Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”

Oppositio hamuaa kehitysmaista lisää halpatyövoimaa, vastustaa paikallisen sopimisen maltillisia muutoksia – Purra huomauttaa ristiriidasta: “Kaikkein hulluinta on..”

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Sakot

Turvapaikanhakijoiden korpivaellus EU:n alueelle kasvaa ennätysvauhtia. Belgiassa sadat maahanpyrkijät nukkuvat kaduilla ja laitureilla. Viime vuonna maahan saapui 100 000 turvapaikanhakijaa &#8211; 63 000 sotaa pakenevan ukrainalaisen lisäksi. Belgia enää ei pysty hallitsemaan maahantulijoiden vyöryä ja tilanne on jo kriittinen myös Hollannissa ja Luxemburgissa.

Brysselissä keskustan tuntumassa sijaitsee kaupungin vastaanottokeskus ”<a href="https://www.brusselstimes.com/377606/emergency-shelter-provided-for-140-asylum-seekers-of-the-petit-chateau">Petit-Château</a>”. Lähikaduille ja laitureille on <a href="https://www.youtube.com/watch?v=cyO6lVhmrVM">majoittunut</a> telttoihin satoja paperittomia sekä <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/46547/asylum-seekers-in-brussels-sleeping-out-in-the-cold">turvapaikanhakijoita</a>. He kaikki odottavat viranomaisten päätöksiä ja uutta suuntaa elämäänsä.
Alueelle on sijoitettu kymmenisen siirrettävää vessaa, paikallisten asukkaiden protesteista huolimatta. Virtsan haju on voimakas ja ihmisten ulosteet valuvat pitkin laituria, jossa väki ennen kävi tarpeillaan.
&#8211; Juuri nyt täällä leviää syyhyepidemia, josta on vaikea päästä eroon, koska väki ei pysty peseytymään, eikä myöskään voi pestä vaatteitaan,<a href="https://www.svd.se/a/xg52Pj/domar-belgiens-regering-gor-inte-tillrackligt-for-migranter-och-asylsokande"> toteaa</a> David Vogel Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä Svenska Dagbladetissa.
Hallitus kieltäytyy maksamasta sakkoja
Belgian hallitusta on kritisoitu siitä, ettei se tee tarpeeksi turvaa ja parempaa elämää hakevien auttamiseksi. Belgia on jopa haastettu EU-tuomioistuimeen, ja saattaa saada sakot puutteellisesta eurooppalaisten lakien noudattamisesta turvapaikanhakijoiden kohtelussa.
Belgian oikeuslaitos on useissa tuomioissaan tullut samaan lopputulokseen lakien vastaisesta siirtolaisten asioiden käsittelystä. Brysseliläinen tuomioistuin on jopa päättänyt, että hallituksen on <a href="https://euobserver.com/migration/156753">maksettava</a> 250 euroa päivää kohti jokaisesta turvapaikanhakijasta, joka jää vaille <a href="https://www.dw.com/en/belgium-overburdened-with-housing-asylum-seekers/video-64740581">yöpymispaikkaa</a>.
Belgian hallitus kieltäytyy maksamasta. Syynä se, että sakkorahat saattaisivat houkutella maahan yhä enemmän siirtolaisia. Myös Hollanti ja Luxemburg ovat toistuvasti ilmoittaneet viime kuukausien aikana, että turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut ennätysvauhtia ja että maiden vastaanottokeskukset ovat täynnä.
Sopua taakanjaosta ei näköpiirissä
Viime vuonna EU:sta haki turvapaikkaa miljoona ihmistä. Sodan jaloista unionin alueelle pakeni tilapäiseen suojeluun neljä miljoonaa ukrainalaista. Yleistä ilmapiiriä ei kohenna se, että samaan aikaan eurooppalaiset itse tuskailevat tavoittamattomiin karkaavien omien kustannustensa kanssa.
EU:n pakolaisvirasto <a href="https://euaa.europa.eu/">EASO</a> ennustaa, että turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa kasvuaan vuonna 2023. EU:ssa jatkuvat edelleen 27 jäsenmaan neuvottelut turvapaikanhakijoiden jakamisesta jäsenmaiden kesken. Ajatus kiintiöpakolaisista ei ole saanut jakamatonta kannatusta, eikä sopua välttämättä edes ole näköpiirissä.

Pakolaispaine kasvaa edelleen EU:ssa – turvapaikanhakijat nukkuvat jo kaduilla Belgiassa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ehdottaa kovempia toimia myymälävarkauksien saamiseksi hallintaan. Tavio tahtoo lisätä poliisin toimivaltaa viedä näpistyksestä kiinni jäänyt suoraan putkaan yöksi.

Nykyään näpistelijä voidaan viedä putkaan vain, jos henkilöllisyys on epäselvä, tekijä on voimakkaasti päihtynyt tai jos sama tekijä jää useamman kerran kiinni samana päivänä. Putkareissun kynnystä tulee Ville Tavion mielestä tuntuvasti madaltaa.
Aiheesta kirjallisen kysymyksen jättänyt Tavio katsoo, että sarjanäpistelijöillä ei ole nykyisin riittävää pelotetta lopettaa varastamista. Nykylain mukaan näpistelijä voi uusia tekonsa joutumatta käytännössä kohtaamaan seurauksia. Vasta seitsemäs samankaltaisesta teosta johtuva sakko voi johtaa sakonmuuntorangaistukseen.
Vapaudenmenetys peloitteeksi
Tavio pitää ongelmallisena, että näpistys on muodostumassa rikostyypiksi, joka jää usein rankaisematta.
&#8211; Sarjanäpistelijöiden joukossa on ihmisiä, joihin ei oikein tehoa muu kuin vapaudenmenetys. Sakot jäävät yleensä maksamatta, joten ne ovat varkaille yhdentekeviä.
&#8211; Kauppiaat joutuvat toistuvasti kokemaan uhkaavia tilanteita ja häiriökäyttäytymistä. Jos putkaan joutuisi jo ensimmäisestä näpistyksestä, se toimisi pelotteena ja ehkäisisi osan näpistyksistä, Tavio arvioi.
Kaupan alan toimijoille aiheutuu varkauksista ja näpistyksistä Kaupan liiton mukaan yli 500 miljoonan euron kustannukset joka vuosi.

Tavio: Näpistyksestä heti putkaan

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on tyrmistynyt Elokapinan jatkuvasta lainvastaisesta toiminnasta ja tahtoo tietää mielenosoitusten kustannukset veronmaksajille. Mäkysen mielestä laittomiin mielenosoituksiin toistuvasti osallistuneilta henkilöiltä olisi syytä alkaa vaatia vahingonkorvauksia poliisille aiheuttamistaan ylimääräisistä kustannuksista.

Helsingin poliisi keskeytti Elokapinan mielenilmauksen viime viikon keskiviikkona olennaisesti lainvastaisena. Ajoradalla olleet henkilöt poistettiin poliisin toimesta paikalta, mutta lainvastainen toiminta on jatkunut tämänkin jälkeen pitkin viime viikkoa.
Elokapinan toiminta on sitonut paljon poliisiresursseja Mannerheimintien valvontaan.
Tuntuvammat sakot ja vahingonkorvauksia
&#8211; On kestämätön tilanne, että poliisin olennaisesti lainvastaiseksi toteama tilanne jatkui koko viime viikon ja on odotettavissa, että ajoradalle leiriydytään myös tällä viikolla. Elokapinan toiminta aiheuttaa suuren määrän ylityötunteja poliisille. Laittomiin mielenilmauksiin toistuvasti osallistuneilta henkilöiltä olisi syytä alkaa vaatimaan vahingonkorvauksia aiheuttamistaan ylimääräisistä kustannuksista poliisille, koska näin ison väkimäärän jatkuviin kiinniottoihin samasta asiasta ei ole varauduttu poliisin budjetissa, pohtii Jukka Mäkynen.
&#8211; Elokapinan laittomiin mielenilmauksiin osallistuvien henkilöiden saamien sakkojen summaa tulisi korottaa nykyisestä. Tämä olisi tehokas keino hillitä ajoradalle leiriytymistä tulevaisuudessa. Tärkeä kysymys on myös se, onko poliisi ylipäätään kirjoittanut heille sakkoja. Jos ei ole kirjoittanut, niin ei ole ihme, että samat henkilöt tulevat paikalle yhä uudestaan.
Mikä on mielenilmausten hintalappu veronmaksajille?
Mäkysen mukaan muutoksia on tehtävä nopealla aikataululla.
&#8211; Mikäli Elokapinan lainvastaisia mielenilmauksia ei saada hallintaan, uhkaa syntyä tilanne, jossa Helsingin yksi tärkeimmistä liikenneväylistä on ympäri vuoden säännöllisesti tukittu liikenteeltä. Poliisin kiireellisempien tehtävien hoito viivästyy, kun iso määrä poliiseja joutuu olemaan päivä toisensa jälkeen tunteja Mannerheimintiellä, Mäkynen sanoo.
Mäkynen tivaa, mikä mahtaa olla näiden jatkuvien lainvastaisten mielenilmausten hintalappu veronmaksajille. Poliisilla on tarve saada 30 miljoonaa euroa lisää määrärahoja lisätalousarviossa. Mäkynen pohtii, mikä mahtaa olla todellinen määrärahan tarve, kun viimeisen viikon aikana on otettu satoja henkilöitä poliisin huostaan ja Elokapinan lainvastaiset mielenilmaukset näyttävät jatkuvan myös tulevaisuudessa.
&nbsp;
&nbsp;

Mäkynen: Elokapinan maksettava lainvastaisten mielenilmausten aiheuttamat kustannukset

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen ilmailurikkomuksesta ja haitanteosta virkamiehelle.

Vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen on tuomittu sakkoihin viime heinäkuussa lentokoneessa järjestämästään esityksestä. Käräjäoikeus tuomitsi Pennasen ilmailurikkomuksesta ja haitanteosta virkamiehelle 40 päiväsakkoon, eli yhteensä Pennaselle tuli maksettavaa 720 euroa.
Tuomio seurasi viime heinäkuussa Helsinki-Vantaan lentokentällä tapahtuneesta riehumisesta. Tuolloin lentokoneeseen noussut Pennanen huomasi koneessa pakkopalautettavan henkilön, joten hän kieltäytyi istumasta paikalleen ja alkoi venkoilemaan tarkoituksenaan pyrkiä estämään palautus.
Pennanen yritti myös lietsoa muita matkustajia mukaan esitykseensä &#8211; siinä kuitenkaan onnistumatta. Tilanne päättyi siihen, että poliisi poisti Pennasen lentokoneesta.

Lentokoneessa riehunut vihreiden Aino Pennanen sai käräjillä 720 euron sakot

Oulun käräjäoikeus määräsi toimittaja Johanna Vehkoolle rangaistukseksi 150 euron sakot. Lisäksi Vehkoon on korvattava Lokalle 200 euroa korvaukseksi kärsimyksestä sekä Lokan oikeudenkäyntikulut 6 071 euroa.

Yleisradion faktantarkistajana tunnettu toimittaja Johanna Vehkoo on tuomittu sakkoihin oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta. Rangaistusseuraamukseksi käräjäoikeus määräsi Vehkoolle 15 päiväsakkoa, yhteensä 150 euroa. Lisäksi Vehkoon on korvattava Lokalle 200 euroa korvaukseksi kärsimyksestä sekä Lokan oikeudenkäyntikulut 6 071 euroa.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta hovioikeudelta tai ennakkopäätösvalituksella korkeimmalta oikeudelta.
Halventava kirjoitus Facebookissa
Kunnianloukkauksesta voidaan rangaista toisen halventamisesta. Tyypillisesti kyse on epäkunnioituksen osoittamisesta käyttämällä erilaisia haukkumasanoja.
Asiassa oli kysymys vuonna 2016 julkaistusta Facebook-kirjoituksesta, jossa Vehkoo nimitti Lokkaa rasistiksi ja natsipelleksi. Vehkoon kirjoitus oli julkaistu suljetussa ryhmässä rajatulle ystäväjoukolle. Oikeudessa Lokka kuitenkin kiisti olevansa mitään näistä ja hän kertoi itse kokeneensa ilmaisut halventamisena.
Rikoslain mukaan kunnianloukkaukseksi ei katsota arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Lokka on poliitikko, ja lähtökohtaisesti politiikan alueella voi ankarakin arvostelu olla hyväksyttyä, eikä tätä pidetä kunnian loukkaamisena.
Solvaus esitetty halventamistarkoituksessa
Käräjäoikeuden tuomiossa todetaan, että ollakseen sallittua, arvostelun on kohdistuttava paremminkin henkilön poliittiseen toimintaan kuin hänen henkilöönsä. Mitä selvemmin arvostelu kohdistuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, sitä todennäköisemmin arvostelun aiheuttamassa halventamisessa on kyse rangaistavasta kunnian loukkaamisesta.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan Vehkoon tekemä Lokkaan kohdistunut arvostelu irtaantui Lokan politiikasta ja kohdistui pikemminkin Lokan henkilöön, joten arvostelu ei täyttänyt asianmukaisuuden vaatimusta.
Tuomiossa todetaan, että Vehkoo on käyttänyt Lokasta solvaavia sanoja, joiden esittämisen tarkoitus on ollut Lokan halventaminen. Koska Vehkoon käyttämistä sanoista yleisesti seuraa halveksuntaa, Vehkoon katsottiin syyllistyneen kunnianloukkaukseen.

Rasistiksi ja natsipelleksi nimittäminen oli rikos – käräjäoikeus tuomitsi Ylen faktantarkistajan sakkoihin kaupunginvaltuutettu Junes Lokan kunnian loukkaamisesta

&#8211; Uusi esitys on sellainen, että poliisin kirjoittamia sakkoja voisi tulla kuusi vuodessa. Tämä sama kuuden raja on kuitenkin kirjattu jo nykyisin voimassa olevaan poliisin käsikirjaan. Minun nähdäkseni mikään ei muutu. Tässä olisi vain tarkoitus kirjata nykytila lakiin, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio sanoo.

Tavio toivoisi esityksen olevan huomattavasti tiukempi kuin vain nykytilan kirjaaminen lakiin.
Muuntorangaistus poistettiin vuonna 2008. Stubbin hallitus oli palauttamassa muuntorangaistusta vuonna 2014, mutta Sipilän hallitus perui päätöksen kustannussyihin vedoten. Tuolloin muuntorangaistuksen palauttamisen hinnaksi arvioitiin noin 12 miljoonaa euroa.
Miksi palauttamista on viivytelty?
Tavio ihmettelee, että palauttamista on viivytelty, vaikka valtiolta jää näpistelyn takia saamatta kymmenien miljoonien eurojen verotulot.
- Kaupan ala on arvioinut, että varkaushävikistä aiheutuu vuosittain kaupoille 550 miljoonan euron vahingot. Jos tästä summasta saataisiin 14 prosentin arvonlisävero, se tekisi valtiolle yli 70 miljoonan euron verotulot. Tämä epäsuhta on niin suuri, että en ymmärrä sitä, Tavio toteaa.

Hallitukselta tulossa esitys sakon muuntorangaistuksesta – Tavio: Mikään ei muutu

Perussuomalaisten kansanedustaja Kari Kulmala haluaa selvittää, voitaisiiko automaattisen liikennevalvonnan käyttämät kameratolpat maalata värikkäiksi. Tällöin autoilijat kykenisivät näkemään ne nykyistä paremmin, jolloin kameratolppien ennalta estävä vaikutus ylinopeuksiin kasvaa merkittävästi.

&#8211; Useissa Euroopan maissa kameratolpat on värjätty huomioväreillä ja lisäksi jopa jokaisesta kameratolpasta informoidaan liikennemerkillä hyvissä ajoin ennen kameraa. Olen vahvasti sitä mieltä, että kameratolppien ei ole tarkoitus tuottaa ainoastaan valtiolle tuloja vaan sen perimmäinen ja lähes unohdettu tarkoitus on tuottaa liikenneturvallisuutta juuri siinä kohdassa mihin se on asennettu. Samalla tulee käydä myös kaikki kameratolpat kriittisesti läpi ja katsoa, ovatko ne oikeissa paikoissa. Tällä hetkelle ne eivät ole, Kulmala kirjoittaa Facebook-sivuillaan. 
Häneltä ei löydy ymmärtämystä kameratolpille, jotka on asennettu puoliksi piiloon.
&#8211; Tällöin niiden havaitseminen tapahtuu vasta ihan kohdalla jolloin ollaan jo vaara-alueella, minkä vuoksi kameratolppa on alunperin asetettu, Kulmala huomauttaa.
<div class="text_exposed_show"></div>

Sakot

Pakolaispaine kasvaa edelleen EU:ssa – turvapaikanhakijat nukkuvat jo kaduilla Belgiassa

Tavio: Näpistyksestä heti putkaan

Mäkynen: Elokapinan maksettava lainvastaisten mielenilmausten aiheuttamat kustannukset

Lentokoneessa riehunut vihreiden Aino Pennanen sai käräjillä 720 euron sakot

Rasistiksi ja natsipelleksi nimittäminen oli rikos – käräjäoikeus tuomitsi Ylen faktantarkistajan sakkoihin kaupunginvaltuutettu Junes Lokan kunnian loukkaamisesta

Hallitukselta tulossa esitys sakon muuntorangaistuksesta – Tavio: Mikään ei muutu

Kansanedustaja Kulmala harkitsisi huomiovärejä liikennevalvontakameroihin

Uusimmat

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”

Oppositio hamuaa kehitysmaista lisää halpatyövoimaa, vastustaa paikallisen sopimisen maltillisia muutoksia – Purra huomauttaa ristiriidasta: “Kaikkein hulluinta on..”

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Suosituimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?