Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

presidenttiehdokas 2024

Ranskan ja Britannian vaaleissa suurin voittaja oli taktinen äänestäminen. Puolueiden yhteistyö vaihtoehtojen rajoittamiseksi ja kansalaisten vastustamaton halu äänestää inhokkipuoluetta vastaan voivat olla tehokkaita vaaliaseita, vaikka se tarkoittaisikin oman ykkösvalinnan ohittamista. Demokratia saattaa tosin siinä rytäkässä joutua kyseenalaiseksi.

Ranskassa laitaoikeiston Kansallinen liittouma jäi kolmanneksi parlamenttivaalien toisella kierroksella. Tämä oli monille yllätys, sillä ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen puolue näytti olevan matkalla hallitusvaltaan ensimmäistä kertaa historiassaan.
Turpiin kuitenkin tuli ja syynä oli <a href="https://www.nytimes.com/2024/07/11/world/europe/europe-us-tactical-voting.html">taktinen koordinaatio</a> vihervasemmiston ja keskustan puolueiden välillä. Puolueet vetivät joutavat 200 täyte-ehdokasta kisasta estääkseen Kansallisen rintaman vaalivoiton.
<a href="https://electionscience.org/library/tactical-voting-basics/">Taktiikka</a> toimi ja vanha valta säilytti kompuroiden asemansa, ainakin toistaiseksi.
Absurdi äänikynnys Britanniassa
Ison-Britannian vaaleissa selvästi eniten kannatustaan kasvatti Brexit-arkkitehti Nigel Faragen johtama kansallismielinen Reform UK. Piilevä äänikynnys muodostui puolueen kohdalla lähes <a href="https://www.suomenuutiset.fi/analyysi-ranskassa-yhteinen-vihollinen-yhdisti-keskustaoikeistosta-kommunisteihin/">absurdiksi</a>, kun yli 4 miljoonaa ääntä muuntui vain viideksi edustajanpaikaksi.
Vertailun vuoksi vaalit <a href="https://stopthetories.vote/">voittanut</a> työväenpuolue Labour sai vajaalla kymmenellä miljoonalla äänellään 412 paikkaa, eli reilu kaksinkertainen äänimäärä tuotti yli kahdeksankymmenkertaisen paikkamäärän.
Toisaalta suuri osa romahdusmaisen tappion kokeneiden konservatiivien äänistä päätyi Faragen puolueelle. Näin äänestäjien protesti kohdistui selvästi pääministeri Rishi Sunakin ja hänen konservatiiviedeltäjiensä aikaansaannoksiin 12 vastuun vuoden aikana.
Päätäntävallan periaatteet hakusessa
Ranskan ja Britannian vaallitulokset havainnollistavat New York Timesin mukaan jotain erittäin tärkeää, mikä usein jää poliittisten taistelujen draaman varjoon: samankaltaiset poliittiset jakolinjat voivat eri poliittisissa järjestelmissä tuottaa hyvin erilaisia hallituksia.
Lopputulos saattaa sittemmin olla yllätys puolueille itselleenkin, jos koalition rakentaminen vaalien jälkeen johtaa jo toisen kerran tulokseen, jota ei ole tavoiteltu.
Jossain vaiheessa kyse alkaa olla myös äänestäjän oikeusturvasta. Erityisesti, jos annetun äänen lopullinen osoite on enemmän tai vähemmän mielivaltainen. Demokratian periaatteet eivät enää päde, kun äänestäjien selkeästi esittämä muutosvaatimus poljetaan vaalitaktikoinnin lokaan.
Amerikassa demokratia on kahden kauppa
Yhdysvalloissa poliittisten puolueiden on vaikeampi koordinoida äänestäjien valintoja kahden puolueen järjestelmässä. Amerikkalaiseen poliittiseen perinteeseen sopinevat siksi polarisaatiota korostavat selkeät ilmaisut, jotka Euroopassa voitaisiin tulkita solvauksiksi.
Presidentti Joe Bidenin keskeinen vetoomus äänestäjille on ollut kehotus äänestää Donald Trumpia ja tämän valinnasta johtuvia katastrofaalisia seurauksia vastaan. Toisaalta äänestäjät ja eliitti vetoavat omalla absurdilla tavallaan Bideniin, jotta tämä luopuisi ehdokkuudesta.
Trump valittiin republikaanien presidenttiehdokkaaksi Milwaukeen puoluekokouksessa ja siellä pitämässään <a href="https://www.youtube.com/watch?v=DtwvJqNvRos">puheessa</a> potentiaalinen presidentti syytti demokraattipuoluetta ja edeltäjiään siitä, että kunnioitus Yhdysvaltoja kohtaan on kadonnut ja vaihtunut etelästä vyöryvään invaasioon.
Yhdysvalloissa kansan enemmistö päättää ja kantaa myös seuraukset.

Taktinen äänestäminen voitti vaalit Ranskassa ja Britanniassa – tuskin toimii Yhdysvalloissa

Jussi Halla-aho on Venäjän historian sekä venäläisen kulttuurin asiantuntija. Sitä myötä hänen ajatuksensa naapurista ovat terveen kyynisiä. &#8211; On vaikeaa löytää perusteita optimismiin, mitä tulee Venäjän tulevaan kehitykseen, presidenttiehdokas pohti Ilta-Sanomien Vaalimessuilla. Seuraavaksi Venäjä saattaa ottaa aseekseen Suomessa asuvat kaksoiskansalaisensa.

Kaikki presidenttiehdokkaat ovat Suomen harjoittamasta ulkopolitiikasta suurin piirtein yksimielisiä. Suhde Venäjään määrittelee edelleen maamme turvallisuuspoliittisia ratkaisuja ja Venäjän olemuksesta presidenttiehdokas Jussi Halla-aholla on syvään tieteelliseen tietämykseen perustuva näkemys.
&#8211; Venäjä on valtiollisena entiteettinä ollut olemassa viimeiset 1 200 vuotta ja sen valtiofilosofiassa ei ole tänä aikana tapahtunut sanottavaa kehitystä. Lyhyitä kausia lukuun ottamatta se on aina ollut sisäisesti despotia, valta on aina ollut keskittynyt pääkaupunkiin suurimman osan historiasta, Jussi Halla-aho <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010108105.html">sanoi</a> Ilta-Sanomien Vaalimessuilla maanantaina.
Optimismin perusteet puuttuvat
Venäjä on kautta historian suhtautunut aggressiivisesti tai vihamielisesti pieniin naapurimaihinsa ja kyseenalaistanut niiden oikeuden tehdä omia ratkaisujaan ja katsonut, että sillä on jopa veto-oikeus pienten naapurimaidensa olemassaoloon.
&#8211; Tätä pitkäaikaista taustaa vasten minun on aika vaikea löytää perusteita optimismiin, mitä tulee Venäjän tulevaan kehitykseen. Esimerkiksi 1990-luku, jota me muistelemme jonkinlaisena demokratisoitumisen aikana Venäjällä, niin se oli poikkeus Venäjän historiassa.
Halla-ahon mukaan edellytyksiä itärajan avaamiselle 14.1. ei ole näissä olosuhteissa. Historia vain toistaisi itseään ja Venäjä vyöryttäisi jälleen turvapaikanhakijoita avoimille raja-asemille.
Kaksoiskansalaiset Venäjän aseena
Halla-aho otti toimittaja Timo Haapalan asiasta kysyessä voimakkaasti kantaa suomenvenäläisten kaksoiskansalaisuuteen. Näitä henkilöitä on maassamme noin 40 000. Venäjä tulkitsee heidän olevan ennen kaikkea omia kansalaisiaan, jotka kaipaavat valtapoliittisen tarpeen tullen emämaan suojelua.
&#8211; Ei ole mitään syytä, miksi Suomen pitäisi ylipäätään sallia kaksoiskansalaisuutta kuin aivan poikkeuksellisessa tapauksessa ja näinhän oli aina 2000-luvulle asti. Venäläisten kohdalla kaksoiskansalaiset muodostavat aivan konkreettisen turvallisuusuhan.
&#8211; Tällä en niinkään ota kantaa siihen, mitä kaksoiskansalaiset itse ajattelevat. Kyse on siitä, että Venäjän näkökulmasta nämä kansalaiset ovat ainoastaan Venäjän kansalaisia. Ja Venäjän ulkopoliittiseen doktriiniin kuuluu venäläisten suojeleminen ja puolustaminen, missä tahansa nämä asuvat.
&#8211; Uskon, että on vain ajan kysymys, milloin Venäjällä päätetään, että Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset kaipaavat Venäjän suojelua.

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”On vain ajan kysymys, milloin Venäjällä päätetään, että Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset kaipaavat Venäjän suojelua”

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho korostaa, että Suomessa valtion johdon keskeinen – ja ensisijainen &#8211; tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja kohtaan. Halla-aho sanoo, että presidenttinä hän puhuisi tietyistä Suomen sisäiseen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä enemmän ja avoimemmin kuin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho vieraili tänään MTV:n Huomenta Suomessa presidenttiehdokashaastattelussa.
Halla-aho sanoo, että häntä ohjaavat vaalikampanjassaan ja mahdollisesti presidentiksi valituksi tullessaan samat teemat, jotka aikanaan toivat hänet politiikkaan ja ovat ominaisia myös perussuomalaisille.
&#8211; Minulle perussuomalaisena ehdokkaana, ja myös omana itsenäni, Suomen valtio on ennen kaikkea suomalaisten ja Suomen kansan edunvalvontakoneisto, ja sitä tulee johtaa sellaisena. Minulla on melko paljon tietoa ja ymmärrystä nykyisestä turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä sekä sisäisistä huolestuttavista kehityskuluista, joihin tulee kiinnittää huomiota.
Omien toiveiden ei saa antaa ohjata analyysia
Halla-aho katsoo, että näinä aikoina Suomen ulkopoliittisessa johdossa – jonka osa tasavallan presidentti on &#8211; ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä.
Halla-aho muistuttaa, että mitä tahansa voi koska tahansa tapahtua. Halla-aho korostaa, että Suomessa valtion johdon keskeinen – ja ensisijainen &#8211; tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja kohtaan.
&#8211; Presidentille on keskittynyt paljon ulko- ja turvallisuuspoliittista valtaa. Presidentiltä siksi edellytetään selväjärkisyyttä ja kirkasnäköisyyttä siitä, että hän tunnistaa sen, mitä ympärillä tapahtuu. Pitää siis kyetä tekemään realistista ja rauhallista analyysia turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä sen sijaan, että impulsiivisesti tehtäisiin hätäisiä johtopäätöksiä. Tai että annettaisiin omien toiveiden ohjata analyysia.
Suomessa yhteinen näkemys ulkoturvallisuudesta
Halla-aho katsoo, että epämuodollinen yhteistyö ja kanssakäyminen tasavallan presidentin ja eduskunnan sekä presidentin ja valtioneuvoston välillä on toiminut tähän saakka kohtuullisen hyvin. Presidenttinä Halla-aho jatkaisi samalla linjalla.
– Se tietysti edellyttää sitä, että kyseisissä tehtävissä toimivien henkilöiden keskinäiset kemiat toimivat jollakin tavoin. Mutta itselläni on ainakin kaikki aikomus jatkaa tällä hyvällä linjalla täysin riippumatta siitä, ketkä toisella puolella pöytää istuvat.
– Onneksi ainakin ulkoturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä Suomessa on varsin laaja puoluerajat ja ideologiset rajat ylittävä yhteinen näkemys, mikä tekee myös helpommaksi ja todennäköisemmäksi sen, että yhteistyö sujuu.
Halla-aho arvioi, että presidenttinä hän puhuisi julkisuudessa tietyistä Suomen sisäiseen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä &#8220;enemmän ja avoimemmin&#8221; kuin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
&#8211; Esimerkiksi huolestuttava yhteiskunnallinen kehitys, joka näkyy maahanmuuton lieveilmiöinä, on yksi teema, josta olisi syytä käydä jatkuvaa strategisen tason keskustelua, koska maahanmuutolla on suuret heijastusvaikutukset maan tulevaisuuteen.
Venäjä ei lakkaa olemasta uhka
Halla-aho huomauttaa, että Venäjän uhka ja haaste suomalaisille ei ole katoamassa minnekään senkään jälkeen, kun Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa joskus päättyy.
Halla-aho muistuttaa, että Venäjä on jonkinlaisessa valtiollisessa muodossaan ollut olemassa viimeiset yli 1 200 vuotta.
&#8211; Venäjän perustavoitteet eivät ole tänä aikana muuttuneet. Venäjä ei lakkaa olemasta uhka sen jälkeen kun sota Ukrainassa päättyy, vaan Venäjällä on edelleen samat ominaisuudet ja tavoitteet.
Halla-aho huomauttaa, että Venäjä on aina kiistänyt pienempien naapurimaidensa oikeuden tehdä omia ratkaisuja ja valintoja.
&#8211; Omasta mielestään Venäjällä on myös veto-oikeus pienempien naapuriensa olemassaoloon, kuten historiassa on usein nähty. En usko, että jatkossakaan Venäjä lakkaisi olemasta uhka kaikille pienemmille naapureilleen.
Tukea Ukrainan Nato-jäsenyydelle
Ukrainan edellinen presidentti Petro Porošenko totesi äskettäin toivovansa Ukrainan pääsevän Naton jäseneksi pikaisesti, jo ensi vuonna. Halla-aho sanoo pitävänsä Ukrainan Nato-prosessia jopa tärkeämpänä kuin mahdollista EU-jäsenyyttä.
&#8211; Ukrainan jälleenrakennuksessa tarvitaan ulkomaalaisia investointeja. Niitä on kuitenkin vaikea houkutella maahan, joka on vihamielisen naapurin hyökkäysuhan alla. Nato tarjoaa jäsenilleen turvallisuustakuut, joita toistaiseksi ei ole uskaltanut kukaan kokeilla. Oleellista on, miten tämän sodan jälkeen luodaan pidäke, jotta Venäjä ei enää lähde uusille sotaretkille.
&nbsp;

Halla-ahon mukaan ulkopoliittisessa johdossa ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä – ”Presidentin on tunnistettava, mitä ympärillä tapahtuu”

Yhdysvalloissa äänestettiin, lopullisten tulosten saamisessa kestää. 

Illansuussa Yhdysvaltain välivaaleissa edustajainhuone oli menossa republikaaneille selvin luvuin 201–182. CNN:n <a href="https://edition.cnn.com/">mukaan</a> senaatissa taisto on tasaista ja paikkatilanne toistaiseksi 48–48. Edustajainhuoneessa on 435 paikkaa ja senaatissa 100.
Senaatin tulokset puuttuvat vielä Wisconsinista, Arizonasta, Nevadasta ja Georgiasta. Wisconsin on menossa republikaaneille, Arizona demokraateille ja Nevadassa on tasaista. Georgiassa – kun 96 prosenttia äänistä on laskettu &#8211; demokraattien Raphael Warnock on saamassa 49,2 prosenttia äänistä ja republikaanien Herschel Walker 48,7 prosenttia.
Senaatin lopullinen vaalitulos jää auki, jos Georgiassa kumpikaan ehdokkaista ei saa yli 50 prosenttia äänistä. Uusintavaali pidetään Suomen itsenäisyyspäivänä ja vasta tämän jälkeen senaatin voimasuhteet ovat lopullisesti selvillä.

Amerikan välivaalit: Edustajainhuone menossa republikaaneille, senaatin enemmistöstä tiukka taisto