Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Kangas: Kotimainen ruoantuotanto turvattava – ”Jos Itämeri menee kiinni, tulee nälänhätä”

Elomaa ja Peltokangas vaativat sodissa kaatuneiden muistotaulujen palauttamista julkisille paikoille

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Miljonääri maksoi 191 Kokoomusnuorten jäsenmaksua – järjestön sisäinen kohu johti johtajien eroon

Järjestäytynyt rikollisuus soluttautuu Suomen vankiloihin – 350 vankia kytköksissä, uhka myös henkilökunnalle

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Strandman: Sopimuspalokunnat pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä

Perussuomalaisten Kymen piiri nimesi eduskuntavaaliehdokkaita – mukana neljä kansanedustajaa

Kansa äänesti muutoksen puolesta Unkarissa – Magyar ja Tisza ottavat vallan Orbánilta

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

kuljetukset

Eduskunta keskusteli tänään huoltovarmuusselonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo totesi ryhmäpuheessaan, että kylmän sodan päättymisen jälkeen Euroopassa on monin paikoin tuudittauduttu vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen.

&#8211; Samalla tavalla, kun on oletettu keskinäisriippuvuuksien poistavan sodat Euroopan unionin sisällä, on virheellisesti kuviteltu, että vastaava toimisi myös suhteessa unionin ulkopuolisiin tahoihin, Riikka Slunga-Poutsalo kuvaili tilannetta.
Slunga-Poutsalon mukaan varautuminen muihin kriiseihin kuin ilmastonmuutokseen on monin paikoin pahasti laiminlyöty.
&#8211; Ylikansallisista riippuvuuksista varotelleita olisi kannattanut leimaamisen sijasta kuunnella. Muutos Suomen turvallisuusympäristössä on merkittävä Ukrainan jouduttua hyökkäyssodan kohteeksi ja huoltovarmuutta on arvioitava perusteellisesti nyt, kun kansalaisia uhkaa jopa energiapula talven tullen, Slunga-Poutsalo vaati.
Koronapandemia herätti
Slunga-Poutsalo muistutti, että koronapandemian aikana koetut kompuroinnit päätöksentekoketjuissa, eri materiaalien riittävyydessä ja niiden laadussa ovat olleet omiaan herättämään kysymyksiä huoltovarmuuden tilasta.
&#8211; ”Rekat lähtevät liikkeelle” -julistukset, kun samaan aikaan materiaaleja ei ole ollut varastossa riittävästi ja niitä on yritetty hankkia hämärien liikemiesten kautta, herättävät kysymyksiä varmuusvarastojemme riittävyydestä.
Suomi on erilainen
Suomi on pieni toimija, kun yhä suurempi osa huoltovarmuustyöstä tapahtuu EU-maiden yhteistyönä ja osin EU-sääntelyn ehdoilla. Suomella on kuitenkin erityinen asema, Slunga-Poutsalo muistutti.
&#8211; Meillä on oleellisia eroavuuksia muihin EU-maihin, kuten riippuvuus merikuljetuksista, pitkä raja hyökkäyssotaa käyvään maahan ja kylmä ilmasto. Nämä suomalaiset erityispiirteet on huomioitava ja onkin tärkeää, että suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen sekä yhteistyön vahvistamiseen Pohjoismaiden kesken.
Kuljetukset ja kalusto turvattava
Purra huomautti, että valtaosa Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meritse eikä vaihtoehtoista reittiä monien kriittisten tuotteiden osalta ole.
&#8211; Emme myöskään voi nostaa ilmastotoimilla kustannustasoa niin paljon, että teemme esimerkiksi maatalouden harjoittamisesta Suomessa mahdotonta.
&#8211; On ensiarvoisen tärkeää, että voimme varmistaa ulkomaankaupan edellytykset myös kriisitilanteissa. Siksi kotimaisessa omistuksessa on oltava riittävä määrä sekä laivoja kuin lentokoneita. Lisäksi on tärkeää pyrkiä varmistamaan vaihtoehtoiset kuljetusyhteydet maitse Ruotsin ja Norjan kautta erityisesti rautatieyhteyksiä hyödyntäen, Slunga-Poutsalo totesi.
Sähköntuotannon omavaraisuus
Perussuomalaiset on vaatinut, että Suomen sähköntuotannon tulisi olla riittävää kansallisiin tarpeisiin kaikissa olosuhteissa. Tuulivoimalle pitäisi perussuomalaisten mukaan määrätä säätövoiman rakentamisvelvoite.
&#8211; Riippuvuus tuontisähköstä on kestämätöntä. Selonteossa on tunnistettu säätövoiman tarpeellisuus sääriippuvaisten tuotantomuotojen lisääntymisen myötä, mutta siinä ei esitetä ratkaisua tilanteeseen, jossa tuulivoiman tuottajat poimivat rusinat pullasta ilman huoltovarmuusvelvoitetta säätövoiman tuotantoon liittyen.
&#8211; Säätövoiman riittävyys on ratkaistava, joko säätämällä sääriippuvaisten energiamuotojen tuottajille säätövoimavelvoite tai säätämällä windfall-vero, jonka tuotot ohjataan huoltovarmuusrahastoon säätövoiman järjestämistä varten, Slunga-Poutsalo esitti.
Kansallinen turvallisuus aina ensin
&#8211; Huoltovarmuudessa on kyse jatkuvuudesta, jolla turvataan väestömme perustarpeet vakavissa häiriöissä ja varaudutaan myös uudenlaisiin uhkiin unohtamatta kansallista henkistä kriisinsietokykyä ja sen vahvistamista luottamusta ja turvaa herättävällä päätöksenteolla.
&#8211; Meidän on tehtävä kriisinsietokykymme edellyttämät panostukset niin liikenteen, energian, kriittisen infran kuin esimerkiksi hoitohenkilökunnankin osalta. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle, Slunga-Poutalan painotti.

Huoltovarmuuden tarkoitus on turvata kaikki perustarpeet: ”Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle”

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen kansalaisten liikkumisen tukemisesta energiakustannusten noustessa.

Polttoaineen varsin nopea hinnannousu on ajamassa monia kansalaisia ahdinkoon. Varsinkin maakunnissa moni joutuu jo laskemaan työssä käymisen taloudellista järkevyyttä. Vaikutus näkyy lisäksi kuljetuksissa ja kerrannaisvaikutus tuntuu kansalaisten lompakoissa.
&#8211; Bensan hinnan uutisoidaan olevan jo Euroopan unionin kalleinta. Monissa EU-maissa on kansalaisille tuotu verohuojennuksia, joilla polttoaineen hintaa pyritään hillitsemään. Esimerkiksi Saksassa bensiinin hinnan arvioidaan laskevan noin 30 senttiä per litra verohuojennuksen jälkeen. Suomen linja on tuntunut olevan, ettei verohuojennuksiin ole varaa, toteaa kansanedustaja Jussi Wihonen.
&#8211; Jakeluvelvoitteeseen tuotiin helpotusta, mutta kansalaiset toivovat lisää apua. Erityisesti kuljetusalalla, maataloudessa ja teollisuudessa olisi tarvetta avulle tilanteen helpottamiseksi.
&#8211; Kuljetusalan ammattidieselmallia ollaan tuomassa, mutta esimerkiksi Rakennusteollisuus on huomauttanut, että työkonealalle ei olla saamassa juuri minkäänlaisia tukia. Kuljetusalan polttoainetuen hakeminenkin on ajoitettu vasta marraskuulle, joten yritykset joutuvat sinnittelemään pitkään, Wihonen kuvaa tilannetta.
”Koettakaa kestää ja vähentäkää kulutusta”
Kansalaiset kokevat olevansa vaikeassa tilanteessa sijaiskärsijöitä, ja Wihosen mukaan apua ei juuri ole tullut.
&#8211; Kansalaisia neuvotaan vähentämään kulutusta ja siirtymään joukkoliikenteen ja vähäpäästöisempien kulkuyhteyksien käyttäjiksi. Isoimmissa kaupungeissa tämä saattaa olla mahdollista, mutta polttoaineen kustannusten nopea kasvu vaikuttaa myös joukkoliikenteen vuoroihin ja kustannuksiin. Pienimmillä paikkakunnilla joukkoliikenteen resurssit ovat jo nyt varsin rajalliset ja vuoroja on vähän, eivätkä ne usein palvele työssäkäyviä.
Valtio veronmaksajia vai veronmaksajat valtiota varten?
Wihosen mukaan elämä kallistuu lähes jokaisella sektorilla.
&#8211; Suurituloisille sadan euron lisämeno kuukaudessa voi olla taskurahaa, mutta pienituloisille hinnannousut vaikuttavat jo merkittävästi elämiseen. Ylhäältä voidaan neuvoa vähentämään kulutusta ja muuttamaan tottumuksia, mutta kansalaisen elämää se ei helpota. Kun valtio lisää velkaantumistaan ja lisämenojaan, niin kansalaisten näkökulmasta on kestämätöntä, että valtion omien menojen suhteen ei tunnuta tekevän vähennyksiä, Wihonen toteaa.
&#8211; Kovan veropaineen alla kansalaiset pohtivat, onko valtio veronmaksajia varten vai veronmaksajat valtiota varten.
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee, ymmärretäänkö hallituksessa energian korkean hinnan aiheuttamia huolia ihmisten elämässä ja miten kansalaisia aiotaan tukea ja kannustaa tilanteessa. Wihonen kysyy myös, miten eriarvoistumista alueiden ja kansalaisten välillä aiotaan hillitä energiakustannusten kasvaessa ja miten hallitus aikoo vähentää kulutusta valtion omissa toiminnoissa.
&nbsp;

Wihonen: Kansalaisia vaaditaan mukautumaan hintojen nousuun – mukautuuko valtio?

Kansanedustaja Minna Reijonen haluaa hallituksen ottavan ohjelmassaan ja hiilineutraalisuustavoitteissaan huomioon myös tiestön kuntoa parantamalla saavutettavissa olevat päästövähennykset. Reijonen muistuttaa, että huonokuntoisilla teillä on suuri vaikutus polttoaineen kulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin.

Suomi on pitkien etäisyyksien ja tärkeiden maantieyhteyksien maa. Tiestön toimivuus ja maanteiden hyvä kunto ovat edellytyksiä maan toimintakyvyn säilyttämiseksi.
Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Kuljetuksissa tieverkko on aina osa kuljetusta, koska sekä alku- että loppupäässä raaka-aineet pääsääntöisesti lähtevät teitä pitkin ja jakelu tapahtuu teitä pitkin.
&#8211; Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento- tai vesiväyliin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Raideliikenne ei kumipyöriä korvaa
Raideliikenteellä ei ole tulevaisuudessakaan mahdollista korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää eikä mahdollista rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin. Vertailuna voi käyttää maantieverkon 77 925 kilometrin pituutta verrattuna rataverkon 5 924 kilometrin pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu- ja yhdysteitä, katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 kilometriä.
&#8211; Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko, muistuttaa Reijonen.
Polttoaineen kulutus voi kasvaa jopa 10 prosenttia
Polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen suurentuessa. Vierintävastuksella on suuri merkitys raskaiden ajoneuvojen kulutukseen. Päällysteiden epätasaisuus voi kasvattaa polttoaineen kulutusta jopa 10 %. Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelka pitäisi saada purettua.
&#8211; Tiestön kuntoon tulee kiinnittää huomiota myös pienempien teiden, kuten 3-5-numeroisten teiden, osalta. Pienillä teillä liikkuu paljon raskasta kalustoa, toteaa Reijonen.
Päästöt vähenisivät jopa 5 prosenttia
Kuljetusyritysten edunvalvojan SKALin tilaama selvitys osoittaa, että vuosittain ajetaan 500 miljoonaa ajoneuvokilometriä raskailla ajoneuvoilla huonokuntoisilla teillä. Pelkästään nykyistä tasaisemmalla tiestön pintakunnolla olisi saavutettavissa viiden prosentin päästövähenemä.
Reijosen asiasta jättämässä kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, miten hallitusohjelmassa ja hallituksen hiilineutraaliustavoitteessa on huomioitu päästövähennykset, jotka ovat saavutettavissa tiestön kuntoa parantamalla.
&#8211; Mielenkiinnolla jään odottamaan ministerin vastausta tähän asiaan, sanoo Reijonen.
&nbsp;

Reijonen vaatii hallitusta ottamaan hiilineutraalisuustavoitteissaan huomioon myös tiestön korjaustoimet: ”Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko”