Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Tynkkynen tyytyväisenä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin Euroopassa: “Voi pojat mitä siellä saatiinkaan aikaan”

Viestipalvelu X suosituin uutissovellus EU:n alueella – valtamedian ja vastamedian kisa käy jo täysillä kierroksilla

Sisäministeri Mari Rantanen EU:n maahanmuuttopolitiikasta: ”Olemme menossa tiukempaan suuntaan”

Koskela: Kannanhoidollinen metsästys on myös suden etu

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Mäenpää iloitsee metsästyslain muutoksesta: ”Ollaan demokratian ytimessä”

Strandman vaatii koulut liikkeelle: Lakimuutos ei saa jäädä paperille

Lasten ja nuorten fyysinen kunto on kohentunut kolmatta vuotta peräkkäin – Koponen: ”Suunta on oikea, mutta vielä pitää parantaa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta

pitkän kantaman aseet

Sanktioista huolimatta Venäjän sotakone pyörii hämmästyttävän länsivetoisesti. Ukrainan taistelua hyökkääjää vastaan voidaan auttaa tehokkaasti laittamalla vienti Venäjälle nykyistä kovempaan syyniin. Tämä osoitetaan ajatuspajan raportissa.

&#8211; Venäjän tapa käydä sotaa perustuu paljolti kohteen seurantaan. Ensin etsitään maali ja sen jälkeen kohde eliminoidaan massiivisella tulenkäytöllä. Lähes jokainen lenkki tässä ketjussa perustuu länsimaisiin komponentteihin, <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-62464459">toteaa</a> Royal United Services Institute -ajatuspajan tutkija Jack Watling BBC:lle.
<a href="https://static.rusi.org/RUSI-Silicon-Lifeline-final-web.pdf">Raportin</a> tekijät ovat viime kuukausien aikana analysoineet 27 ukrainalaisten käsiin joutunutta venäläistä asejärjestelmää, pitkän kantaman ohjuksista ilmatorjuntajärjestelmiin. Asejärjestelmistä löytyi ainakin 450 ulkomaista komponenttia.
Venäläisillä ei kotimaista vaihtoehtoa
Löydökset olivat muun muassa erilaisia mikropiirejä, sensoreita sekä kameroiden kennoja. Joukossa oli myös kaksikäyttötuotteita, joita tarvitaan myös autoteollisuudessa tai viihde-elektroniikassa. Pääosa ulkomaisista komponenteista oli valmistettu Yhdysvalloissa. Muita valmistusmaita olivat muun muassa Saksa, Hollanti ja Englanti.
Uutistoimisto Reutersin haltuunsa saamat Venäjän tullin dokumentit osoittavat, että komponenttitoimitukset Venäjälle jatkuvat pakotteista huolimatta edelleen. Käytännössä myynnin ja toimitukset hoitaa usein kolmas osapuoli, jonka avulla pakotteiden kiertäminen on mahdollista.
Raportin tekijöiden mukaan on ensiarvoisen tärkeätä lopettaa länsimaisen teknologian virta Venäjälle, jotta maan asevoimat saadaan pysäytetyksi. Venäjän aseteollisuus kun perustuu paljolti ulkomaisiin komponentteihin. <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/trots-sanktionerna-ryska-vapen-kryllar-av-vasterlandsk-teknik">Kotimaista vaihtoehtoa</a> ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Pakotteista huolimatta venäläisaseet pullistelevat länsimaista tekniikkaa

Jussi Halla-aho herättelee kansaa Twitterissä lännen kaksijakoisesta suhtautumisesta Ukrainaa terrorisoivaan Venäjään. Yhtäältä Venäjä halutaan pysäyttää ja toisaalta veteen piirrettyä viivaa ei haluta ylittää sodan laajentumisen pelossa. Nyt on johtopäätösten aika.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho twiittasi 20 Ukrainan sotaa käsittelevää englanninkielistä teesiä ja sai hillittömästi tykkäyksiä kautta sosiaalisen mediamaailman.
Halla-aho nosti rohkeasti esille länsimaiden oudon ja dualistisen suhtautumisen Venäjään: miksi länsi ei vastaa kovaan kovalla?
&#8211; Venäjä terrorisoi Ukrainaa ohjuksilla turvalliselta etäisyydeltä valiten maaliksi kohteita, joilla ei ole sotilaallista merkitystä. Samaan aikaan emme halua antaa Ukrainalle riittävän pitkälle kantavia aseita, joilla yltäisi Venäjän maaperällä oleviin kohteisiin. Sodan laajentumisen pelossa, Halla-aho <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1548382718324400131">kirjoittaa</a> Twitterissä.
Kun Venäjä ampuu ohjuksia omalta maaperältään kohti Ukrainaa, laukaisupaikat ovat Halla-ahon mukaan täysin oikeutettuja sekä laillisia kohteita, katsoi asiaa sitten moraalisesti, lainopillisesti tai miltä muulta kannalta hyvänsä.
Halla-aho unilukkarina
&#8211; Mikä täsmälleen on tämä eskalaatio, jota pelkäämme? Venäjä pommittaisi Ukrainan kaupunkeja ja kohteita varsinaisen sotatoimialueen ulkopuolella tai että he yrittäisivät osua läntiseen apuun? Herätkää, eivät he pysty juuri sen enempään kuin jo tekevät.
Halla-aho ottaa esiin presidentti Vladimir Putinin ukaasissaan esittämät ”punaiset viivat”, joiden ylittäminen johtaisi kolmanteen maailmansotaan. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja muistuttaa, että mahdollisessa ydinsodassa Venäjä olisi raunioina muun maailman ohella.
Tärkeätä sen sijaan on havaita, että perinteistä sotaa Venäjä kestää huomattavasti länttä heikommin.
Lännen avoimuus pelaa Putinin pussiin
Suurin länsimaiden virhe Ukrainan sodassa on ollut se, että länsi toitottaa etukäteen sen, mitä ei aio tehdä. ”Emme lähetä hävittäjiä”. ”Emme lähetä omia joukkoja Ukrainaan”. ”Emme toimita uusimpia tankkeja”. ”Emme anna pitkän kantaman ohjuksia”.
&#8211; Näiden julistusten seurauksena Putin näkee rajat, joiden puitteissa voi toimia tarvitsematta pelätä suoraa yhteenottoa lännen kanssa. Hänelle on kerrottu tehokkaasti, että hän voi pommittaa ja tuhota Ukrainaa niin pitkään kuin huvittaa.
Halla-aho muistuttaa Talvisodan opetuksista. Stalin ei tehnyt rauhaa Suomen kanssa siksi, että neuvostojoukot kärsivät hirvittäviä tappioita. Stalin teki rauhan, koska pelkäsi Ranskan ja Britannian lähettävän joukkoja Suomeen.
Maailma saattaisi olla kovasti toisen näköinen, jos ranskalaiset ja britit olisivat tulleet ajoissa Suomen avuksi.
Putinilla ei huolta huomisesta
Venäjän presidentin ei tarvitse välittää kansansuosiostaan ja venäläisistä on pitkälti tehty zombeja, jotka ainakin virallisesti kannattavat sotaa Ukrainassa. Välittämättä omasta edustaan.
Putinilla on käytössään rajattomasti vanhaa aseistusta, jotka hän voi kaivaa varastoista modernien aseiden uupuessa. Hänellä ei ole mitään syytä lopettaa sotaa, johon kukaan ei halua suoraan puuttua.
Putin on Halla-ahon mukaan ”kiusaaja, joka halveksii heikkoja mutta kunnioittaa voimaa”. Hän ei koskaan aloittaisi sotaa tai riskeeraisi sen lopputulosta kaltaisiaan vastaan.
Johtopäätösten aika
Vaikka länsi ei Halla-ahon mielestä välittäisi Ukrainan tulevaisuudesta sinänsä, kannattaa meidän nyt kysyä itseltämme, kannattaako taistelu hävitä kaiken sen jälkeen, mitä olemme panostaneet sodan voittamiseen.
&#8211; Hyökkääjältä ei pidä enää tiedustella, miten paljon ja millaista apua saamme antaa tämän uhrille. Meidän on annettava Ukrainalle kaikki mahdollinen tuki invaasion pysäyttämiseksi. Sitten meidän on vakavasti pohdittava, miten Putin saadaan tekemään rauha.

Jussi Halla-ahon 20 teesiä Ukrainan sodasta: Venäjän aggressioon on vastattava samalla mitalla