Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Epävakaa veropolitiikka on myrkkyä taloudelle – opposition hötkyilyyn ei pidä mennä mukaan

Seppänen: Peruskoulun arviointi tarvitsee selkeämmät rakenteet ja kansallista vertailtavuutta

Strandman tyytyväinen yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun jatkumisesta: Hoitoon pääsy helpottuu

Junnila: Naton putkiverkosto ulotettava Suomeen ja Ruotsiin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Strandman huolissaan datakeskusten hallitsemattomasta kasvusta – kokonaisvastuu puuttuu

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Kolumni: Kaikki tietää

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

vaalituki

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ehdottaa vaalirahoituslainsäädännön täydentämistä presidentinvaalin osalta. Tynkkynen jätti tänään eduskunnassa lakialoitteen, joka toteutuessaan asettaisi presidentinvaaliin 15 000 euron enimmäisrajan samalta tukijalta vastaanotettuun tukeen.

Suomessa on tällä hetkellä voimassa laki, joka rajaa yksittäisen lahjoittajan tuen maksimissaan 3 000 euroon kuntavaaleissa, 6 000 euroon eduskuntavaaleissa ja aluevaaleissa sekä 10 000 euroon europarlamenttivaaleissa. Presidentinvaalin osalta tällaista lakia ei ole, joten vain taivas on rajana. Juuri käydyssä vaalissa nähtiinkin jopa yli 140 000 euron yksittäinen lahjoitus.
&#8211; En ole huolissani asiasta vuoden 2024 presidentinvaalin ehdokkaiden osalta, mutta asiaa pitää tarkastella tulevaisuutta ajatellen. Ulkopolitiikan johtajan paikasta voi tulevaisuudessa kilpailla ehdokkaita, joiden linjaan jättilahjoituksilla pystytään vaikuttamaan, Sebastian Tynkkynen toteaa.
Kampanjakulut Suomessa paisuneet
Tämän vuoden presidentinvaalien osalta ei ole vielä saatavilla lopullista tietoa kampanjabudjettien suuruudesta. Ennakkotietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että toiselle kierrokselle edenneiden ehdokkaiden budjetit olivat viime vuosikymmenen vaaleihin verrattuna huomattavasti suurempia.
&#8211; Kampanjakulut ovat Suomessa paisuneet, ja tähän on eduskunnan tarkastusvaliokuntakin kiinnittänyt huomiota useasti. Eduskuntavaaleissa 100 000 euron ylittävät massiiviset kampanjat eivät ole enää harvinaisia, ja viime eurovaaleissa oltiin jo 200 000 euron suuruusluokassa. Sama trendi näyttää koskevan myös presidentinvaalia.
Kuluja rajoitettava myös presidentinvaalissa
&#8211; En pidä perusteltuna, että toisin kuin kaikissa muissa vaaleissa, presidentinvaalissa ei ole mitään rajoitusta yksittäisen lahjoituksen suuruudelle. Pitää muistaa, että nykyisen lainsäädännön yhtenä tarkoituksena on rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Tämä koskee myös presidentinvaalia, Tynkkynen muistuttaa.
Kyseessä on jo toinen lakialoite, jonka Tynkkynen on tällä kaudella jättänyt vaalirahoituslainsäädännön muuttamiseksi. Viime vuonna jättämässään lakialoitteessa Tynkkynen ehdotti kampanjakattojen asettamista kunta- ja aluevaaleihin, eduskuntavaaleihin ja europarlamenttivaaleihin.
&nbsp;

Tynkkynen haluaa rajat presidenttiehdokkaiden jättilahjoituksille – lakialoite asettaisi vaalitukeen enimmäisrajan

Media on kesän kuluessa keskittynyt kaivelemaan perussuomalaisiin liitettyjä kohuja. Viime päivinä lehtien palstoilla on <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1fadb022-d2a7-4794-ab6c-c901793299fd">pureskeltu</a> kairaus- ja metallitöihin erikoistuneen Northdrill Oy:n toimitusjohtaja Pentti Kinisjärven 5 000 euron vaalitukea kansanedustaja Sara Seppäsen vaalikampanjalle. Lapsi- ja nuorisotyötä aktiivisesti tukeva Kinisjärvi pitää asiasta noussutta kohua suhteettomana.

Northdrill Oy:n toimitusjohtaja Pentti Kinisjärvi korostaa, että hänen vaalitukensa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen vaalikampanjalle ei millään tavalla liittynyt Hannukainen Mining -kaivoshankkeeseen.
Tukea lasten asialle
Kinisjärvi ja Seppänen keskustelivat lasten ja nuorten asioista vaalien alla, ja aihe koskettaa häntä edelleen. Kinisjärvi lahjoitti viime vuonna Pelastakaa Lapset ry:lle 50 000 euroa ja on vuosittain lahjoittanut pienempiä summia myös muihin lapsi- ja nuorisotyötä tekeviin säätiöihin.
&#8211; Sara Seppänen on usein ottanut kantaa lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin ja esittänyt toimia myös kiusaamisen ehkäisyyn. Tästä syystä toivoin juuri hänen menevän läpi eduskuntaan, sanoo Kinisjärvi.
&#8211; Koen, että minun vaalitukeni yksityishenkilönä, liitettynä Hannukainen Mining -kaivoshankkeeseen, on saanut ikävän mittasuhteen. Olen yritykseni kautta tehnyt yhden työn Hannukaisen kaivoshankkeeseen kaksi vuotta sitten, eikä vaalituki liity siihen mitenkään.
&nbsp;

Sara Seppästä kansanedustajaksi tukenut yrittäjä: ”Minun vaalitukeni yksityishenkilönä on saanut ikävän mittasuhteen”

Rajoitusten ja sulkujen vuoksi ravintola-alan yrittäjät ja työntekijät ovat epätoivoisessa tilanteessa. Yhden kriisi on kuitenkin toisen mahdollisuus, sillä vasemmistojohtoisen Tradekan omistama ravintolayhtiö Restel on jo ostanut hädässä olevia yrityksiä itselleen ja pois markkinoilta. Äskettäin Restel ilmoitti jopa kotisivullaan halukkuudestaan ostaa vielä lisää ravintolayrityksiä, mutta ostoilmoitus katosi sen jälkeen, kun siihen kiinnitettiin huomiota sosiaalisessa mediassa.

Ravintola-alan koronakriisi on viime viikkoina syventynyt. Sanna Marinin (sd) vasemmistohallituksen siunaamilla ravintolatoiminnan liiketoiminnan estämisillä ja rajoittamisilla monen ravintolapalveluja tarjoavan yrityksen tulovirta on hidastunut tai katkennut.
Valtioneuvosto jälleen ilmoitti viime viikolla muuttaneensa asetusta, jolla <a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/muutoksia-ravintoloiden-aukioloaikoihin-ja-koronapassin-kayttoon">rajoitetaan</a> ravitsemusliikkeiden toimintaa. Jatkossa anniskelun tulee päättyä kello 17 mennessä ja kaikki ravintolat tulee sulkea kello 18. Anniskelupainotteisilla baareilla, pubeilla, karaokeravintoloilla ja yökerhoilla ei siten juurikaan ole asiakkaita niukan anniskeluajan vuoksi.
Samalla hallitus rajoitti myös asiakaspaikkojen määrää: ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.
Hivenen sekavasti hallituksen tiedotteessa myös todetaan: huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei enää vapauta rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.
Monilla ravintolayrittäjillä hallituksen päätöksistä on mennyt kuppi nurin, sillä on hankala ymmärtää, miksi juuri ravintoloiden pitää olla kiinni, vaikka korona tarttuu muuallakin.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ravintolayrittäjä Sirly Ylläsjärven terveiset <a href="https://twitter.com/KristaKiuru?ref_src=twsrc%5Etfw">@KristaKiuru</a>&#39;lle.
En itsekään kyllä ymmärrä, miksi ruokaravintolat pitää olla kiinni, jos kouluja ei laiteta kiinni, kun korona kuitenkin tarttuu kaikkialla (Yle TXT-TV s. 107, 6.1.2022). 
Miksi ravintolat ovat kiinni?<a href="https://twitter.com/hashtag/NytRiitt%C3%A4%C3%A4?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#NytRiittää</a> <a href="https://t.co/UsZpL7hXxL">pic.twitter.com/UsZpL7hXxL</a>
&mdash; Jussi Ikkelä (@IkkelaJussi) <a href="https://twitter.com/IkkelaJussi/status/1482072359360106497?ref_src=twsrc%5Etfw">January 14, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tilaisuudet on käytetty hyväksi
Yhden kriisi on kuitenkin markkinoilla toisen mahdollisuus. Ravintola-alan yhtiö Restel ilmoitti viime viikolla ostaneensa Hangon Makaronitehtaan ja Classic Pizza -ravintolaketjut. Kaupassa Restelille siirtyy 23 ravintolaa. Ravintolaketjujen liikevaihto oli vuonna 2019 eli ennen koronapandemiaa yhteensä noin 15 miljoonaa euroa.
Restel Oy on Suomen johtava ravintola-alan konserni ja osa Tradeka-osuuskuntaa, jota on kutsuttu <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.1674113">”punapääoman linnakkeeksi”</a>. Tradeka hallinnoi Restelin kautta useita ravintolaketjuja ja yksittäisiä ravintoloita. Restel kertoo kotisivullaan yhtiön operoivan noin 200 ravintolaa eri puolilla Suomea.
Osuuskunta Tradekan hallituksen puheenjohtaja on europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd) ja varapuheenjohtajina istuvat Mikko Raudaskoski (vas) sekä Heinäluoman puoluetoveri, SDP:n puoluehallituksen jäsen Miia Nahkuri.
Tradekan <a href="https://www.tradeka.fi/osuuskunta-tradeka/organisaatio-ja-hallinto">hallitukseen</a> kuuluvat myös esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki sekä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).
Tradekan edustajistossa on 85 jäsentä, joukossa useita vasemmistopoliitikkoja, joista moni on tai on ollut kansanedustaja, esimerkiksi Maria Guzenina (sd), Antti Lindtman (sd), Pilvi Torsti (sd), Jukka Gustafsson (sd), Johannes Yrttiaho (vas) ja Merja Kyllönen (vas).
Käytännössä jokaisella Tradekan hallituksen ja edustajiston jäsenellä on kytkentä joko demareihin tai vasemmistoliittoon.
Kotimaisten ravintolayritysten ahdingossa Restelille on tarjoutunut jo useita tilaisuuksia ”koronashoppailuun”, jotka on myös tehokkaasti käytetty hyväksi.
Jo aiemmin marraskuussa Restel tiedotti<a href="https://www.restel.fi/ajankohtaista/restelin-foodandevents-tapahtumaravintolat-on-ostanut-ravintola-keisarinsataman-liiketoiminnan"> ostaneensa</a> kotkalaisen Ravintola Keisarinsataman, jonka koko liiketoiminta siirtyi yrittäjäpariskunta Anne ja Juha Savoselta Restelille 3. tammikuuta.
Ostoilmoitus katosi vaivihkaa
Samaan aikaan, kun Marinin vihervasemmistohallitus kurittaa ravintola-alan yrittäjiä ja työntekijöitä, Restel on pyrkinyt ja myös onnistunut laajentamaan toimintojaan yrityskaupoilla.
Alalla tiedetään erittäin hyvin, että Restel on juuri nyt kiinnostunut ostamaan lisää ravintolayrityksiä. Vielä muutamia päiviä sitten yhtiö ilmoitti itsekin aikeistaan kotisivullaan, ja pyysi jopa vinkkaamaan mahdollisesti myyntiin tulevista ravintola-alan yrityksistä.
Ilmoitus on kuitenkin yllättäen äskettäin poistettu Restelin sivuilta. Samaan aikaan sosiaaliseen mediaan alkoi ilmestyä kitkeränsävyisiä huomioita yhtiön opportunistisesta toiminnasta.
https://twitter.com/Sarkkuli/status/148048157929839
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vasemmistohallitus sulkee ensin ravintolat ja sitten vasemmiston Tradekan omistama Restel tarjoutuu ostamaan konkurssikypsät yritykset. Vallan väärinkäyttöä tämäkin.
&mdash; Hjallis Harkimo (@hjallisharkimo) <a href="https://twitter.com/hjallisharkimo/status/1476289063909052421?ref_src=twsrc%5Etfw">December 29, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Toverit hallituksessa pistävät ravintolat kyykkyyn, jotta toverit Tradekassa saavat ostaa alennuksella. Tämä <a href="https://twitter.com/Demarit?ref_src=twsrc%5Etfw">@Demarit</a> ja <a href="https://twitter.com/vasemmisto?ref_src=twsrc%5Etfw">@vasemmisto</a>&#39;liiton vallankaappaus ravintola-alalla muistuttaa hieman sitä, miten Putin silovikeineen kaappasi Venäjän öljyteollisuuden.<a href="https://t.co/QLbvUOsof6">https://t.co/QLbvUOsof6</a>
&mdash; Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦 (@TereSammallahti) <a href="https://twitter.com/TereSammallahti/status/1480538566157557761?ref_src=twsrc%5Etfw">January 10, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Demarikansanedustaja kulisseissa tuplaroolissa
Restel Oy:n siis omistaa vasemmistovetoinen Tradeka, jonka johdossa toimii demari- ja vasemmistopoliitikkoja.
Restel pyrkii aktiivisesti ostamaan ravintolaliiketoimintaa alan yrityksiltä, jotka pitkään ovat olleet vaikeuksissa rajoitustoimien vuoksi. Monelle yrittäjälle tilaisuus myydä ravintolayritys pois saattaakin juuri nyt näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona.
Kaupankäynti ravintolatoiminnoilla ja Restelin laajentuminen johtaa alan yksipuolistumiseen, kun yksityisomistuksessa olevia paikallisia yrityksiä liitetään vahvassa markkina-asemassa olevaan omistajaan.
Miksi ja mistä syystä tilanne on tällä hetkellä se, mikä se nyt on? Kysymystä voidaan tarkastella monelta kantilta.
Emo-Tradekan hallituksessa istuva demarikansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä toimii kaksoisroolissa, sillä hän samaan aikaan muotoilee eduskunnan perustuslakivaliokunnassa linjauksia ravintolatoiminnan aukiolon rajoituksista.
Ojala-Niemelän sidonnaisuudet ravintolabisnekseen herättivät huomiota jo ensimmäisenä koronakeväänä 2020, kun hallitus päätti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sulkea määräajaksi kaikki kahvilat, ravintolat ja yökerhot. Tuolloin Ojala-Niemelän johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti eduskunnan talousvaliokunnalle<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_7+2020.aspx"> lausunnon</a>, jossa suositeltiin taloudellisia tukitoimia ravintolayrityksille. Sittemmin hallitus esittikin ravintola-alalle 150 miljoonan euron korvauspakettia.
Ojala-Niemelä kertoi Iltalehdelle pyytäneensä etukäteen eduskunnan virkamiehiltä selvityksen siitä, oliko hän <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7fda2e2d-6741-4d6d-862a-1171d5a5f9c4">esteellinen</a> tekemään ravintoloita koskevia linjauksia. Ojala-Niemelän mukaan hänelle kerrottiin, että näin ei ollut. Silti toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty.
Eduskunnassa moni kansanedustaja on pitänyt outona sitä, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja linjaa jättituesta yritykselle, jonka hallituksessa hän itse istuu.
Tradeka jakaa auliisti vaalitukea &#8221;omilleen&#8221;
Onko punapääoma rakentamassa Suomeen ravintolamonopolia, jonka liikevoittojen turvin kanavoidaan rahaa vasemmiston vaalikampanjointiin ja vasemmistoideologian levitykseen? Vasemmiston miehittämä Tradeka on ainakin selvästi hyötynyt ravintoloita koskevista koronarajoituksista.
Kun Tradeka hyötyy, samalla myös vasemmistopoliitikot hyötyvät, sillä Tradekan kanavoimien rahavirtojen kautta vapautuu taloudellista voimaa tueksi vaalikentille.
Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa Tradeka jakoi 52 500 euroa tukea 105 vasemmistoliiton ja SDP:n kuntavaaliehdokkaalle. Vaalirahan ehtona oli toimiminen osuuskunnan hallintoelimissä tai osuuskunnan yhtiön pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna.
Demaritaustaisia <a href="https://www.verkkouutiset.fi/vasemmiston-vaalirahoittaja-on-hoivabisneksen-jatti/#bbf1ad32">tuen saajia</a> olivat esimerkiksi Heinäluoma, Gustafsson, Guzenina, Ilkka Kantola, Anneli Kiljunen, Ojala-Niemelä ja Tytti Tuppurainen.
Vuoden 2018 presidentinvaaleihin annetussa tuessa demarien Tuula Haataisen tukiryhmä sai 12 000 euroa ja vasemmistoliiton Merja Kyllösen tukiryhmä 8 000 euroa.
Satoja tuhansia suoraan tai mutkan kautta
Vuosina 2007-2009 Tradeka <a href="https://www.kaleva.fi/tradekalta-vasemmistoliitolle-viime-vuosina-100-00/2413253">lahjoitti vasemmistoliitolle</a> 100 000 euroa. Vasemmistolle antamaansa tukea Tradeka perustelee esimerkiksi puolueiden kanssa tekemillään <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5862298">yhteistyösopimuksilla</a>.
Puolue- ja vaaliavustusten lisäksi Tradeka myös tukee huomattavilla summilla vasemmistopuolueita lähellä olevia järjestöjä ja säätiöitä. Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan tällöinkin rahaa vasemmistopuolueille ja poliitikoille saattaa virrata myös mutkan kautta, jolloin rahan jäljet vähitellen haalistuvat.
Esimerkiksi kommunistinen Spartacus-säätiö, jonka hallituksen nimittää Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea, sai Tradekalta tukea 15 000 euroa vuonna 2017 ja 5 000 euroa vuonna 2018. Spartacus-säätiö puolestaan tukee Suomen kommunistisen puolueen toimintaa.
Suomen Kuvalehden jutussa Tradekan silloinen hallituksen puheenjohtaja, entinen demarien kansanedustaja Markus Aaltonen myöntää olevan mahdollista, että tukea annetaan myös sellaisille tahoille, jotka edelleen <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/vasemmiston-oma-rahakone-tradeka-jakaa-puolueille-miljoonia-yhteiskuntavastuun-nimissa-raha-kulkee-myos-mutkan-kautta/?shared=1066380-e7c8e55d-4">rahoittavat puolueita</a>. Aaltosen mukaan Tradekassa ja säätiöissä kuitenkin valvotaan, että lahjoitukset käytetään siihen, mihin ne on myönnetty.
&nbsp;
&nbsp;

Demareilla taas näppinsä pelissä: Ravintolat ahdingossa koronarajoitusten vuoksi, vasemmiston hallitsema yhtiö shoppailee alan yrityksiä itselleen – ja jakaa vaalitukea

vaalituki

Tynkkynen haluaa rajat presidenttiehdokkaiden jättilahjoituksille – lakialoite asettaisi vaalitukeen enimmäisrajan

Sara Seppästä kansanedustajaksi tukenut yrittäjä: ”Minun vaalitukeni yksityishenkilönä on saanut ikävän mittasuhteen”

Demareilla taas näppinsä pelissä: Ravintolat ahdingossa koronarajoitusten vuoksi, vasemmiston hallitsema yhtiö shoppailee alan yrityksiä itselleen – ja jakaa vaalitukea

Uusimmat

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Epävakaa veropolitiikka on myrkkyä taloudelle – opposition hötkyilyyn ei pidä mennä mukaan

Seppänen: Peruskoulun arviointi tarvitsee selkeämmät rakenteet ja kansallista vertailtavuutta

Strandman tyytyväinen yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun jatkumisesta: Hoitoon pääsy helpottuu

Junnila: Naton putkiverkosto ulotettava Suomeen ja Ruotsiin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Strandman huolissaan datakeskusten hallitsemattomasta kasvusta – kokonaisvastuu puuttuu

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Viikon suosituimmat

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Kolumni: Kaikki tietää

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026