Strandman vaatii toimenpiteitä Itä-Suomen teleyhteyksien toimivuuden parantamiseksi: “Ilman toimivaa infraa ei toimi juuri mikään muukaan”

Maahanmuuttokriittisyys kasvaa – eliitti ja media kieltäytyvät näkemästä Euroopan poliittista muutosta

Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

satamat

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on onnistunut puolustamaan Suomen ja Lapin etuja aivan loistavasti juuri päättyneissä liikenneverkkoneuvotteluissa, kertoo perussuomalaisten lappilainen kansanedustaja Sara Seppänen.

Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat nimittäin päässeet alustavaan sopuun asetuksesta unionin suuntaviivoiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi. Asetuksessa määritellään Euroopan laajuinen TEN-T-verkko ja säädetään muun muassa sen väyliä ja solmukohtia koskevista laatuvaatimuksista.
Huoltovarmuutta myös kriisiaikoina
Aivan erityisen tärkeänä perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää sitä, että valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle Norjan rajalle saakka pääsee nyt osaksi TEN-T-tieverkkoa.
&#8211; Ojaan suistuneet tai tiellä jumittavat rekat ovat olleet aivan liian yleinen näky valtatien pohjoispäässä. Välillä liikenne on ollut pysähdyksissä jopa tuntikausia.
&#8211; Tie on nimenomaan huoltovarmuuskysymys. Norjan puolellahan on Natollekin tärkeät satamat, joiden kautta kyllä huolto toimisi, mikäli vain meillä olisi tie, jonka kapasiteetti riittää Suomen huoltamiseen. On nimittäin mahdollista, että eteen tulee tilanne, jossa Itämeren satamia ei voitaisi ainakaan kaikilta osin käyttää. Tämä ratkaisu turvaa nyt pohjoisen elämänlangan &#8211; sekä sotilaallisessa että muussakin mielessä, sanoo Seppänen.
Todella tärkeää koko liikennejärjestelmälle
Myös liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kiinnittää tiedotteessaan huomiota huoltovarmuuteen.
&#8211; Asetus on todella tärkeä koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta. Aktiivisen vaikuttamisen ansiosta sopu huomioi useita Suomelle tärkeitä asioita muun muassa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta. Kiitän tästä koko liikenne- ja viestintäministeriön joukkuetta.
Seppänen puolestaan kiittää ministeriä aktiivisesta otteesta asiassa.
&#8211; Tiedän ministerin olleen aktiivinen pohjoismaiden, puheenjohtajamaa Espanjan sekä EU:n suuntaan tämän syksyn aikana. Hän on myös vieraillut Lapissa kuuntelemassa kuntien edustajien, Lapin liiton, Kauppakamarin sekä alueen ihmisten ja yrittäjien näkemyksiä ja toiveita. Se näköjään vaati perussuomalaisen liikenneministerin, että näin tärkeä asia saadaan kuntoon.
Mikä TEN-T?
TEN-T tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans European Transport Network), joka edistää ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkumista jäsenmaasta toiseen mahdollisimman saumattomasti. Se yhdistää 424 suurta kaupunkia satamiin, lentoasemiin ja rautatieterminaaleihin. Kun TEN-T-verkko on valmis, se lyhentää matka-aikoja näiden kaupunkien välillä.
Seuraavaksi alustavaa sopua käsitellään jäsenmaiden pysyvien edustajien komiteassa (Coreper). Sen jälkeen asetusehdotus on tarkoitus hyväksyä ministerineuvoston kokouksessa, ja se tarvitsee myös parlamentin virallisen hyväksynnän. Asetus astuu voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.
&nbsp;

EU:n liikenneverkkoratkaisu on voitto Lapille – Seppänen: “Näköjään vaati perussuomalaisen liikenneministerin, että näin tärkeä asia saadaan kuntoon”

Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun asetuksesta Euroopan unionin suuntaviivoiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi. Asetuksessa määritellään Euroopan laajuinen TEN-T-verkko ja säädetään muun muassa sen väyliä ja solmukohtia koskevista laatuvaatimuksista. Yhteisymmärrykseen päästiin kolmikantaneuvotteluissa 18.12.2023.

Suomi on vaikuttanut aktiivisesti EU:ssa, ja sopu huomioikin erittäin hyvin Suomen neuvottelukannat. Asetuksen valmistelun yhteydessä on tehty tiivistä pohjoismaista yhteistyötä. Sopu vahvistetaan ministerineuvoston kokouksessa.
&#8211; Asetus on todella tärkeä koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta. Aktiivisen vaikuttamisen ansiosta sopu huomioi useita Suomelle tärkeitä asioita muun muassa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta. Kiitän tästä koko liikenne- ja viestintäministeriön joukkuetta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 ehdotuksen uudeksi asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi.
Verkkoon mukaan uusia maanteitä
Maanteiden osalta Euroopan komission alkuperäisen ehdotuksen mukaiset lisäykset säilyivät. Näihin kuuluvat satamayhteydet valtatiellä 25 välillä Hanko-Mäntsälä, valtatie 15 välillä Kotka-Kouvola ja valtatie 12 välillä Rauma-Tampere-Tuulos.
Asetuksen jatkoneuvotteluissa huomioitiin sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet monipuolisesti, myös kartoissa. Jatkossa Turusta Norjaan kulkeva Eurooppatie 8 (E8) on kokonaisuudessaan osa kattavaa verkkoa, kun valtatie 21 Torniosta Norjan rajalle lisätään TEN-T-verkkoon.
Valtatien 21 osalta tehtiin monipuolista vaikuttamistyötä Pohjoismaiden, puheenjohtajamaa Espanjan sekä EU:n suuntaan syksyn 2023 aikana. Valtioneuvostossa yhteistyö erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön ja puolustusministeriön kesken on ollut tiivistä.
&#8211; Nyt määritelty TEN-T-verkko on kokonaisuutena oikein hyvä. Olen henkilökohtaisesti ollut yhteydessä niin pohjoismaisiin kumppaneihin, komissioon kuin puheenjohtajamaahankin, jotta huoltovarmuudelle tärkeä valtatie 21 lisättäisiin verkkoon. Olen erittäin tyytyväinen, että tarpeemme Pohjois-Suomessa on kuultu, ministeri Ranne sanoo.
Erityisolosuhteet huomioidaan joustavasti
Asetus huomioi erittäin hyvin ja joustavasti Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, harvan asutuksen ja ohuet liikennevirrat.
Kaskisten satama säilytti asemansa kattavassa verkossa. Oulun satama on jatkossa ydinverkossa. Lisäksi kattavaan verkkoon nousivat uusina Tornion, Inkoon, Joensuun ja Lappeenrannan satamat.
Suomi korosti neuvotteluissa loppuun asti, että Kokkolan satama tulisi lisätä ydinverkkoon ja Pietarsaaren satama säilyttää kattavassa verkossa. Tältä osin Suomen neuvottelutavoitteet eivät täyttyneet.
&#8211; Olemme puolustaneet Suomelle tärkeiden satamien asemaa hanakasti. Pitkäjänteisen vaikuttamisen ansiosta saimme läpi tavoitteemme Oulun ja Kaskisten satamien osalta ja edistimme loppumetreille saakka myös Kokkolan ja Pietarsaaren satamien asemaa, sanoo ministeri Ranne.
Sen sijaan TEN-T-verkon pääsyn kriteeriksi lisättiin Suomen vahvasti tukema energiakriteeri, joka huomioi satamien roolin energiahuollossa. Tämä voi tulevaisuudessa auttaa suomalaisia satamia nousemaan takaisin TEN-T-verkkoon. Myös satamien geostrateginen merkitys on mahdollista jatkossa huomioida kattavan verkon satamien määrittelyssä.
Suomi päättää jatkossakin raideleveydestään
Asetuksen mukaan jäsenmaiden tulee rakentaa uudet ydinverkon ja laajennetun ydinverkon ratayhteydet eurooppalaisen standardin mukaiseen 1 435 mm leveyteen ja arvioida olemassa olevan ratainfran osalta mahdollista raideleveyden muutosta.
Asetus kuitenkin mahdollistaa jatkossa Suomelle kansallisen harkinnan raideleveyden osalta vaikutusarviointiin pohjautuen. Tämä oli Suomelle yksi tärkeimmistä neuvoteltavista asioista. Suomella on käytössä 1 524 mm:n raideleveys.
Suomi-radan oikoratalinjaus poistettiin hallitusohjelman mukaisesti TEN-T-verkosta. Turun tunnin junan, Lentoradan ja Itäradan rataosuudet sijaitsevat laajennetussa ydinverkossa.
Itä-Suomen osalta saatiin säilytettyä jo EU:n neuvoston yleisnäkemykseen sisällytetty sopu, jonka mukaisesti ydinverkon ratayhteys jatkuu Lappeenrantaan asti.
&nbsp;

EU:ssa alustava sopu Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevasta asetuksesta – ”Todella tärkeä koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta”

Joukko ihmissalakuljettajia on joutumassa oikeuden eteen Kreikassa ja Pakistanissa laittomia siirtolaisia kuljettaneen troolarin upottua Kreikan rannikolla. Turmassa saattoi menehtyä jopa 650 ihmistä. Aluksen liikkeistä ennen kohtalokasta haveria on erilaisia näkemyksiä, ja YK on esittänyt selvityksen tekemistä onnettomuuteen liittyvistä pelastustoimista.

Yhdeksän ihmissalakuljettajaa joutuu Kreikassa <a href="https://www.theguardian.com/world/2023/jun/19/nine-due-in-greek-court-over-shipwreck-as-pakistan-holds-day-of-mourning">oikeuteen</a> laittomia siirtolaisia kuljettaneen kalastusaluksen upottua viime viikon keskiviikkona 80 kilomeriä Pyloksen kaupungista etelään. Salakuljettajat kiistävät syytteet.
Merestä pelastettiin 104 ihmistä ja kuolleita on toistaiseksi löydetty 78. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi aluksessa olleen 400–750 henkilöä, heidän joukossaan paljon myös lapsia. Haaksirikko saattaa siten olla eräs pahimmista Välimerellä tapahtuneista siirtolaisaluksia kohdanneista onnettomuuksista.
Pakistanin poliisi on pidättänyt Guardianin mukaan samaan tapahtumaan liittyen 10 ihmissalakuljettajaa Kashmirissa. Rikolliset ovat osa organisaatiota, joka järjestää halukkaille matkoja Libyaan, josta taas on mahdollisuus jatkaa Eurooppaan ilman virallisia matkustusasiakirjoja.
Onnettomuusaluksen liikkeistä erilaista tietoa
Alus oli lähtenyt viimeiselle matkalleen Libyan Tobrukista ja se oli tiettävästi menossa Italiaan. Merikelvottomassa troolarissa oli matkustajina sen kokoon nähden järkyttävä määrä ihmisiä.
Parempaa elämää etsivistä useimmat olivat lähtöisin Syyriasta, Pakistanista, Afganistanista sekä Egyptistä. He olivat todennäköisesti maksaneet matkasta tuhansia euroja. Matkan saattaa tosin saada ilmaiseksi, jos osaa käsitellä ja ohjata laivaa.
Kreikan viranomaisen mukaan alus oli liikkeessä eikä se ollut avun tarpeessa kuin vasta juuri ennen uppoamista. BBC:n <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-65942426">tietojen</a> mukaan alus oli kuitenkin paikallaan seitsemän tuntia ennen katastrofia. Kaksi kauppa-alusta kävi tiettävästi toimittamassa siirtolaislaivaan vettä ja ruokatarvikkeita.
YK on esittänyt tutkimusta Kreikan toimista. Kyse on ennen muuta siitä, olivatko viranomaiset mahdollisesti viivästyttäneet avun antamista haverialukselle.
Vain pelastetut pääsevät Eurooppaan
Ihmissalakuljettajien operoivien alusten keskeinen ongelma on se, että Välimeren Euroopan puoleiset valtiot eivät välttämättä haluaisi päästää laittomia siirtolaisia kuljettavia aluksia satamiinsa. Erityisen kriittistä suhtautuminen on ollut Kreikan lisäksi Italiassa, joka on joutunut vastaanottamaan pääosan Välimeren ylitse tapahtuvasta muuttoliikkeestä.
Näin ollen aluksen merihätä, laivan uppoaminen ja mahdolliset pelastustoimet saattavat joskus olla ainoa tie henkiin jääneille uuteen elämään Euroopassa. Ihmissalakuljettajat todennäköisesti tietävät tämänkin.
Viime vuonna Välimereen hukkui 3 800 siirtolaista. Vuodesta 2014 lähtien kuolonuhreja on tilastoitu yli 20 000.

Ihmissalakuljettajien pohjaton ahneus tappaa tuhansia Välimerellä – viimeisimmässä haaksirikossa hukkui jopa 650 ihmistä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa, että tulevalla hallituskaudella panostetaan Suomen länsirannikon satamien toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin.

&#8211; Suomi on viennin ja tuonnin osalta täysin merikuljetusten varassa. Viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kuljetetaan laivoilla. Suurin osa merikuljetuksista kulkee Suomenlahden satamien kautta, Jari Koskela muistuttaa.
Suomenlahti alttiina häirinnälle
Suomenlahden kautta kulkevalle meriliikenteelle luo oman riskinsä Venäjän läheisyys ja aktiivisuus merialueella. Yle kertoi torstaina, että Venäjä on Krimin valtauksen jälkeen lisännyt toimintaansa esimerkiksi 40 kilometrin päässä Kotkasta sijaitsevalla Suursaarella. Suursaaren kautta on todennäköisesti jo häiritty Suomen lentoliikennettä.
&#8211; Suomenlahden meriliikenne on osin ruuhkautunut ja alttiina Venäjän häirinnälle etenkin kriisitilanteissa. Olisikin syytä nyt panostaa läntisen Suomen satamiin esimerkiksi Raumalla, Porissa, Kaskisissa, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Oulussa. Näiden nykyistä laajemmasta käytöstä olisi hyötyä myös maamme raskaalle teollisuudelle, Koskela toteaa.
Venäläisomistukset ongelmana
Turun satamaa Koskela pitää myös tärkeänä reittinä länteen, mutta on tiedossa, että Turun saaristossa on paljon venäläisomisteisia tontteja, joita voidaan käyttää merikuljetusten häirintään. Koskelan onkin vaatinut tiukempaa lainsäädäntöä venäläisomistusten rajoittamiseksi.
Oma ongelmansa on myös Ahvenanmaalla edelleen sijaitseva Venäjän konsulaatti, joka valvoo itsehallintoalueen demilitarisaatiota.
&#8211; Suomi on käytännössä saari, joten meillä pitää jo huoltovarmuudenkin takia olla käytössä useita vaihtoehtoisia reittejä muualle maailmaan. Ahvenanmaan demilitarisoinnista on päätetty Krimin sodan jälkeen vuonna 1856, jolloin Venäjä hävisi sodan ja Suomi oli suuriruhtinaskuntana osa Venäjää. Koko demilitarisaatiota olisi perusteltua pohtia uudelleen, kun Suomi ei ole ollut enää yli sataan vuoteen osa sodan hävinnyttä valtiota, vaan on liittoutumassa Krimin sodan voittaneiden valtioiden kanssa, Koskela painottaa.

Länsirannikon satamien käytön laajentaminen on huoltovarmuuskysymys

Saimaan kanava on keskeinen väylä Itä-Suomen viennissä maailmalle ja erityisesti Keski-Eurooppaan. Koska huomattava osa kanavasta sijaitsee kuitenkin Venäjän puolella rajaa, asettavat Venäjän mahdolliset vastareaktiot sille asetettuihin pakotteisiin kanavan käytön jatkumisen kyseenalaiseksi. Kansanedustaja Sheikki Laakso esittää ratkaisuksi ongelmaan muiden liikenneväylien pikaista uudistamista.

– Tämä ei olisi ensimmäinen Suomen ja Venäjän välinen kanavan käyttöä koskeva konflikti maa-alueen vuokrasopimuksen ollessa voimassa, perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso kertoo.
Myös laivanvarustamoiden halukkuus ryhtyä kuljetuksiin Venäjän kautta Saimaalle voi laskea niihin kohdistuvien kasvaneiden riskien myötä. Pelkona voi olla paitsi varustamoon ulotettavat pakotteet myös uhka siitä, että Venäjän sulkiessa kanavan varustamon laivat voisivat jäädä Saimaalle saartoon.
– Kanavan kautta kulkevan liikenteen pysähtyminen johtaisi välittömästi kuljetusliikenteen siirtymiseen muille liikenneväylille aiheuttaen valtavan ylimääräisen liikennepaineen niin rauta- kuin maanteille, Laakso selvittää seurauksia.
Raideliikennekapasiteettia nostettava
Vesireitin sulkeutuessa Itä-Suomen ja HaminaKotkan sataman välinen liikenne siirtyisi pääosin kulkemaan Joutseno-Luumäki-raidevälin ja valtatien 15 kautta.
– Suurin ongelma muodostuu siitä, että nämä väylät ovat jo nykyisellään Suomen tukkoisin raidepätkä ja eräs maan vaarallisimmista maanteistä. Koska HaminaKotka on Itä-Suomen suurin satama, lähes kaikki Saimaan kanavassa kulkenut rahti tulee siirtymään nimenomaan näille väylille.
Laaksolla on kuitenkin tarjota ratkaisu ongelmaan:
– Näen, että ainoa vaihtoehto vientiteollisuutemme turvaamiseksi on uudistaa väylät pikimmiten. Raideliikennekapasiteettia voidaan nostaa rakentamalla Joutseno-Luumäki-välille kaksoisraide, kun taas valtatien 15 liikennettä voidaan tehostaa lisäämällä kaistoja ja parantamalla tien turvallisuutta.
Hinta ei voi olla esteenä
Liikennekaaoksen estämiseksi työhön on kuitenkin ryhdyttävä heti. Hintaan projektit eivät voi kaatua.
– Kustannukset jäävät alle 300 miljoonan euron. Tästä voidaan tehdä erillinen päätös lisäbudjetissa, jotta hankkeet saadaan vauhdilla käyntiin, Laakso laskee.
– Koska molemmat hankkeet ovat korkealla myös Väyläviraston hankelistoilla, on selvää, että ne on joka tapauksessa tehtävä enemmin tai myöhemmin. Tekemällä ne heti voidaan välttää valtava liikennekaaos, myös pitkäkestoisemmat viennille aiheutuvat haitat. On epäilemättä koko Suomen etu, että nämä hankkeet pannaan välittömästi toimeen, kansanedustaja toteaa.
&nbsp;

Venäjän vastareaktio voi aiheuttaa ketjureaktion, joka lamauttaa Itä-Suomen liikenteen – Laaksolla valmis ratkaisu Venäjän pakotteista seuraavaan liikennekaaokseen: “Väylät uudistettava pikimmiten”

Maailmankaupan kuljetuksista 90 prosenttia liikkuu meriteitä. Konttirahtien hinnat ovat nousseet muutamassa viikossa viisinkertaisiksi. Se tietää SVT:n mukaan taas uutta lisälaskua kuluttajille.

&#8211; Tämä on täysin poikkeuksellista, tällaista ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, <a href="https://www.svt.se/nyheter/ekonomi/fraktkaos-pa-varldshaven-stor-brist-pa-containrar">siunailee</a> suuren logistiikkayrityksen toimitusjohtaja Fredrik Hermansson.
Pohjoismaiden suurimmassa konttisatamassa Göteborgissa logistiikkayritykset ovat heränneet uuteen todellisuuteen. Yhden kontin kuljettaminen Kiinasta Ruotsiin maksaa nyt 10 000 dollaria, kun hinta vielä muutama viikko sitten oli viidesosa nykyisestä.
Hintojen nousu tietää suuria vaikeuksia konteissa liikkuvalle maailmankaupalle. Sen seurauksena kuluttajahinnat nousevat ja myös tavaroiden toimitukset saattavat viivästyä.
Korona tuo korona vie
Pohjasyynä konttirahtien nousuun on pandemian epätasapaino Kiinan ja muun maailman välillä. Viruksen otteen kirvottua Kiinan tehtaat sylkevät taas tavaraa piiput punaisina. Tuotteet pitäisi saada kiiruusti maailmalle ja paine maan satamia kohtaan on todella suuri.
Samaan aikaan Long Beachin satamassa Los Angelesin ulkopuolella nosturit nojailevat toisiinsa ja laiturit ovat autioina. Maailman suurimpiin kuuluvan sataman 1 000 ahtaajaa ovat poissa töistä koronan kourissa ja kymmenet valtavat konttilaivat odottavat malttamattomina redillä.
Epätasapaino on johtanut konttipulaan Kiinassa ja juuri se on nostanut kuljetusten hinnat moninkertaisiksi. Varustamot jopa ajattavat laivojaan Yhdysvaltain itärannikolta tyhjänä Kiinaan ehtiäkseen rahakkaille rahtiapajille. Siinä kiireessä tyhjät paluukontitkin unohtuvat matkasta, mikä edelleen pahentaa konttipulaa Kiinassa.
&nbsp;