PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Purran budjettiehdotus: verokannustimia työlle ja yrittäjyydelle, puolustukseen ja turvallisuuteen lisäpanostuksia

Sisäministeri Rantanen: Espanja sai varauksettoman tuen — EU:n sisäinen linjaero jatkuu

Espanjan tapahtumat ovat karu muistutus rajaturvallisuuden merkityksestä – Seppänen: ”Kun rajat pettävät, koko valtio pettää”

Verotuotot kasvussa – samalla veronkevennykset tukevat taloutta ja ostovoimaa

Valtiovarainministeri Riikka Purran kommentit oppositiojohtajien talouspuheisiin: ”Uskomatonta tuubaa”

Vantaan kaupunginvaltuutettu Lundell: Lapset eivät voi olla väline segregaation ehkäisyyn

Purra: Kaasua kasvulle, jarrua menoille – tätä linjaa tarvitaan yhä lisää

Varapuheenjohtaja Joakim Vigelius: ”Jos EU:n ulkorajat eivät pidä, koko Schengenin idea murenee”

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”

Kymmenet tuhannet afrikkalaiset tunkeutuivat väkisin Eurooppaan – Espanjan Ceutassa ”täysi kaaos”

Iranin vallankumouskaarti uhoaa: Näin tapamme Melanie Trumpin

Antikainen: Espanjan raja murtui – tätäkö Lindtman haluaa Suomelle?

Kielimuuri suojaa: Maahanmuuttajalapset eivät kelpaa ruotsinkielisiin kouluihin

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä

Kolumni: Sokea suvaitsevaisuus islamismille tappaa

latausinfrastruktuuri

Itävallan poliisi pettyi sähköautoihin – turvaa jatkossakin bensaan ja dieseliin

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen tiestön kunnossapidon tulevaisuudesta.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan tiestön epäkohdat ovat jatkuvasti esillä, ja varsinkin talven aiheuttamien routavaurioiden jälkeen huoli tiestön huonosta kunnosta nousee pintaan. Toisaalla tehdään merkittäviä parannuksia, kun taas toisaalla teitä joudutaan muuttamaan asfaltoiduista takaisin sorateiksi.
Vuosille 2021–2032 laaditun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. On haluttu luopua ns. siltarumpupolitiikasta ja tehdä johdonmukaisempaa liikennepolitiikkaa.
Riittäviin korjausmääriin ei olla päästy vuosiin
Koronapandemia ja varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet maailmantilannetta merkittävästi, ja Ukrainan sodan seurauksena tapahtuneet hinnannousut ovat vaikuttaneet myös tiestön ylläpitokustannuksiin. Väylien ylläpito- ja huoltokustannuksiin varattu raha on pysynyt samana, vaikka kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Esimerkiksi tämän kesän huoltotavoite tiputettiin 2 700 kilometristä 2 300 kilometriin.
&#8211; Kun korjausvelan kasvun estävä päällystysmäärä on 3 500–4 000 kilometriä, niin on selvää, että ollaan kaukana tavoitteista. Vuonna 2020 päästiin päällystysmäärässä 4 000 kilometriin, mutta viime vuosikymmenellä on jääty toistuvasti jälkeen 3 500–4 000 kilometrin rajasta, Wihonen kuvaa tilannetta.
Korjausvelka kasvanut jo 1,5 miljardiin euroon
Keväällä hallituksen kevätriihessä leikkaukset kohdistuivat liikennehankkeiden investointeihin. Varojen puute näkyy toiminnassa. Esimerkiksi Pohjois-Savon Ely-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022 todetaan:
”Valtion julkisen talouden suunnitelman valmistelun perusteella Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetyt väylänpidon vuotuiset tavoiteltavat rahoitustasot eivät ole lähivuosina toteutumassa. Kun samalla ostovoima heikkenee, on väylänpitäjällä edessään haastavia vuosia.”
&#8211; Tilanne on siis se, että korjausvelka jatkaa kasvuaan ja tämän vuoden lopussa Suomessa huonokuntoisia päällysteteitä löytyy 8 000 kilometriä. Vuonna 2011 luku oli vielä 3 000 kilometriä. Suomen tieverkon korjausvelka on kasvanut Väyläviraston selvityksen mukaan jo 1,5 miljardiin euroon, Wihonen sanoo.
Noidankehä rapistuttaa syrjäseutuja
Wihosen mukaan varojen puutteessa priorisoidaan vilkkaimpia suurempien liikennemäärien väyliä. Vähemmän käytetyillä väylillä huonot tiet rapistuvat entistä huonompaan kuntoon.
&#8211; Joudutaan ikävään noidankehään, jossa tiestö rapistuu, jolloin niitä myös käytetään vähemmän, jolloin niiden asema prioriteettilistalla vähenee entisestään. Ongelma on erityisen suuri vähemmän asutuilla alueilla, kuten Itä-Suomessa.
&#8211; Kun rakennetaan uutta infraa sähkö- ja kaasuautoilulle, niin oletettavasti lataus- ja tankkauspaikkoja priorisoidaan valtaväylien varrelle, jolloin vaarana on, että syrjäisemmät tienpätkät menettävät entisestään merkitystään, Wihonen kuvaa ongelmallista tilannetta.
Wihonen kysyy hallitukselta, miten muuttunut maailmantilanne on otettu huomioon liikennepolitiikassa ja miten hallitus aikoo toimia, ettei korjausvelka jatka kasvamistaan. Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten hallitus aikoo tukea kuntia ja alueita, jotta tieväylien huono kunto ei tuhoa alueiden elinvoimaa. Hän nostaa esiin myös kysymyksen, onko nykymenolla edes realistista odottaa, että korjausvelkaa saadaan pienennettyä ja syrjäisempiä teitä ylläpidettyä.
&nbsp;

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys koskien lakia, jolla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita julkisia ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset. Laki koskisi julkisina hankintoina ostettuja ajoneuvoja ja palveluita kuten koulukuljetuksia, jätteiden keruuta, paikallisliikenteen bussipalveluiden ostoja ja Kelan kuljetuksia.

Elokuussa voimaan tuleva laki liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi lainsäädäntö pyrkii edistämään vähä- ja &#8221;nolla&#8221;-päästöisten ajoneuvojen hankintaa.
Tänään esitystä käytiin läpi liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ja perussuomalaisten valiokuntaryhmä jätti oman vastalauseensa, jotta laki hylättäisiin. Esitys kurittaa perussuomalaisten mukaan yrittäjiä rankalla kädellä. Istuvan vihervasemmistohallituksen toiminta on ollut vailla johdonmukaisuutta.
Vähimmäisvaatimukset hylättävä
Esityksessä vähimmäisvaatimukset, joita perussuomalaiset esittivät hylättäväksi, on jaoteltu kolmeen eri ajoneuvoluokkaan: henkilö- ja pakettiautot, kuorma-autot sekä linja-autot. Lisäksi vaatimukset on jaoteltu kahdelle hankinta-ajanjaksolle: 2.8.2021-2025 ja 2026-2030.
Vaatimukset koskisivat julkisen sektorin, kuten valtion virastojen ja liikelaitosten sekä kuntien, ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoja. Näitä vaatimuksia sovelletaan, kun hankintayksikkö ostaa, vuokraa, leasing-vuokraa, maksaa osamaksulla tai hankkii tiettyjä liikennepalveluhankintoja. Direktiivi koskee ainoastaan uusia hankintoja.
Autokantaa ei pidä uudistaa hinnalla millä hyvänsä
&#8211; Sinänsä näemme hyvänä, että Suomen autokantaa uudistetaan ilmastoystävällisempään suuntaan. Korostamme kuitenkin, että uudistusta ei tule tehdä hinnalla millä hyvänsä eikä etenkään niin, että kansalaisten liikkumiskustannukset nousevat huomattavasti nykyisestä, sanoo valiokuntavastaava, kansanedustaja Sheikki Laakso.
&#8211; Toisaalta paheksumme sitä, että edelleen istuva vihervasemmistohallitus vaatii unionin direktiiviä tiukempaa tulkintaa, jatkaa Laakso.
&#8211; Mielestämme tulee huomioida sekin, että vaihtoehtoisten käyttövoimien hankintakustannukset ovat tällä hetkellä selvästi perinteisiä polttomoottoriautoja kalliimpia ja autojen lataaminen haasteellista etenkin ammattiliikenteessä, Laakso huomauttaa.
Vaatimukset vaikeuttavat alan yrittäjien toimintaa
Hallituksen esityksessä myös todetaan, että ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden ajoneuvojen osuus taksikäytössä olevista ajoneuvoista on kokonaisuudessaan tällä hetkellä alle yhden prosentin.
&#8211; On selvää, että henkilöautokuljetusten hankinnoissa kilpailutusten vaatimukset käyttövoimien määrästä ovat jo heti ensimmäisellä ajanjaksolla haasteelliset, ja ne tulevat vaikeuttamaan alan yrittäjien toimintaa, toteaa puolestaan kansanedustaja Jouni Kotiaho.
Taksimarkkinoilla ongelmia jo nyt
&#8211; Keskeinen ongelma taksimarkkinoilla on jo nyt taata vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien autojen sujuva lataaminen ajovuoron aikana. Tämän ongelmallisuus vain korostuu haja-asutusalueilla, joissa siirtymät ovat huomattavan pitkiä, sanoo kansanedustaja Jari Ronkainen.
&#8211; Haluamme lisäksi muistuttaa, että vaikka yksittäiset koulukuljetuslenkit olisi mahdollista hoitaa sähköautolla, ongelmaksi muodostuu mainitun latausinfran puutteen ohella se, että ajoneuvon käyttöaste ja samalla yrittäjän kate tulee laskemaan.
Vaatimus Kela-kyytien sähköistämisestä katastrofaalinen
&#8211; Taksiliikenteen kuljetusten ominaispiirre on, että kuljetuskaluston pitää liikkua silloin kun on tarve, eikä silloin kun tekniikka, sähköauton tapauksessa lataustilanne, sen mahdollistaa, sanoo kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.
&#8211; Myös vaatimus, että Kela-kyytejä ajavista autoista 38,5 prosenttia olisi sähköautoja, on katastrofaalinen &#8211; ainakin muualla kuin Helsingin ydinkeskustassa. Tässä on nyt suurena huolena sekä näiden puhtaiden ajoneuvojen saatavuus että latausinfrastruktuurin puutteellisuus, Slunga-Poutsalo päättää.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset: Hallituksen ilmastopolitiikka kurittaa taas yrittäjiä rankalla kädellä