vie oman aikansa ja viivästyttää jahdin aloitusta. Poikkeusluvat myönnetään poronhoitoalueen ulkopuolelle heinäkuun puolivälissä.
Toiminta ei edistä luonnonsuojelua
&#8211; Metsästäjät tuntevat oman alueensa karhukannan paremmin kuin kukaan muu, ja on päivänselvää, että lupia ei myönnettäisi, ellei niille olisi kannanhoidollista perustetta. Vastaavia valituksia on aiemmin tehty myös susien kaatoluvista, eikä suden kannanhoidollista metsästystä ole vieläkään päästy aloittamaan jatkuvista petovahingoista huolimatta.
&#8211; Luonnonsuojelijoina esiintyvät ammattivalittajat voisivat lopettaa kiusantekonsa. Heidän toimintansa ei edistä luonnonsuojelua sen enempää luonnossa kuin ihmisten parissakaan.
&#8211; Mikäli ammattivalittajat eivät lopeta selvää kiusantekoaan valitusten muodossa, täytyy alkaa miettimään mahdollisuuksia asettaa heidät vahingonkorvausvastuuseen, kun valitukset todetaan perusteettomiksi. Tällaisissa tapauksissa luvat pitäisi myös automaattisesti myöntää seuraavalle metsästyskaudelle ilman valitusoikeutta, Antikainen toteaa.
&nbsp;

Kiusanteko valituksilla metsästysluvista on saatava kuriin – ”Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko”

Alkavalle metsästyskaudelle myönnetyt 197 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen ovat osin jäissä luonnonsuojelujärjestö Tapiolan tehtyä niistä valituksen. Järjestön tekemä valitus koetaan metsästäjien parissa tahalliseksi kiusanteoksi, minkä itsekin metsästystä harrastavat perussuomalaiset kansanedustajat Ari Koponen ja Jenna Simula allekirjoittavat täysin.

&#8211; Valituksen ovat tehneet pöytälaatikkoyhdistyksen nimissä sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään kosketuspintaa kyseisiin karhunmetsästysalueisiin ja elämään maaseudulla suurpetojen kanssa, paheksuu kansanedustaja Ari Koponen.
Suomen vahvaa karhukantaa on säädeltävä
Kansanedustajien mukaan valitusoikeutta ei tällaisissa tapauksissa pitäisi olla. He pitävät luonnonsuojelujärjestön toimintaa härskinä metsästyksen haittaamisena, ja huomauttavat sillä olevan vastakkainasettelua lisäävä vaikutus, mikä syventää metsästäjien ja luonnonsuojelun välistä kuilua entisestään.
&#8211; Karhukanta on Suomessa vahva, ja se kestää kannanhoidollisen metsästyksen, jota on kannan säätelyn ja ihmisarkuuden säilyttämisen vuoksi tehtävä vuosittain. Haluavatko nämä luonnonsuojelijoina itseään pitävät ihmiset todellakin, että karhusta tulee yhtä ongelmallinen ja vihattu eläin kuin sudesta? kansanedustaja Jenna Simula huomauttaa valituksen mahdollisista seurauksista.
Suomen ei pidä toistaa Romanian virheitä
Kannanhoidollisen metsästyksen ansiosta karhun aiheuttamat vahingot maaseudun ihmisille ja elinkeinoelämälle on saatu pidettyä Suomessa vähäisinä. Äärimmäisen ikävä esimerkki karhunmetsästyksen lopettamisen seurauksista on nähty Romaniassa, missä vuonna 2019 kuoli 8 ja haavoittui 23 ihmistä karhun hyökkäyksissä.
&#8211; Vastaavanlaista tilannetta tuskin halutaan Suomessa nähdä, Simula ja Koponen toteavat ja vaativat hallitukselta välittömiä toimia tilanteen ratkaisemiseksi.
Kansanedustajat esittävät toimiviksi ratkaisuiksi tilanteeseen valitusoikeuden rajaamista ja karhun, suden sekä ilveksen siirtämistä luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, mitä Suomen olisi perussuomalaisedustajien näkemyksen mukaan tiukasti tavoiteltava EU:ssa.

Kansanedustajat moittivat järjestöä tahallisesta kiusanteosta – Jenna Simula ja Ari Koponen: Karhuluvista valittaminen on härskiä metsästyksen haittaamista