Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Seppänen: Häiriökäyttäytyminen ja vanhempien painostus murentavat opettajien työrauhan – ”Missä on OAJ?”

Osaamistakuu nostaa perusopetuksen perustaidot takaisin keskiöön – Strandman: Suomen tulevaisuus rakentuu osaamiselle

Farmaseutti-kansanedustaja varoittaa mahdollisista lääkeongelmista poikkeusaikoina

Puisto: Turvallisuusosaamisesta on aukeamassa Suomelle vientivaltti

Suomi vahvistaa asemaansa kriittisten teknologioiden ketjussa – Puisto ja Tavio: ”Suomalainen kyvykkyys on nyt maailmalla erittäin kysyttyä”

Koskela iloitsee kehysriihen turvepaketista: Huoltovarmuus vahvistuu ja turpeen saatavuus turvataan

Kokonaisveroaste laskee tällä hallituskaudella – Purra: ”Voi jo pitää saavutuksena”

Hallitus panostaa voimakkaasti puolustukseen ja turvallisuuteen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta – turvallisuudesta ei tingitä

60 miljoonaa Vt 2 parantamiselle Porissa – ministeri Ranne ja edustaja Huru: ”Tärkeä päätös, joka oli kovan työn takana”

Hallitus päätti täsmätoimista asumisen kustannusten helpottamiseksi ja rakentamisen vauhdittamiseksi

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

läheiset

Ystävät, perhe ja oma talous ovat yhä enemmän ruotsalaisnuorten elämän keskiössä. Kiinnostus poliittiseen vaikuttamisen ja ilmastokysymyksiin jää sen sijaan sivummalle. Tämä on Nuorisobarometrin (Ungdomsbarometern) keskeisin viesti, joka käy selville 15 000 nuoren haastatteluista.

<a href="https://www.ungdomsbarometern.se/">Ungdomsbarometern</a> on Ruotsin suurin vuosittainen 15-24-vuotiaiden mielipiteitä, ajatuksia ja arvoja luotaava tutkimus. Tuoreimman tutkimuksen kysymyksiin vastasi 15 000 nuorta syksyllä 2023.
&#8211; Yli puolet on menettänyt uskonsa poliitikkojen kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia ja usko demokratiaan vähenee, <a href="https://www.dn.se/sverige/manga-tycker-det-ar-tontigt-att-vara-pk-nu/">pamauttaa</a> tutkimusyhtiö tutkimuksen toteuttaneen yhtiön toimitusjohtaja Ulrik Hoffman Dagens Nyheterissä.
&#8211; Aiemmin politiikassa aktiiviset nuoret keskittyvät nyt asioihin, joita he itse voivat kontrolloida.
Ilmastoahdistus helpottaa
Yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden osuus haastatelluista on pudonnut viiden vuoden takaisesta 50 prosentista 38 prosenttiin syksyllä 2023. Juuri tähän liittyy tutkimuksessa noussut epäluottamus poliitikkoihin.
Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä pitää kaikkein keskeisimpänä enää 38 prosenttia nuorista, kun vielä vuonna 2021 ilmastoherännäisten osuus oli 48 prosenttia.
Demokratiaa pitää parhaana yhteiskunnallisena järjestelmänä valtaosa nuorista mutta uskon rapautuminen on alkanut. Pojista jo viidennes ottaa etäisyyttä väitteeseen: ”Demokratia on kaikissa tilanteissa paras järjestelmä hallita yhteiskuntaa”.
Antirasistit kortilla
Itsensä antirasistiksi, feministiksi tai luonnon ystäväksi luokittelevien nuorten määrä on laskenut tutkimuksen mukaan voimakkaasti. Lasku on viisitoista, seitsemän ja kuusi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2019.
Tasa-arvo oli aiemmin tyttöjen arvomaailman ja huolen keskiössä mutta nyt enää 46 prosenttia pitää sitä keskeisenä verrattuna 64 prosenttiin vuonna 2021.
Omaa elämäänsä pitää turvallisena 58 prosenttia nuorista, kun tätä mieltä neljä vuotta aikaisemmin oli 71 prosenttia vastanneista.
&#8211; Nuoret ovat tänään enemmän suuntautuneita perheeseen kuin aiemmat sukupolvet. Turvallisuushakuisuus on kasvussa ja sen myötä nuoret hakeutuvat yhä kasvavassa määrin tuttujen henkilöiden pariin tuttuihin paikkoihin, tulkitsee johtava analyytikko Jessica Åkerström tutkimuksen esipuheessa.
Materialismi kasvussa
Talousasiat ovat tulleet nuorille yhä merkityksellisemmiksi epävarmassa maailmassa. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että rahan ansaitseminen on keskeistä elämässä.
Tietty treenihenkisyys ja terveelliset elämäntavat ovat nekin nousujohteisia arvoja, kuten joskus aikoinaan yup-todellisuudessa. Elämästä pitää voida myös nauttia.
&#8211; Taloudessa on kyse kahdesta asiasta. Ensimmäinen on taantuma, jonka takia monen on pakko olla yhä tietoisempi omaan talouteensa liittyvistä tosiasioista.
&#8211; Toinen on statushakuisuus eli nuoret haluavat näyttäytyä menestyvinä, itsenäisinä ja rikkaina. Tämä nousee esille myös somessa, kertoo Åkerström.

Barometri kertoo kiihtyvästä muutoksesta: Nuoriso kääntää selkänsä ilmastoahdistukselle – tilalle tulevat läheiset ja materialismi

Kolme ihmistä on kuollut jengien välienselvittelyissä keskiviikkoillan ja torstaiaamun välillä Uppsalassa sekä Tukholmassa. Tukholmassa ammuttiin kaksi ja Uppsalassa räjähdyksessä kuoli yksi. Pelkästään <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/wAGKg1/dodligaste-manaden-hittills-elva-personer-skjutna-till-dods">luoteihin</a> on syyskuussa kuollut 11 ihmistä.

Tukholmassa <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/skottlossning-i-fruangen--1xvtil">ammuttiin</a> urheilukentällä 18-vuotias nuorukainen, jolla tiettävästi oli yhteys Rawa Majidin eli Kurdiketun Foxtrot-jengiin. Tukholman eteläpuolella Jordbrossa kaksi ihmistä <a href="https://www.expressen.se/nyheter/bilkrock-kopplas-till-skjutningen-i-jordbro/">haavoittui</a> aamuyöllä ammuskelussa. Heistä toinen, &#8221;yli 20-vuotias&#8221; kuoli saamiinsa vammoihin.
Uppsalassa <a href="https://www.expressen.se/tv/nyheter/sprangning-i-storvreta-vaknade-av-att-allt-skakade-folk-skrek/">omakotialueella</a> koettiin kauhunhetkiä torstai-iltana, kun pommi räjähti tappaen 25-vuotiaan naisen. Räjähdyksen voimasta kertoo se, että kaksi taloa tuhoutui ja kolme muuta sai vaurioita. Kuollut oli median mukaan jälleen kerran täysin sivullinen.
Nyt räjähdyksessä tuhoutunutta taloa oli tiettävästi tulitettu jo aiemmin loppukesästä.
Väkivallan kohteet sattumanvaraisia
Poliisi pitää nykyistä väkivalta-aaltoa erityisen huolestuttavana siksi, ettei tekijöillä ole minkäänlaista suhdetta uhreihinsa, eivätkä siten tunne näitä vaikkapa ulkonäöltä.
&#8211; Heidän (jengien, toim huom.) tiedustelutyö on heikkoa, <a href="https://www.svd.se/a/69Arbr/polisen-gangen-gor-ett-bedrovligt-daligt-underrattelsearbete">kommentoi</a> Svenska Dagbladetin haastattelema, nimettömänä pitäytyvä poliisi.
Poliisia nykyinen väkivallan räjähdysmäinen kasvu ei ole sinänsä yllättänyt. Johtuen yhtäältä siitä, etteivät jengiläiset enää anna ihmishengelle arvoa ja toisaalta siksi, että jengien johtajat asustavat ja johtavat toimia kaukana ulkomailla, poissa tapahtumien keskipisteestä.
&#8211; Tällaisessa kuviossa yhteisyys jää kovin ohueksi. Kyse ei ole ystävyydestä vaan valtataistelusta ja rahasta, ne ratkaisevat.
”Kaikkia ei voi vahtia”
Tiedottaja Magnus Jansson Klarin <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/efter-kvallens-skjutning-dodligaste-manaden-pa-fyra-ar">sanoo</a> SVT:ssä, että poliisi työskentelee tauotta tutkiakseen ja estääkseen väkivallantekoja sekä niiden katastrofaalisia seurauksia. Monet murhaiskujen kohteista ovat nyt rikollisverkostojen läheisiä. Poliisin resurssit eivät kuitenkaan riitä kaikkialle.
&#8211; Läheisiä on todella paljon. Tiedämme joidenkin häipyneen maan alle ja muuttaneen muualle.
&#8211; Kaikkia on mahdotonta vahtia.

Kolme kuollutta 12 tunnissa – tappotahti kiihtyy Ruotsissa