maahanmuutto

Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan suomalaistaustaisia on Suomessa enää alle viisi miljoonaa. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Simo Grönroos varoittaa, että ulkomaalaistaustaisen väestön kasvun kiihtyessä suomalaiset ovat jäämässä vähemmistöksi omassa maassaan.

8 000 miljoonan euron edestä veronkiristyksiä. Sitä on vasemmiston vaihtoehto, kun Ylen tenttiä kuuntelee, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom Facebookissa. Miten tahansa tuota 8 miljardin korotuslistaa pyöritteekin, ei Bergbom pääse yli eikä ympäri siitä, että tuollaista määrää ei ole mahdollista korottaa veroja ilman, että se EI osuisi lujaa tavalliseen duunariin ja yrittäjään.

Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Miksi vasemmisto ei vastusta ulkomaisen halpatyövoiman maahantuontia, joka heikentää suomalaisten duunarien työmarkkina-asemaa ja rasittaa Suomen julkista taloutta? Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos selittää asian Facebook-videollaan.

Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että kehitysmaista tuleva maahanmuutto heikentää suomalaisten koulujen osaamistasoa segregaation kautta ja muodostaa rasitteen julkiselle taloudelle. Purra tuo esille, että suomalaislasten määrän vähenemistä ei voi korvata maahanmuuttajilla kouluissa eikä väestössä laajemmin.

Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

Suomen väestörakenne muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla, eikä kehityksen suuntaa ole onnistuttu kääntämään. Syntyvyys laskee, väestö ikääntyy ja samaan aikaan maahanmuutto kasvaa voimakkaasti – erityisesti pääkaupunkiseudulla. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos arvioi tilanteen olevan jo nyt vakava ja varoittaa, että ilman nopeaa suunnanmuutosta seuraukset näkyvät yhä selvemmin kouluissa, turvallisuudessa ja koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudessa.

Suomea haittaa eri tavoin väestön ikääntyminen, maahanmuutto, yhteisvaluutta, Venäjä ja sosialismi. Muutaman maamme kestää samanaikaisesti, mutta viisi on liikaa, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste esittelee poliittisia tavoitteitaan Ylen laajassa artikkelissa, keppihevosena köyhien ihmisten asemaa käyttäen. Aiempien vuosien epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan kytkennän asiaan Soste sivuuttaa täysin. Valtiovarainministeri Riikka Purra Purra luonnehtii järjestörakennetta mädäksi ja korruptatiiviseksi, jossa toimitaan veronmaksajien rahoilla kuin vasemmistopuolueissa.

Suomessa ulkomaalaistaustaisten työttömyys on selvästi korkeammalla kuin kantaväestön, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaatii silti työperäisen maahanmuuton merkittävää kasvattamista. Samaan aikaan EK on esittänyt myös kotihoidon tuen leikkaamista tai rajaamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää linjan.

The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.

Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että maahanmuutto uhkaa heikentää Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä ja luo valtavan paineen julkiselle taloudelle. Ulkomailla syntyneiden lyhyet työurat ja korkea riippuvuus takuueläkkeestä kasvattavat veronmaksajien taakkaa pitkällä aikavälillä.

Elinkeinoelämän keskusliiton tuore avaus ja 45 000 maahanmuuttajan vuositavoite haiskahtaa elinkeinoelämän omien etujen ajamiselta veronmaksajien sekä työtä etsivien ihmisten kustannuksella. EK ei huomioi lainkaan koholla olevaa maahanmuuttajatyöttömyyttä, siitä veronmaksajille aiheutuvaa kustannusrasitusta saati ETLA:n tuoretta arviota, jonka mukaan maahanmuutto kiihdyttää työttömyyden kasvua.

Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.

Poliisitaustainen kansanedustaja Rami Lehtinen arvioi, että maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset ja erityisesti taksiraiskaukset ovat selvästi lisänneet naisten turvattomuuden tunnetta. Lehtinen näkeekin hallituksen toteuttamilla maahanmuuttopolitiikan kiristyksillä hyviä vaikutuksia naisten asemaan ja rikosten ehkäisyyn.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen iski eduskunnan kyselytunnilla Suomen tasa-arvopolitiikan syvimpiin haasteisiin. Kirjailijan ja tasa-arvon uranuurtajan Minna Canthin päivänä pitämässään puheenvuorossa Seppänen nosti esiin kasvot peittävien huntujen kieltämisen kouluissa ja julkisilla paikoilla.

Suomen väestökehitys muuttaa perusopetuksen järjestämisen edellytyksiä merkittävästi tulevina vuosina. Ennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä maassamme on noin 90 000 perusopetusikäistä lasta vähemmän. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää muutosta niin suurena, ettei sitä voida korjata maahanmuutolla, eikä se olisi tarkoituksenmukaista tai järkevääkään. 

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila olisi valmis perintöveron poistamiseen, jos se rahoitettaisiin leikkaamalla maahanmuutosta, kehitysavusta ja muista ulkomaille kohdistuvista tulonsiirroista. Junnila ei kuitenkaan tosissaan usko kokoomuksen olevan valmis tarttumaan tilaisuuteen, sillä hallituskumppanin heitto perintöveron poistamisesta johtuu kokoomuksen kannatusluisusta ja on luonteeltaan pohjimmiltaan populistinen.

Kelan maksamat eläkkeet maahanmuuttajille on jälleen yksi esimerkki maahanmuuton suurista kustannuksista suomalaisille. - Suomalaisten rahat kuuluvat suomalaisille ja etenkin vaikeassa taloustilanteessa ei ole mitenkään perusteltua, että myös ulkomaalaisille kustannetaan eläkkeet, sanoo Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Elias Rosengrén.

Perussuomalaiset on jo pitkään ehdottanut perustuslain muuttamista ulkomaalaisten sosiaaliturvan rajaamiseksi. Myös muiden puolueiden on aika herätä tilanteen vakavuuteen, sanoo perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mielestä maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä. Valtiovarainministeri Riikka Purra on samaa mieltä ja sanoo, että järjestelmää on korjattava.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes myönsi HS:n haastattelussa maahanmuuttajien saavan liian helposti Kelan eläkkeitä. Oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tukee Siimeksen linjaa.

Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius keskusteli perussuomalaisten työmiehenä tunnetun Matti Putkosen johdolla huoltosuhteesta, työttömyydestä ja maahanmuuttopolitiikasta Järviradion Työmiehen tuumaustunti -ohjelmassa. Vigelius vastasi ohjelmassa myös kuuntelijoiden kysymyksiin aiheesta.

SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.

Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.

Massiivisesta maahanmuuttajatyöttömyydestä huolimatta keskusta ja sen puoluejohto ylistävät maahanmuuton välttämättömyyttä. Jo vanhalta haiskahtavaan toiveajatteluun uponneen keskustan mielestä Suomessa olisi työvoimapula.

Tämän viikon välikysymyskeskustelussa perussuomalaiset ottivat keskustan kanssa yhteen maahanmuutosta. Kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kutsuu keskustan linjaa sumutukseksi.