Perussuomalaisten kansanedustajat: TKI-panostuksissa on huomioitava määrän lisäksi laatu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Hallituksen toimet tukevat kasvua ja työllisyyttä – Eerola: ”Fiksummat ymmärtävät, että hallituksen nyt tekemät päätökset tuottavat tulosta pidemmällä aikavälillä”

EU Mäenpään linjoilla käteisen rahan saatavuuden varmistamisen suhteen – ”Kerrankin sieltä EU:sta tulee jotain hyvää”

Ruutikankaan ampuma-alue keskustan poliittisena pelinappulana – todellisuudessa Ruutikangas on perussuomalaisten ja pienpuolueiden yhteinen onnistunut voimannäyttö

Sähköautot nousevat kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen mukaan onnettomuustilastojen kärkeen

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

vakaussopimus

Euroopan komission esitys vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta tähtää kolmeen muutokseen. Uudistuskohteista päätellen unionin velkamäärät eivät kohtuullistu, vaan pikemminkin velat ovat vaarassa kasvaa entisestään. Suomen linjaus talouskurista hävinnee viimeistään komission viivytystaistelun jälkeen.

Komissio on lähettänyt jäsenmaille esitysluonnoksensa, ja se odottaa vastauksia vuoden loppuun mennessä. <a href="https://www.politico.eu/article/brussels-deep-state-takes-control-over-the-eus-deficit-rule-debate/">Politico</a> arvelee, että jäsenmailla on vain näennäistä vaikutusta lopputulokseen. Päätökset tehdään suljettujen ovien takana. Erimielisyyksien varalta komissio turvautunee viivytystaisteluun pitäen talouskurista joustavaa tulkintaa yllä.
Osittain komission uudistukset ovat pakon sanelemia, mutta ehdotuksista paistaa lävitse myös toive höllempään talouskuriin. Talouskuri hyllytettiin pandemiarajoitusten vuoksi. Hyllytys päättyy tammikuussa 2023, jolloin jäsenmaiden tulisi palata talouskurin tielle.
Velkaa on jo liikaa
EU-jäsenmaiden tulisi pitää velkansa korkeintaan 60 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Rajan ylittävä velkamäärä pitäisi saada kahdessakymmenessä vuodessa lyhennettyä tasaerin jokaisena vuonna.
Italian massiivinen velkamäärä tietäisi suuria toimia, mikäli vanhaan talouskuriin palattaisiin. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu Italiaan. Monilla jäsenmailla on velkarajaan nähden liian paljon velkaa. Kreikan velkaisuusaste on yli 200 prosenttia. Maa odottaa sopimusmuutoksia, jotka kaikki &#8220;<a href="https://www.ft.com/content/1f6b9f1d-58ac-47e3-8f53-46610cfb3023">tekevät palveluksen</a>&#8221; Kreikalle.
Talouskurin noudattaminen tietäisi lukuisissa EU-maissa yhtäaikaisia budjettijarruja, mikä todennäköisesti johtaisi rajuun taantumaan.
Velkaongelma on euromailla vielä kaikkia EU-maita pahempi. Velkaa on jo aivan liian paljon, jotta sitä voitaisiin mielekkäästi lyhentää edes kahdenkymmenen vuoden aikana.
Vihreää velkaa ei laskettaisi
Vakaus- ja kasvusopimuksen rikkeistä ei ole seurannut rangaistuksia. Syy voi olla se, että sääntöjä voidaan tulkita halutulla tavalla.
Säännöissä on poikkeuksia, joita ei voida mitata. Tulkinnanvaraisista määreistä luopuminen helpottaisi sääntöjen seuraamista. Tällöin mustaa olisi hyvin vaikeaa selittää valkeaksi.
Komissio haluaisi lisätä yhden tulkinnanvaraisen määritelmän sopimukseen. Ideana on, että julkisen sektorin vihreitä investointeja ei laskettaisi sopimuksen alijäämärajaan. Nykyisen sopimuksen mukaan budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vihreät investoinnit syövät samaa rahaa kuten muutkin investoinnit. Karrikoidusti voidaan ajatella, että alijäämärajaan asti valtiot voisivat tehdä kaikenlaisia investointeja – myös &#8220;typeriä investointeja&#8221;. Valtioiden ei tarvitsisi siten karsia huonoja investointeja pois tehdäkseen tilaa vihreille investoinneille.
Velan suunta on ylös
Poliittisia irtopisteitä keräävät hallitukset tuskin kieltäytyisivät suosituista, mutta talouden ja vihreyden kannalta epäoleellisista investoinneista. Oletettavaa on, että niitä tehtailtaisiin niin paljon kuin mahdollista.
Tämä taas merkitsee sitä, että EU-maiden velkatasot jatkavat kasvuaan, mikäli satojen miljardien vuotuiset vihreät investoinnit jätetään alijäämistä huomioimatta. Velan kasvu kiihtyisi, mikäli vakaus- ja kasvusopimuksen velkakuria höllennetään nykyisestä.
Italian ja Ranskan johtajat ovat jo aikeissa liittoutua velkajuhlijoiden esikuviksi. <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-11-16/italy-france-to-sign-bilateral-quirinale-treaty-next-week">Maiden johtajat kertoivat</a>, että Euroopan keskuspankin pitäisi jatkaa löysää rahapolitiikkaa, mikä helpottaa velkaantumista. Lisäksi heidän mielestä velkaa tarvitaan talouskasvun nopeuttamiseen.
Komission italialainen talouskomissaarikaan ei liiemmin peittele närkästymistään talouskurille.
Väsytystaktiikalla talouskuri nurin
Politico uskoo komission turvautuvan viivytystaktiikkaan siinä tapauksessa, ettei vakaus- ja kasvusopimuksesta päästä yhteisymmärrykseen. Lehden mukaan komissio käyttäisi sopimuksen joustavaa tulkintaa aloittaessaan uuden neuvottelukierroksen tulevaisuudessa.
Siinä ajassa velan määrä ehtii jo kasvaa, ja nykyisen sopimuksen maalitolpat vain loittonisivat entisestään.
Suomen hallituksen toive paluusta maltilliseen talouspolitiikkaan tullaan EU:ssa näillä näkymin jyräämään rumasti yli. Komissio näyttää jo valinneen velkaunionin tien. Suomen tie on taipua EU:n linjaan – jälleen kerran.

Euroopan komissio näyttää jo valinneensa yhä syvemmän velkaunionin

Eriävän mielipiteen valtioneuvoston kirjelmään jättäneet perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Sakari Puisto, Minna Reijonen ja Veikko Vallin pitävät useimpia kirjelmässä esitettyjä EU-komission ehdotuksia uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä mahdottomina hyväksyä. Ehdotus nostaisi uusiutuvan energian tavoitetasoja nykyisestä 32 prosentista 40 prosenttiin.

&#8211; Suurin osa ehdotuksista on joko tavoitteiltaan vääriä, keinot ovat tavoitteisiin nähden vääriä ja Suomen etujen vastaisia tai niiden toteutustapa on huono ja lisää epävarmuutta tulevista sääntelymuutoksista, toteaa kansanedustaja Veikko Vallin.
Asiantuntijalausunnoissa tuotiin esiin, että jäsenmaat eivät ole onnistuneet saavuttamaan edes aiempaa matalampaa tavoitetta, jolloin tavoitetason nostaminen entisestään ei ole perusteltua. Ehdotus muuttaisi tavoitetason myös sitovaksi, mikä vähentäisi maakohtaista harkintaa ja olisi poliittisen suvereniteetin siirto EU:lle.
Tuleeko tästä taas liittovaltiota ja maksettavaa?
Varsinainen kysymys onkin, että jos tavoitteesta tulee sitova ja se on muille EU-maille vaikea toteuttaa, joutuvatko nämä maat sanktioiden kohteeksi, maksetaanko niiden ilmasto- ja uusiutuvuustoimet yhteisestä kassasta vai pidetäänkö sopimuksiin sisältyvät sitovat tavoitteet kuolleina kirjaimina, kuten vakaussopimuksen kanssa on käynyt.
&#8211; Liian kunnianhimoisilla kirjauksilla on lopputuloksena joko Suomelle lisää maksettavaa tai unionin sopimuspohjan arvovallan hapertuminen, huomauttaa kansanedustaja Minna Reijonen.
Metsät pidettävä kansallisessa päätäntävallassa
EU samanaikaisesti ohjaa vähentämään energiankulutusta, lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja käyttämään matalien hiilipäästöjen energiantuotantomuotoja. Nämä tavoitteet voivat usein olla ristiriidassa, ja olisi syytä harkita priorisointia.
&#8211; Useissa asiantuntijalausunnoissa on todettu, että uusiutuvien käytön pakkolisäämisellä voi olla jopa kielteisiä ilmastovaikutuksia. Tarvitaan teknologianeutraaliutta, sanoo kansanedustaja Sakari Puisto.
&#8211; Jotkut ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeetonta puuttumista markkinoiden toimintaan, joka on samalla merkittävä vallan siirto EU:lle ja ovenavaus metsäsuvereniteetista luopumiselle. Suomi ei voi suostua siihen, että ulkopuoliset tahot alkaisivat määräillä, miten me metsiämme hyödynnämme, etenkin, kun toimintamme kyllä kestää tarkastelun. Komissiolle ei pidä antaa delegoitua säädösvaltaa metsäasioihin.
&nbsp;

PS ei hyväksy valtioneuvoston kirjelmää EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä: “Tavoitteet tai keinot vääriä ja Suomen etujen vastaisia”