Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

Pertti Villo

Helsingin perussuomalaiset ovat valinnut vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokkaakseen filosofian tohtori ja valtiotieteiden tohtori Jukka Hankamäen. Hankamäki on koulutukseltaan filosofi ja sosiaalipsykologi. Hän toimii nykyisin tutkijana ajatuspaja Suomen Perustassa. 

Hankamäki on aktiivinen bloggaaja ja kirjailija. Hän perustelee ehdolle lähtöään <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264059-olen-perussuomalaisten-ehdokkaana-eduskuntavaaleissa">tuoreessa Uuden Suomen blogissa</a>:
&#8220;Miksi sitten juuri Perussuomalaiset? – Siksi, että puolue on ainoa parlamentaarinen puolue, joka uskottavasti ja tinkimättömästi rohkenee edustaa kansallista etua tilanteessa, jossa politiikanteon painopiste on lipsahtanut lähes täysin kansainväliseen kontekstiin: maamme rajojen ulkopuolelle.
Politiikassa tarvitaan tasapainotus. Perussuomalaiset ei ole väitteistä huolimatta populistinen vaan kansanvaltainen puolue, jonka kautta asioihin voi vaikuttaa kansalaismielipiteillä: demokraattisesti.
Vertailun vuoksi monet muut puolueet ovat sidoksissa korporaatioihin, liike-elämään, internationalismin ideologiaan, monikulttuurisuuden agendaan, globalisaation tendenssiin sekä EU-eliitin ajamaan liittovaltio- ja keskittämispolitiikkaan, joiden sätkynukkeina ne toimivat poliittisella näyttämöllä.
Vasemmiston takana ovat ay-liikkeiden enemmistöt, keskustan takana maatalous ja kokoomuksen takana kauppa ja teollisuus. Vihreiden takana on (pienenevä) osa ympäristöliikkeestä, Rkp:llä ruotsinkieliset, ja kristillisdemarienkin takana huhutaan olevan jotain.
Sen sijaan Perussuomalaiset sopii hyvin filosofian foorumiksi, sillä puolueen kautta voi artikuloida puhdasta kansanvaltaa sekä käyttää järkeä ja esittää tunteitakin silloin, kun tunteilla halutaan osoittaa, missä valtavirtapoliitikot ovat toimineet epäoikeudenmukaisesti ja Suomen kansan etujen vastaisesti.
Tätä työtä olen tehnyt koko ajan kahdesti väitelleenä tuplatohtorina ja aktiivisena verkkokolumnistina. On tärkeää, että maassamme säilyvät sananvapaus ja kriittinen suhde valtavirtapolitiikkaan, sillä politiikan kautta käytetään paljon jokapäiväiseen elämään vaikuttavaa valtaa. Huonojen hankkeiden vastustaminen on hyvien puolustamista. Filosofian päätehtäviä on tehdä arvojen tasalaatuisuudesta poikkeavia arvovalintoja: erottaa hyvä huonosta ja kunnollinen kelvottomasta.
Eduskunnassa täytyy jonkun puhua totta. Millään vihervasemmiston tekaisemilla ”yhteisönormeilla” ei pidä perustuslaillista sananvapautta rajoittaa myöskään sosiaalisessa mediassa. Mikäli siis haluat itsellesi totuuspuhujan parlamenttiin, tervetuloa puolueemme tilaisuuksiin kampanja-aikana sekä äänestämään minua vaaleissa. Ketään filosofia ei ole eduskunnassa pitkään aikaan ollutkaan.&#8221;
Hankamäki jatkaa:
&#8220;Vapaan yhteiskunnan tunnusmerkki eivät ole avoimet rajat, eikä valtioiden tule tähdätä hyvinvointipalvelujen uudelleenjakoon. Kansojen rauhanomaisen rinnakkaiselon ja sen mukaisten vapauksien säilymisen ehtona on, että valtiot suojelevat omien kansalaistensa yksityistä omaisuutta ja aineettomia oikeuksia. Tämä merkitsee, että konfliktit pitää ratkaista rajoilla eikä päästää niitä leviämään keskelle kansalaisyhteiskuntia.
Humanismin nimissä on ehkä oikein auttaa hädänalaisia, mikäli siihen on mahdollisuus, mutta kenelläkään ei ole velvollisuutta auttaa muita omaksi velaksi. Sitä kautta tulee narun pää myös vetäjien käteen.&#8221;
Lue kirjoitus kokonaisuudessaan <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264059-olen-perussuomalaisten-ehdokkaana-eduskuntavaaleissa">täältä</a> &gt;
<h4>Tasapaino palautettava</h4>
Hankamäki on kirjoittanut toistakymmentä teosta, muiden muassa kirjat Kansallisfilosofinen manifesti – Tie tulevaisuuden Suomeen, Dialoginen filosofia – Teoria, metodi ja politiikka, Työttömän kuolema – Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan sekä Sensuurin Suomi.
Hankamäen vaaliteemoja ovat muiden muassa maahanmuutto-, asunto- ja koulutuspolitiikka. Hän sanoo vastustavansa EU:n liittovaltio- ja keskittämispolitiikkaa sekä tavoittelevansa tasapainotusta Eurooppa-politiikkaan, jossa poliittista päätösvaltaa on siirtynyt liiaksi rajojemme ulkopuolelle.
Helsingin perussuomalaisten piirin aiemmin nimettyjä ehdokkaita eduskuntavaaleihin ovat: Marko Ekqvist, Jussi Halla-aho, Nuutti Hyttinen, Laura Jokela, Juha Karjalainen, Pia Kopra, Tiera Laitinen, Aleksi Niskanen, Tom Packalén, Toni Paussu, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Marika Sorja, Juhani Strandén, Matias Turkkila, Oskar Viding, Pertti Villo ja Anne Vuori.

Tuplatohtori Jukka Hankamäki perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsinkiin

Asunnottomien yön alkutahdit lyötiin Helsingissä Harjun entisen ruumishuoneen edustalla. Liekö sattumaa mutta jo paikanvalinta osoitti sen, kuinka lopullisesta asiasta on kyse. Paikalle paneelikeskusteluun oli saatu niin paikallispoliitikkoa, kansanedustajaa kuin yksi asuntoministerikin. Paljolti asunnottomista koostunut yleisö eli aktiivisesti keskustelussa mukana.

Vaalien alla ja vanhaan malliin kaikki keskusteluun osallistuneet olivat sitä mieltä, että asunnottomuudelle pitää tehdä jotakin. Sen sietämiselle on jopa nollatoleranssi. Asunnottomuus koskee noin neljäätuhatta ihmistä Helsingissä ja toisaalta vaikkapa tyhjiä asuntoja pääkaupungissa on 29 000 kappaletta.
<h4>Asunnottomuutta ei ole haluttu ratkaista</h4>
Paneeliin osallistuvien suuri lukumäärä teki keskustelun mahdottomaksi ja osanottajat vastasivat vain tilaisuuden juontajan esittämiin kysymyksiin vuorotellen ja minuutin verran kukin.
Niinpä perussuomalaisten aktiivi Pertti Villo kertaa ja täydentää tilaisuuden jälkeen hetkeä aiemmin paneelikeskustelussa esittämiään perussuomalaisten kantoja:
&#8211; Asunnottomuus ei ole rahasta kiinni, se on kiinni poliittisesta tahdosta. Ja sitä ei ole ollut viimeiseen viiteentoista vuoteen, Villo sanoo aluksi.
Mitä asialle voisi tehdä?
&#8211; Eihän sille muuta voi tehdä, kun saada nämä päättäjät vastaamaan siitä, että päätökset on sen mukaisia, mitä täällä on puhuttu. Nämäkin puolueet, jotka tässä nyt olivat &#8211; jos he ovat sitä mieltä vielä tuolla kaupungintalolla, niin sittenhän tämä asia on sillä ratkaistu.
<h4>Kontteja asunnottomille</h4>
Mikä sinun oma keinosi on?
&#8211; Oma keinoni on, että vien meidän valtuustoryhmälle tämän viestin mitä mieltä ollaan. Meidän valtuustoryhmä on esittänytkin pikaratkaisuna tämmösiä kontteja, kunnes asunnottomille saadaan rakennetuksi pysyvät asunnot. Mutta sitä vastustettiin, kun se kuulemma oli niin epäinhimillistä. Jotenkin päättäjien mielestä on parempi, että ihmiset on roskalaatikossa, kun kuulemma konttiasunto ei ole ihmisille tarkoitettu. Niitä on kyllä tehty hirveen moderneja kontteja nimenomaan asumiseen, Villo vastaa.
Mitä tarkoitat sillä, että Helsingin asunnot pitäisi antaa niille, joille ne kuuluvat?
&#8211; Joo mä tarkoitan sitä, että nythän Helsinkiin tulee paljon muita kuin helsinkiläisiä. He vievät helsinkiläisiltä asunnottomalta sen asunnon, koska he ovat Helsingin virkamiesten mukaan kiireellisempiä kuin kaupungin omat asunnottomat.
<h4>Kaupungin asunnot kuuluvat helsinkiläisille</h4>
&#8211; Mun mielestä tässä suurin moka on se, että poliitikot ovat luovuttaneet Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen jaon täysin virkamiehille. Niin asunnon jako, kuin sitten sen saaminenkin. Poliitikoilla ei ole enää sitä kontrollia, mitä oli aikaisemmin eli missä suhteessa asunnot jaetaan, Villo sanoo lopuksi.
Paneelikeskustelua tarkasti seurannut perussuomalaisten varavaltuutettu Helsingissä Juhani Strandén haluaa vielä korostaa, että asukkaiden valintakriteereissä pitää ottaa huomioon hakijan kiireellisyys ja helsinkiläisyys.
&#8211; Asunnot pitää antaa heille, joille ne on tarkoitettu, Strandén painottaa.
<hr />
Juttua muutettu 19.10.2018 klo 18:23. Osa Strandénin sitatteista oli virheellisesti merkitty Villon nimiin.

Keinot asunnottomuuden poistoon ovat olemassa – Helsingin perussuomalaiset haluavat kaupungin asunnot helsinkiläisille

Perussuomalainen Helsinki <a href="https://helsinki.perussuomalaiset.fi/uutinen/perussuomalainen-helsinki-nimennyt-ensimmaiset-eduskuntavaaliehdokkaansa/">on nimennyt</a> ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaansa.

Nimetyt ehdokkaat ovat: Marko Ekqvist, Jussi Halla-aho, Nuutti Hyttinen, Laura Jokela, Juha Karjalainen, Pia Kopra, Tiera Laitinen, Aleksi Niskanen, Tom Packalén, Toni Paussu, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Marika Sorja, Juhani Strandén, Matias Turkkila, Oskar Viding, Pertti Villo ja Anne Vuori.
Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina, 14.4.2019.

Perussuomalaisten Helsingin piiri nimesi ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaansa

Perussuomalaiset saivat kuntavaaleihin lisää nimekkäitä ehdokkaita, kun puolustusministeri Jussi Niinistö ja kansanedustaja Sampo Terho kertoivat asettuvansa ehdolle Helsingissä. 
Viime viikolla ehdokkuudestaan ilmoitti Espoon kaupunginvaltuustoon jatkokautta hakeva perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini. 
Lista täyttyy osaavista tekijöistä
Perussuomalainen Helsinki ry:n puheenjohtaja Markku Saarikangas ei salaile tyytyväisyyttään. 

&#8211; Niinistö ja Terho ovat kokeneita ja osaavia tekijöitä ja heidän panoksensa on korvaamaton. Olemme nimenneet Helsinkiin tällä hetkellä noin 35 ehdokasta ja lisää ehdokkaita nimetään toukokuun lopussa.
Ehdokkuutensa Helsingissä ovat vahvistaneet kansanedustaja Mika Raatikainen, Helsingin kaupunginvaltuutettu Helena Kantola, eduskunnan perussuomalaisten talouspoliittinen asiantuntija Nuutti Hyttinen, Helsingin PS-Nuorten ja Länsi-Helsingin Perussuomalaisten puheenjohtaja ja Sampo Terhon eduskunta-avustaja Toni  Ahva, valtuusto- ja piirisihteeri Marko Ekqvist, varavaltuutetut Mari Rantanen, Pertti Villo ja Pekka Tiusanen sekä Markku Saarikangas.
Tavoitteena 16 valtuutettua
Saarikangas korostaa, että perussuomalaiset etenevät kohti kuntavaaleja varsin luottavaisin mielin.
&#8211; Tavoitteena on 16 valtuutetun paikkaa. Tulemme tarjoamaan helsinkiläisille konkreettista politiikkaa, vaihtoehtoa nykypolitiikan teolle kaupungissamme.

Helsingin Perussuomalaisille raskaansarjan kuntavaaliehdokkaat

Vaikka olisit odottanut Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa vuosikausia, Suomesta äskettäin turvapaikan saanut maahanmuuttaja voi saada asunnon ennen sinua.
Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää on viime aikoina kuvattu ennätysmäiseksi. Maahanmuuttovirasto arvioi lokakuussa, että Suomeen saapuu tänä vuonna yli 50 000 turvapaikanhakijaa.
Vaikka eri arvioiden mukaan tästä määrästä alle puolet saa turvapaikan, maahanmuuttajien suuri määrä kasvattaa painetta vuokra-asuntomarkkinoilla. Asunto-ongelma pahenee etenkin pääkaupunkiseudulla, jonne monet turvapaikanhakijat hakeutuvat.
Lähivuosina Helsingin alueelle on valmistumassa vajaat parituhatta uutta vuokra-asuntoa. Tämä ei vielä ratkaise akuuttia asumisongelmaa. Helsingin kaupungin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo arvioi, että pääkaupunkiseudulle on kaikkiaan turvapaikanhakijoista johtuen tulossa ensi vuonna noin 5 000 uutta asunnonhakijaa. Tästä määrästä Helsinkiin olisi tulossa noin puolet. Asuntoja ei ole luvassa kaikille kunnallisen vuokra-asuntotuotannon kautta.
Vuokra-asuntoa saa pääkaupunkiseudulla odottaa pahimmillaan useiden vuosien ajan. Helsinkiin hakeutuva maahanmuuttaja voi kuitenkin saada asunnon tätä nopeammalla aikataululla, sillä asunnon myöntäminen on hakijan tilanteeseen kohdistuvan kokonaisharkinnan tulos.
Pelkkiä maahanmuuttajalähiöitä yritetään välttää
Leijo selventää, että asunnonhakujärjestelmä ei perustu jonottamiseen.
&#8211; Asuntoja myönnetään toisaalta tarveharkinnan näkökulmasta, toisaalta sillä perusteella, että mihinkään ei tulisi yksipuolisia asuinalueita, kuten maahanmuuttajakeskittymiä. Asunnottomuuden kesto voidaan toki huomioida valinnassa.
Tarveharkinta pitää sisällään kolme kiireellisyysluokkaa. Nyt kaikista hakijoista erittäin kiireellisiä on 60 prosenttia. Niinpä myönnetyistä asunnoista 90 prosenttia myös saavat he, jotka on luokiteltu erittäin kiireellisiksi.
Leijo myöntää, että järjestelmä olisi selkeämpi, jos asuntoja voitaisiin jakaa suoraan jonosta.
&#8211; Silloin kuitenkin asunto voisi jäädä saamatta sellaiselta, joka eniten asuntoa tarvitsee. Meillä on asunnonhakijoita kaikista yhteiskuntaluokista. Tavoitteena on, että kaikenlaiset ihmiset tulevat asunnonhakijoina valituksi.
Asuntoja yksityisiltä markkinoilta
Helsingin talousarvioon ei näillä näkymin ole tulossa asuntotuotantoon osoitettua lisämäärärahaa. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on kuitenkin äskettäin koonnut turvapaikanhakijoiden kotoutumispalveluista vastaavan työryhmän. Ryhmän tarkoitus on muun muassa kartoittaa ja ennakoida turvapaikanhakijoille tarjottavien kotoutumispalveluiden nykytilannetta kustannusvaikutuksineen.
Asuntopulaan ei silti liene tiedossa pikaratkaisua. Leijo sanoo, että ensisijaisesti turvapaikanhakijoita tulisikin ohjata etsimään asuntoa itse vapailta markkinoilta.
&#8211; Oletamme, että osa heistä kyllä löytää asunnon omatoimisesti. Joukossa on myös maksukykyistä ja aktiivista porukkaa.
Suomen laki ei takaa kenellekään subjektiivista oikeutta omaan asuntoon, joskin sosiaalitoimi voi sellaisen tapauskohtaisesti myöntää erityisen tarveharkinnan perusteella.
PS-varavaltuutettu: Virkamiehillä liikaa valtaa
Perussuomalainen Helsingin asuntolautakunnan varapuheenjohtaja, varavaltuutettu Pertti Villo katsoo, että Helsingin asuntopolitiikka on keskittynyt liiaksi virkamiehille. Lautakunta on äskettäin tehnyt yksimielisen päätöksen lautakunnan johtosäännön päivittämisestä siten, että asuntolautakunta saisi vahvemman päätöstoimivallan. Helsingin kaupunginhallitus ei toistaiseksi ole reagoinut asiaan.
&#8211; Asuntolautakunta on nykyisellään kuin infotilaisuus, jossa lähinnä virkamiehet kertovat tekemistään päätöksistä, Villo sanoo.
Hänen mukaansa valtuustossa on kyllä hyvin tiedossa, että Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun entisestäänkin vaikeille asuntomarkkinoille on tulossa valtavasti maahanmuuttajia.
&#8211; Selvää on, että asuntoja pitäisi rakentaa enemmän. Nykytilanteessa pitäisi jakaa asuntoja ensi sijassa kaupungin omille asunnottomille. Ei ole oikeudenmukaista, että asunnoton helsinkiläinen saa jonottaa asuntoa vuosikausia, ja sitten tulee muita ohi, Villo sanoo.
Kuvassa: Kuvan henkilö ei liity artikkeliin. Kuvituskuva.

Odotusajalla ei ole väliä – turvapaikanhakija voi mennä asuntojonossa kantasuomalaisen edelle

Asunnottomien yössä Helsingissä kannettiin huolta tuhansista ihmisistä, jotka jonottavat turhaan kaupungin vuokra-asuntoa.
Valtakunnallista asunnottomien yötä vietettiin 17. lokakuuta yli kahdessakymmenessä kaupungissa. Pete, 35, tuli Helsingin Vallilaan nauttimaan ystäviensä seurasta.
– Nukuin rapuissa ja vessoissa sekä muiden sohvilla. Ihan missä vain lämpimässä, Pete kertoo.
Mies oli kodittomana kymmenen vuotta, kunnes sai asunnon vuosi sitten.
&#8211; Ensimmäiset kolme vuotta jaksoin etsiä asuntoa. Sitten ei enää kiinnostanut.
Jukka, 40, on ollut asunnottomana ”vasta” kymmenen kuukautta. Kummaltakin mieheltä lähti asunnot klassisessa tilanteessa: parisuhde loppui.
Tapahtuman järjestäjä, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola sanoo, että aiempina vuosina lähes kaikki asunnottomat olivat keski-ikäisiä, eronneita miehiä. Nykyään asunnottomia on ihan kaikista ryhmistä.
&#8211; On keski-ikäisiä naisia, yrittäjiä, nuoria ja maahanmuuttajia. Toimeentulon puute on ensisijainen syy asunnottomuudelle, Tiivola kertoo.
Sossu lupasi maksaa 
takuun ja vuokran
Pete on elänyt Kelan rahoilla jo pitkään. Hän ei ole tehnyt päivääkään töitä vuodesta 2007. Pete itsekin ymmärtää, että työttömyys ei näytä vuokranantajan näkökulmasta hyvältä.
&#8211; Olin Helsingin kaupungin asuntojonossa 11 500:s. Ei se kovinkaan paljon lohduttanut.
Petelle ei tarjottu kertaakaan asuntoa koko kymmenen vuoden aikana. Siitäkään huolimatta, vaikka sosiaalivirasto oli valmis auttamaan.
&#8211; Sossu lupasi maksaa takuun ja maksimissaan 520 euron vuokran.
Jukalla (kuvassa) on käynyt taas niin, että alkuun hän ei edes yrittänyt saada asuntoa. Viime keväänä hän joutui jättämään työpaikan tapaturman vuoksi.
&#8211; Mulla on kaksi kouluikäistä lasta, jotka asuvat Oulussa. Olisi kiva, jos ne voisivat tulla tänne tapaamaan minua.
Turvattomuutta ja yksinäisyyttä
Asunnottomuudessa ei ole kuulemma mitään hauskaa. Sitä ei ole helppo ymmärtää, jos ei ole itse sitä kokenut.
&#8211; Jokaisen poliitikon pitäisi kokeilla, minkälaista kodittomuus on. Ennen sitä on turha tulla mussuttamaan yhtään mitään, Pete sanoo.
Jukka on samaa mieltä.
&#8211; Kukaan ei voi ymmärtää, minkälaista se on. Asunnottomuutta miettii joka päivä.
Pete yrittää löytää sopivaa tapaa selittää tuntemuksia.
&#8211; Mieti sitä, kun värjöttelet baari-illan jälkeen kaupungilla kylmissäsi ja pohdit, miten pääsisit kotiin. Kerro se tunne jokapäiväiseksi ja niin, että et todellakaan tiedä, mihin seuraavaksi menisit.
Turvattomuuden tunnetta ja yksinäisyyttä, kiteyttävät miehet yhteen ääneen.
&#8211; Onneksi on ystäviä, Jukka lisää.
Tiedonkulku suurin ongelma
Viimeksi kuluneet kaksi vuotta on mennyt Petellä paremmin. Vuosi sitten hän sai asunnon Sininauhasäätiön kautta.
&#8211; Nyt tiedän mihin voin mennä nukkumaan, eikä sitä tunnetta korvaa mikään.
Peten mielestä tiedonkulku on suurin ongelma asunnottomuudessa: kukaan ei osaa sanoa, mistä apua voisi hakea.
&#8211; Kaikki vaan kertoo, että mene Hietsuun (Hietaniemen palvelukeskus). Toki siellä autetaankin, mutta ei siinä, kuinka voisi saada asiat kuntoon.
Ongelmaksi Pete kokee sen, että Helsingin kokoisessa kaupungissa mikään ei ole pysyvää. Paikat, josta apua saa, muuttuvat jatkuvasti.
&#8211; Mulle ei koskaan tullut kukaan sanomaan mitä pitäisi tehdä, jotta pääsisin pohjalta ylös. Siksi asunnonkin löytämisessä meni näin kauan.
&#8220;Ihmisten hädällä tehdään bisnestä”
Perussuomalaisten varavaltuutettu Pertti Villo on ollut tekemisissä asunnottomuuden kanssa yli 20 vuotta. Hän on ollut asukasliitossa puheenjohtajana, järjestösihteerinä ja toiminnanjohtajana.
Tällä hetkellä hän on Meri-Vuosaaren Työttömät ry:n puheenjohtaja. Villolla on myös oma kokemusta asunnottomuudesta.
&#8211; Ennen armeijaa asuin kadulla. Minut heitettiin kotoa, koska vanhempieni mielestä olin valmis ansaitsemaan itse elantoni. Asuin vuosia rappukäytävissä.
Villo sanoo, että asuntolautakunnan näkökulmasta asunnottomien tilanne tulee vain pahentumaan tulevien vuosien aikana. Vaikka tulorajat otettaisiin taas käyttöön, ja saataisiin hyväpalkkaiset pois kaupunkien asunnoista, ongelma ei poistuisi sillä.
– Pitkäaikaisasunnottomien on entistä vaikeampi saada asuntoa. Osittain johtuu siitä, kun pakolaiset jatkavat vastaanottokeskuksien jälkeen asumista täällä ja tarvitsevat asuntoa.
Villo sanoo, että toisena ongelmana on päättäjien asema asuntomarkkinoilla.
&#8211; Ihmisten hädällä tehdään bisnestä. Mitä enemmän on kysyntää ja vähemmän tarjontaa, niin sitä nopeammin asuntojen vuokrat nousevat, Villo sanoo.
&nbsp;