Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

TKI-menot

Hallituksen kehysriihen teemana ovat säästöt, joita vuodessa toistakymmentä miljardia velkaantuva Suomen julkinen talous tarvitsee. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tarjoaa <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a> kehysriiheen tärppejä menoleikkauksiin, jotka oikeasti tähtäävät julkisen talouden tervehdyttämiseen ja reilun taloudellisen toimintaympäristön luomiseen kaikille.

Vasemmisto totuttuun tapaan vastustaa menojen karsimista ja neuvoo oppositiosta käsin ratkaisemaan julkisen talouden ongelmat velalla ja verojen korottamisella. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ruotii Facebook-kirjoituksessaan myös sitä, minkälaisia eväitä elinkeinoelämän lobbarit tarjoavat hallitukselle.
&#8211; Monilla saattaa olla vielä sellainen mielikuva, että isoja firmoja edustavien elinkeinoelämän lobbausjärjestöjen fokuksessa olisi budjetin tasapainottaminen ja sääntelyn vähentäminen. Tässä ollaan kuitenkin kaukana totuudesta. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jyri Häkämiehen blogissaan esittämät kehysriihiterveiset kuvaavat hyvin tilannetta, sillä vaikka hän toteaa menosäästöt tarpeellisiksi, ei hän niinkään sparraa hallitusta trimmaamaan menoja vielä entisestään, vaan keskittyy päinvastoin painottamaan kulujen lisäämisen tärkeyttä, jotta ”kasvu maksaa velan”, Grönroos kirjoittaa.
Veronmaksajien rahat kelpaavat elinkeinoelämälle
Ensimmäisenä Häkämies vaatii lisää niin sanottuja TKI-investointeja, jotka ovat käytännössä kehittämistukien muotoon puettuja yritystukia. EK haluaa siis tosiasiallisesti kasvattaa yritystukia, vaikka niiden leikkaaminen on kestoaihe, josta lähes kaikki tuntuvat olevan keskusteluissa samaa mieltä, mutta mitä ei ole tästä huolimatta onnistuttu panemaan toteen.
&#8211; Toisena Häkämiehen listalla ovat ”investointeihin kannustavat verotuet”. Verotus on yleisesti Suomessa erittäin korkeaa, joten verojen keventäminen on yleisesti ihan relevantti puheenaihe. Voi kuitenkin kysyä, onko nyt oikea aika lisäkevennyksille, ja on lisäksi aiheellista kyseenalaistaa, ovatko uudet verotuet mielekkäin tapa puuttua jo muutenkin tilkkutäkkimäiseen erilaisten verokantojen viidakkoon. Mieluummin tasaisempaa verojen huojentamista sitten kun on ensin saatu leikkauksia tehtyä.
&#8211; Kolmantena Häkämies vaatii, että valtion tulee toteuttaa suunnittelemansa infrainvestoinnit nopealla aikataululla ja myydä valtion omaisuutta tämän rahoittamiseksi. Tiestössä löytyy toki korjaamista, mutta esimerkiksi investointien keulakuvana toiminut ”Tunnin juna” ei paljoa nopeuta kansalaisten liikkumista, mutta toki tietää muutaman miljardin edestä bisneksiä firmoille, Grönroos huomauttaa.
Haittamaahanmuutto on haitallisin yritystuen muoto
Lopuksi Häkämies vaatii Grönroosin mielestä vähemmän yllättävästi ”myönteistä maahanmuuttolinjaa”, joka koskee niin työn kuin opiskelun kautta maahan tulevia. Nämä tulijat tarjoavat toki elinkeinoelämälle halpatyövoimaa ja uusia kuluttajia, mutta tietävät julkiselle taloudelle lisärasitusta, kun tulijat maksavat vähemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita.
Haittamaahanmuutto on siis haitallisin yritystuen muoto, jonka hyödyt menevät firmoille, mutta lasku veronmaksajalle.
&#8211; Elinkeinoelämän agendalla ei siis ole julkisen talouden tervehdyttäminen tai markkinaehtoisen talouden edistäminen (pro market), vaan kansalaisilta veroilla kerättyjen rahojen kuppaaminen valtion kautta itselleen (pro business), Grönroos toteaa.
Keinoja löytyy, jos on tahtoa
Perussuomalaiset ovat irrallaan tästä kuviosta, joten he voivat pitää tähtäimenään julkisen talouden tervehdyttämisen ja reilun taloudellisen toimintaympäristön luomista kaikille. Tehtävä ei ole olemassa olevassa ympäristössä helppo, mutta Grönroos tarjoaa muutaman tärpin kehysriihtä varten:
&#8211; Maahanmuutto on saatava kuriin. Valtiontalouden tasapainottaminen on kuin Titanicin äyskäröimistä, jos samaan aikaan Suomeen tulee vuosittain kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia, joista valtaosa rasittaa julkista taloutta. Toissa vuonna väkeä tuli noin 50 000, ja viime vuonna maahanmuuttoja kirjattiin jo yli 70 000.
&#8211; Keinoja löytyy, jos on tahtoa. Työperäiselle maahanmuutolle tulee laittaa riittävät vähimmäistulorajat, jolla julkiselle taloudelle haitallinen muutto saadaan karsittua ja volyymit pidettyä hallinnassa. Ulkomaiset opiskelijat voidaan laittaa maksamaan täysimääräisesti opiskelustaan, ja kehitysmaista opiskelun varjolla tapahtuvaa muuttoa on rajoitettava myös vähentämällä tarjottuja opiskelupaikkoja &#8211; opiskelumaahanmuuttoon onkin ilmeisesti jo työn alla jonkinlaisia rajoituksia.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto saadaan taas säppiin ns. Ruanda-mallilla, jossa tulijavirta pysäytetään siirtämällä turvapaikanhakijat Euroopan ulkopuolisiin yhteistyömaihin, joihin he myös jäävät nauttimaan mahdollisesta turvapaikastaan, Grönroos kirjoittaa.
Leikataan ensin haitallisista ja turhista menoista
Leikkaamista löytyy myös mm. satojen miljoonien eurojen budjeteilla pyörivistä Yleisradiosta ja Suomen Akatemiasta, joiden budjetit ovat vain kasvaneet viime vuosina. Edellä mainituista yritystuista ja ”Tunnin junan” kaltaisista investoinneista löytyy myös karsittavaa. Kehitysapua onkin jo leikattu, mutta Grönroos uskoo tältäkin saralta löytyvän vielä lisäsäästöjä.
&#8211; Pohdittaessa, leikataanko sotesta vai koulutuksesta, on taas hyvä muistaa, että toisen asiakkaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä ja toisen taas vähentyy ikäluokkien pienentyessä.
&#8211; Kun sakset käyvät ensin läpi haitalliset ja turhat menot, hyväksyvät tavan kansalaiset kyllä muutkin vyön kiristykset, joita tarvitaan talouden tervehdyttämiseksi, Grönroos uskoo.
&nbsp;

Suomen Perustan toiminnanjohtaja kehysriihestä: Leikattavaa löytyy maahanmuutosta, Ylestä, yritystuista, turhista hankkeista ja kehitysavusta

Perussuomalaisten tänään julkaistussa vaihtoehtobudjetissa julkista taloutta esitetään tasapainotettavaksi siten, että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen ja säästöt kohdistetaan toissijaisiin menoihin. Perussuomalaiset katsoo, että säästöjä ja leikkauksia tulee kohdistaa myös suuriin instituutioihin, kuten Yleisradioon ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastoon. Perussuomalaiset myös purkaisi Ilmastorahaston ja palauttaisi rahaston omaisuuden valtiolle.

Perussuomalaiset katsoo, että taloudellisen kriisiajan keskellä on tehtävä selkeitä suuria leikkauksia näpertelyn sijaan. Perussuomalaisten tänään julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/11/Perussuomalaisetn-vaihtoehtobudjetti_-2023_Netti.pdf">vaihtoehtobudjetissa</a> säästöjä ja leikkauksia tulee kohdistaa myös suuriin instituutioihin, kuten Yleisradioon, jonka toimintoihin perussuomalaiset esittää huomattavaa supistusta.
Enemmistö kansasta leikkaisi Ylestä
Perussuomalaiset esittää 25 prosentin leikkausta Yleisradion tehtäviin ja toimintoihin, josta välitön vuotuinen säästö olisi 144 miljoonaa euroa.
Suomalaisten tyytymättömyys Yleisradion toimintaan on nähtävissä ympäri maata, mutta erityisesti ruuhka-Suomen ulkopuolella ihmiset ovat saaneet <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/06030ba4-0bcb-5f65-bcb9-9394daafcf34">Ylestä tarpeekseen</a>.
Myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreehko <a href="https://www.eva.fi/blog/2022/11/15/suomalaiset-haluavat-julkisen-velkaantumisen-kuriin-leikkaamalla-menoja/">arvo- ja asennetutkimus osoittaa</a>, että selvä enemmistö suomalaisista, 53 prosenttia, leikkaisi Yleisradiosta.
Sitralta 400 miljoonaa valtiolle
Eduskunnan alaiselta Suomen itsenäisyyden juhlarahastolta Sitralta perussuomalaiset keventäisi niin ikään toimintoja, ottaisi Sitran taseesta 400 miljoonaa euroa ja siirtäisi ne valtiolle kasvavien TKI-menojen rahoittamiseen. Tämä vastaisi alle puolta Sitran taseesta.
Lisäksi perussuomalaiset esittää Ilmastorahaston purkua ja rahaston omaisuuden palauttamista valtion omaisuudeksi. Tällöin Ilmastorahastoon perustamisen jälkeen tehty 300 miljoonan pääomitus ja vuoden 2023 talousarvion täydentävässä esityksessä ehdotettu 100 miljoonan pääomitus vapautuisivat muuhun käyttöön. Rahaston Neste-omistusosuus siirtyisi samalla valtion taseeseen. Tämänkin toimen kertaluonteinen lisäys valtion varallisuuteen olisi 400 miljoonaa euroa.
<iframe loading="lazy" title="PS-vaihtoehtobudjetin julkaisutilaisuus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/lngwm4WCgtU?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaiset haluaa leikata Yleisradion toimintoja 144 miljoonalla eurolla

TKI-menot

Suomen Perustan toiminnanjohtaja kehysriihestä: Leikattavaa löytyy maahanmuutosta, Ylestä, yritystuista, turhista hankkeista ja kehitysavusta

Perussuomalaiset haluaa leikata Yleisradion toimintoja 144 miljoonalla eurolla

Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025