Elinkeinoministeri Wille Rydman harkitsee vakavasti asettumista Helsingin pormestariehdokkaaksi

Väylien korjausvelan purkaminen etenee – tämän vuoden tavoitteena päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä

Niemiseltä toimenpidealoite välituntien lisäämisestä kännykkäkiellon piiriin – “Välitunnit ovat olennainen osa koulupäivää”

IMF peruu suunnittelemansa Artikla IV -matkan Venäjälle – valtiovarainministeri Purra: ”Kannatti reagoida”

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jyrähtävät EU:lle: ”Näpit irti koulutuksesta!”

Perussuomalaisten Pirkanmaan piiri nimesi ensimmäiset aluevaaliehdokkaat

Hamasin aseellisten raiskausten symboliksi nousseen Naama Levyn kaapannut Hamasin terroristi Muhammed Abu Aseed eliminoitu

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

kuntien talous

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela ehdottaa, että kehitysapuvaroja pitää ohjata uudelleen niin Ukrainaan humanitääriseen apuun kuin Suomeen tulleiden tilapäistä suojelua tarvitsevien palveluiden turvaamiseenkin.

&#8211; Kehysriihessä hallitus teki minimaalisen leikkauksen kehitysapuvaroihin, mikä on oikea suunta. Tämän lisäksi nykyisiä kehitysapuvaroja pitäisi suunnata uudelleen suoraan ukrainalaisten auttamiseksi, ehdottaa kansanedustaja Jari Koskela.
Koskela muistuttaa, että tilapäistä suojelua tarvitsevat ovat oikeutettuja Suomessa erilaisiin palveluihin.
&#8211; Perusopetusta on tarjottava kaikille sitä tarvitseville, ja tämän lisäksi kuntien pitää tarjota varhaiskasvatusta niille lapsille, joiden vanhemmat käyvät töissä tai opiskelevat. On järkevää tarjota varhaiskasvatusta myös ukrainalaisille lapsille, koska moni ukrainalaisista haluaa päästä töihin.
Valtion tuettava kuntia auttamisessa
Koskela katsoo, että kunnat tarvitsevat valtion tukea ukrainalaisten auttamiseksi.
&#8211; On selvää, että kuntien taloustilanne ei tällä hetkellä mahdollista ukrainalaisten auttamista, joten valtion on taattava riittävä rahoitus. Kehitysapuvaroista pystytään ottamaan tarvittavat resurssit, jos vain poliittista tahtoa löytyy, Koskela muistuttaa.
Koskela huomauttaa, että kehitysapu nykyisellään on saanut paljon kritiikkiä sen heikosta vaikuttavuudesta ja epävarmasta tuloksellisuudesta. Varojen uudelleen ohjaaminen voisi tuottaa nykyistä paljon parempia tuloksia, koska rahojen käyttö ukrainalaisten hyväksi tapahtuisi ilman välikäsiä ja sen tuloksellisuutta on helppo valvoa.
&nbsp;

Koskela ehdottaa kehitysapuvarojen suuntaamista ukrainalaisten auttamiseksi: Nykymuotoinen kehitysapu on saanut paljon kritiikkiä heikosta vaikuttavuudesta ja epävarmasta tuloksellisuudesta

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on tyrmistynyt EU-komission direktiiviehdotuksesta rakennusten energiatehokkuudesta, joka toteutuessaan ajaisi suuren joukon suomalaisia asunnonomistajia köyhyyteen ja taloudelliseen ahdinkoon.

Omakotiliiton mukaan merkittävä osa suomalaisista ei selviydy remonttikustannuksistaan, jos EU-komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta toteutuu. Valmisteilla olevan direktiivin mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus. Tämä koskee kaikkia EU:n jäsenmaita samalla tavalla. Asiasta uutisoi <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4430436">Helsingin Uutiset</a>.
Näin syntyy tilanne, jossa jokaiseen EU-maahan kohdistuvat yhtäläiset ponnisteluvaatimukset asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennusten energiatehokkuutta luokitellaan asteikolla A–G. Huonoimpaan G-luokkaan kuuluvat julkiset rakennukset tulisi kunnostaa vähintään tasolle F vuoteen 2027 mennessä. Asuinrakennusten osalta aikaa olisi vuoteen 2030 asti.
Direktiivi pakottaa kalliisiin remontteihin
Kansanedustaja Jukka Mäkynen on tyrmistynyt EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista suomalaisille kotitalouksille:
&#8211; EU:n direktiivillä on jälleen kerran kiireinen aikataulu, ja se pakottaa suomalaiset kalliisiin remontteihin, joista suurin osa ei tule selviytymään taloudellisesti. Tätä on EU:n niin sanottu vihreä siirtymä, jossa EU:n ilmastopolitiikan ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen nimissä ajetaan iso joukko suomalaisia asunnonomistajia köyhyyteen.
&#8211; Tällaisen hankkeen voisi hyväksyä ainoastaan siinä tapauksessa, että nämä tulevat remonttikustannukset korvattaisiin täysimääräisesti esimerkiksi EU:n yhteisestä kassasta, johon Suomi on jo laittanut miljardeja, Mäkynen pohtii.
Rajut seuraukset myös kunnille
<a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntalehden</a> mukaan EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo rajuja kustannuksia myös kunnille. Toteutuessaan tämä direktiivi velvoittaisi jokaisen jäsenvaltion julkisen sektorin saneeraavan kolme prosenttia kaikista omistamistaan kiinteistöistä vuosittain. Velvoite tarkoittaisi Suomen kunnille noin 3,6 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain nykytasoon verrattuna:
&#8211; Suomessa on valtava määrä kriisikuntia, joilla on suuria vaikeuksia selviytyä lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Monella kunnalla on edessään yt-neuvotteluita ja palveluiden karsimista jo nykytilanteessa.
&#8211; Tähän yhtälöön kun lisätään EU:n energiatehokkuusdirektiivin miljardien kustannukset joka vuosi, niin syntyy tilanne, jossa kunnat ajautuvat taloudelliseen katastrofiin. On selvää, että EU:n energiatehokkuusdirektiivi on pysäytettävä ja sanottava iso EI tälle mielivaltaiselle direktiiville, Mäkynen vaatii.
Keskustan passiivisuus ihmetyttää
&#8211; Sanna Marinin punavihreä hallitus pyrkii kuitenkin hallitusohjelmassaan tekemään maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, joten siltä on turha odottaa tämän direktiivin torppaamista, Mäkynen varoittaa.
Mäkynen ihmettelee myös hallituspuolue keskustan passiivisuutta vihreän siirtymän vaikutuksista Suomen taloudelle:
&#8211; EU:n energiadirektiivi iskee voimakkaasti maaseudun asukkaiden elämään, esimerkiksi omakotitaloasukkaisiin. Aikooko keskusta olla mukana hallituksessa, joka ajaa suomalaiset omakotitaloasukkaat taloudelliseen kurjuuteen EU:n energiatehokkuusdirektiivin myötä? Mäkynen tivaa.
&nbsp;

EU:n energiatehokkuusdirektiivi ajaa suomalaiset kotitaloudet taloudelliseen ahdinkoon – “Tätä on EU:n niin sanottu vihreä siirtymä”