Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

turvealan tuki

Vuoden 2023 talousarviossa esitetään noin 30 miljoonaa euroa turveyrittäjien avustamiseksi. Summa kuuluu turvealalle suunnattuun tukipakettiin, josta toiset 30 miljoonaa käytettiin turvetuotantokoneiden romutukseen.

Vuodelle 2023 osoitettu potti on tarkoitettu turvetuotannosta luopuville yrittäjille. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela suuntaisi tuen ennemmin turvetta käyttäville lämpölaitoksille.
&#8211; Hallituksen politiikka turpeen suhteen on kestämätöntä ja käsittämätöntä. Keskellä energiakriisiä meidän pitäisi lisätä turvetuotantoa eikä pyrkiä erilaisin porkkanoin sitä vähentämään, Koskela jyrähtää.
Hallituksen puheet ja teot ristiriidassa
Koskela kummeksuu hallituksen toimintatapaa, jossa etenkin keskustan suulla puhutaan kauniisti turvetuotannon puolesta, mutta teoilla jatkuvasti vaikeutetaan turvetuotannon toimintamahdollisuuksia.
&#8211; Tässä tilanteessa oikea tapa toimia olisi ohjata luopumistukeen suunnatut rahat turvetta käyttäville lämpölaitoksille. Tämä kompensoisi niiden korkeita kustannuksia ja parantaisi turpeen tuotantonäkymiä jo ensi vuonna, edustaja Koskela huomauttaa.
&nbsp;

Koskela vaatii turveyrittäjien tuen uudelleenkohdistamista turvetta käyttäville lämpölaitoksille: Turpeen tuotantonäkymät paranisivat jo ensi vuonna

Päästökaupasta saatavat tulot lihottivat valtion kirstua viime vuonna 409 miljoonalla eurolla, joka oli liki kaksinkertainen potti edellisvuoteen verrattuna. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa päästökauppatulojen ohjaamista turvealan tueksi.

&#8211; Kuluvan hallituskauden aikana koko turvealalta on vedetty matto jalkojen alta. Tämä on ollut virhe, joka toivottavasti hallituksessakin nyt myönnetään. Turpeen merkityksestä Suomelle on kuluvana talvena jouduttu oppimaan kantapään kautta. Kylmän talven seurauksena turvetta on Suomessa poltettu suunniteltua enemmän, ja koska turpeen nostotoimintaa on jo ajettu alas, on paikoin jopa poltettu varastoja tyhjiksi, toteaa Sebastian Tynkkynen.
&#8211; Nykyisessä maailmantilanteessa turvetuotannon alasajo ja varastojen tyhjentyminen asettuvat vielä aiempaakin synkempään valoon. Turvealan toimintamahdollisuuksia on nyt parannettava, johon päästökauppatulot olisivat yksi keino.
Päästöoikeuksien kallistuminen romahduksen taustalla
Turvealan romahduksen taustalla on päästöoikeuksien raju kallistuminen EU:ssa. Kolikon toisella puolella on tästä seuraava päästökauppatulojen kasvu, joka on vahvistanut jäsenmaiden budjetteja. Jos komissio saisi luvan päättää, jatkossa EU haukkaisi tästäkin osan itselleen. Tynkkynen tyrmää viime vuonna annetun ehdotuksen, joka toisi EU:lle 12 miljardin euron vuosittaisen osuuden päästökauppatuloista.
&#8211; On äärimmäisen tärkeää pitää kiinni siitä, että päästökaupasta saatavat tulot pysyvät jatkossakin EU:n talousarvion sijaan omassa budjetissamme. Sen lisäksi niitä tulisi ohjata paikkaamaan niitä seurauksia, joita päästöjen vähentämisestä kansallisesti aiheutuu. Koska turveala on joutunut kunnianhimoisten ilmastotoimien tallomaksi, olisi oikeudenmukaista käyttää kasvaneita päästökauppatuloja ahdinkoon ajautuneen turvealan tukemiseksi. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa se olisi myös Suomen kokonaisedun kannalta enemmän kuin perusteltua, Tynkkynen huomauttaa.
Turvealalla ollaan edelleen aaltoliikkeessä. Tuotantokoneiden romutustuki aukesi haettavaksi helmikuussa, mutta hetkeä myöhemmin Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Tästä on seurannut venäläisenergiasta irtautuminen, joka tulee kasvattamaan myös turpeen roolia Suomen energiapaletissa.
&nbsp;

EU havittelee päästökauppamiljardeja itselleen – Tynkkynen tyrmää aikeet ja vaatii euroja Brysselin sijaan turvepelloille

Hallitus päätti keväällä turvealalle kohdistettavista tuista, jotka loiventaisivat alan kokemaa romahdusta, jota hallitus on itse ollut kiihdyttämässä. Tukipaketin toimeenpano on kuitenkin takunnut. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy tukipaketin viivästymisen syistä ja toimeenpanon aikataulusta.

&#8211; Suomalaisista elinkeinoista turveala on ollut se, joka kaikkein dramaattisimmin on joutunut kokemaan epäloogisen ja kapeakatseisen ilmastopolitiikan karut seuraukset. Alan elinmahdollisuudet on romutettu, ja hallittu siirtymä on jäänyt ainoastaan hallituksen puheiden tasolle, Sebastian Tynkkynen toteaa.
&#8211; Alalla toimivien yritysten tulevaisuudennäkymät eivät ole pelkästään synkentyneet, vaan ne ovat pitkälti hävinneet. Samalla on häviämässä yhteensä tuhansia työpaikkoja, joita turveala on luonut.
Tarvitaan pikaisia toimia
Turvealan toimijoille kohdistettavia tukia oltiin vielä keväällä hallituksen mukaan ottamassa käyttöön kiireellisesti. Alalta kantautuva viesti kertoo kuitenkin toista. Ensimmäistäkään tukieuroa ei vieläkään ole saatu yrityksille, jonka lisäksi tuen saamisen kriteeritkin ovat yhä hämärän peitossa.
&#8211; Tarvittaisiin pikaisia toimia, jotka vastaisivat käsillä olevaan kriisiin. Ensinnäkin tarvitaan selvyys, millä edellytyksillä tukea voi saada, ja tämän jälkeen tukieurot pitää saada liikkeelle niille yrittäjille ja työntekijöille, joilta on viety elinkeino alta. Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus on tukipaketista tehdyn poliittisen päätöksen jälkeen täysin unohtanut alan yritysten ja työpaikkojen akuutin ahdingon, Tynkkynen huomauttaa.
Turvealan ahdinko heijastuu myös maatalouden ennalta vaikeaan tilanteeseen. Energiaturpeen ohella turvemailta on nostettu kasvu- ja kuiviketurvetta, jotka ovat tärkeitä suomalaisen ruuantuotannon kannalta. Kirjallisessa kysymyksessään Tynkkynen varoittaa, että jatkossa voidaankin joutua turvautumaan tuontitavaraan tai pahimmillaan jokin ruuantuotannon osa voi jäädä kokonaan Suomesta pois.
&nbsp;

Tynkkyseltä kirjallinen kysymys turvealan kriisistä: ”Missä viipyvät hallituksen lupaamat turvealan tukieurot?”