Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Kokonaisveroaste laskee tällä hallituskaudella – Purra: ”Voi jo pitää saavutuksena”

Hallitus panostaa voimakkaasti puolustukseen ja turvallisuuteen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta – turvallisuudesta ei tingitä

60 miljoonaa Vt 2 parantamiselle Porissa – ministeri Ranne ja edustaja Huru: ”Tärkeä päätös, joka oli kovan työn takana”

Hallitus päätti täsmätoimista asumisen kustannusten helpottamiseksi ja rakentamisen vauhdittamiseksi

Hallitus vahvistaa nuorten työllistymistä ja tukee pitkäaikaistyöttömien kouluttautumista

Kehitysapuun ennätyssäästöt tällä hallituskaudella – kehysriihessä uusi 35 miljoonan lisäleikkaus

Kaupan liitto kiittää hallitusta kotitalousvähennyksen korotuksesta: Vauhdittaa remontteja ja tukee työllisyyttä

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän – pienyrittäjille viimein helpotusta

Järjestöjen STEA-avustuksia leikataan 50 miljoonaa euroa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

valitus

Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin oikeusturvan toteutumisesta. Perussuomalaiset haastoivat vihreää sisäministeriä Krista Mikkosta tunnustamaan haitallisen maahanmuuton ongelmat oikeusprosesseissa.

&#8211; Oikeuslaitoksen ja sisäisen turvallisuuden sektorin, kuten poliisin, ruuhkautuminen ja kuormitus ovat hyvin huolestuttava ilmiö. Yksi tekijä, joka molempia edesauttaa, on maahanmuutto. Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista noin 50 % koskee ulkomaalaisasioita, korkeimmassa hallinto-oikeudessa luku on noin 40 %. Tämä pidentää kaikkien muiden asioiden käsittelyaikaa, aloitti Riikka Purra.
&#8211; Hallinto-oikeuksien ruuhkan takana on turvapaikkalainsäädäntömme, joka mahdollistaa esimerkiksi yhdeksän kielteistä turvapaikkapäätöstä saaneen ihmisen hakea jopa kymmenettä kertaa turvapaikkaa. Aiotteko te tehdä tälle asialle jotakin ja korjata lainsäädäntöämme?
Sisäministeri Krista Mikkonen kierteli totuttuun tapaansa vastauksen kanssa ja totesi että hallitus on tällä kaudella tehnyt selvityksen siitä, miten avustajia ja tulkkeja on voitu käyttää oikeusprosessissa.
Tosiasiat tunnustettava
Kansanedustaja Ari Koponen ei ole yllättynyt, ettei hallitus halua tunnustaa ongelmaa oikeusprosesseissa. Vaikka tilastollisesti ulkomaalaisasioiden näin valtavan yliedustettu määrä ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa, rasittaa ihmisiä inhimillisesti ja kuluttaa paljon resursseja.
&#8211; Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, mutta ainut mitä hallitus tarjoaa on tyhjää puhetta, kommentoi Koponen kyselytunnilla kuultuja ministereiden vastauksia.
&#8211; Jos emme voi tunnustaa tosiasioita, emme myöskään pysty puuttumaan ongelman juurisyihin.

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – hallitus tunnistaa ongelman, mutta jatkaa ideologia edellä

Jyväskyläläinen Aino on huolissaan yli 70-vuotiaan äitinsä hoidosta yksityisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä.

Aino esiintyy jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen äitinsä sairastui MS-tautiin noin 20 vuotta sitten.
&#8211; Äidiltä ovat menneet liikkumis- ja puhekyky sekä näkö. Hän on käytännössä täysin autettava kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, Aino kuvailee.
Hänen mukaansa äidin hoidossa on tapahtunut muutoksia huonompaan suuntaan viime joulukuusta lähtien.
&#8211; Ennen äiti suihkutettiin kolme kertaa viikossa, mutta vähin äänin suihkutusten määrä vähennettiin yhteen. Äiti on ollut likainen ja hänelle on aiheutunut iho-ongelmia.
&#8221;Valitustani ei ole otettu huomioon&#8221;
Tytär kertoo myös, että äidin paino on laskenut.
&#8211; Hän on joutunut olemaan paastolla pitkiä aikoja. Tämä johtuu siitä, että häntä ei ole ehditty ruokkimaan. Lisäksi välillä lääkkeitä on kokonaan unohdettu antaa. Hoitajat haluaisivat tehdä enemmän, mutta kuulemma resurssit on vedetty liian tiukoille, Aino selvittää.
Tytär on huomauttanut epäkohdista hoitopaikalle, aluehallintovirastolle sekä Jyväskylän kaupungille.
– Hoitopaikan mukaan äitini hoito ei ole ollut huonoa. Tilanne on todella hankala, koska valitustani ei ole otettu huomioon. Sen sijaan aluehallintovirasto ja kaupunki pitävät tilannetta vakavana. Aion pitää melua asiasta, jotta äitini saisi turvallista ja laadukasta hoitoa.
Hoitajista jatkuva pula
Ainon äiti on hoidettavana Jyväskylässä sijaitsevassa Validia-talossa. Validia on Suomen suurin vammaisten asumispalveluja tuottava yhtiö, jolla toimintaa yli 20 paikkakunnalla.
Jyväskylän yksiköstä ei haluttu kommentoida epäkohtia, vaan asiaan vastasi Validian viestintä- ja markkinointijohtaja Susanna Laine.
&#8211; En voi kommentoida yhden potilaan asioita. Tilanne on se, että omainen on ollut tyytymätön. Asiaa selvitellään Jyväskylän kaupungin viranomaisten kanssa, Laine toteaa.
Hänen mukaansa Rusokinkadun yksikössä on asukkaita, joista osa tarvitsee vaihtelevasti apua ja osa kaikissa toiminnoissa.
&#8211; Ei ole ennalta kalenteroitavissa, miten nopeasti asiakkaita voidaan auttaa. Jos on monta kymmentä asukasta, niin jonkun toisen auttaminen voi myöhästyttää toisen hoitoa. Ei ole vararesursseja varmuuden vuoksi. Nämä ovat valitettavia tilanteita.
Valvira ja aluehallintovirasto ovat tehneet yhteistyössä tarkastus- ja valvontatoimenpiteitä Validian yksiköihin, koska niissä on ollut henkilöstövajausta ja huoli siitä, miten asiakkaiden hoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan. Puutteita on ilmennyt henkilöstöresursseissa, odotusajoissa ja lääkehoidossa. Valvira on määrännyt Validian korjaamaan asiansa.
&#8211; Viranomainen valvoo yksikön toimintaa ja hoitohenkilöstön mitoitus tulee sieltä. Kaupungin kanssa sovitellaan määrää. Koronapandemia on vaikuttanut niin, että olemme joutuneet käyttämään sijaisia. Lähihoitajista on ollut pitkään pula. Työvoiman saatavuus on haasteellista. Se pitäisi ratkaista yhteiskunnallisesti, Laine sanoo.
Kunnalla valvontavastuu
Jyväskylän kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Juho Suortti vahvistaa, että kaupungin käsittelyssä on kolme Validia-taloon liittyvää epäkohtailmoitusta.
&#8211; Ne ovat erilaisia palvelun laatuun liittyviä epäkohtailmoituksia. Sisällöistä en voi enempää kertoa tässä vaiheessa, koska ilmoitusten käsittely on kesken. Aina kun vastaanotetaan epäkohtailmoitus, asiaan suhtaudutaan vakavasti, Suortti sanoo.
Epäkohtailmoituksiin reagoidaan Suorttin mukaan niiden sisällön perusteella.
&#8211; Kaikkiin ilmoituksiin reagoidaan ja kiireellisiin asioihin hyvinkin nopeasti. Palvelun tuottajalta pyritään pyytämään selvityspyyntö saman tai seuraavan päivän aikana. Asiaa käydään läpi myös asiakkaan tai omaisen kanssa. Vuoropuhelua käydään niin pitkään, että asia on korjaantunut ja asiakkaan kokemus palvelusta parantuu.
Palvelun tuottajat tekevät omavalvontaa ja kunnilla on valvontavastuu yksityisten vanhusten ja vammaisten hoitoyksiköiden toiminnasta. Onko Jyväskylän kaupungin suorittama valvonta riittävää?
&#8211; Kaupunki on lisännyt valvontaresurssia viime vuosina. Palvelun tilaajana meillä on intressi, että ostetaan asiakkaalle mahdollisimman laadukasta palvelua ja se on tehdyn sopimuksen mukaista. Oma kokemus on, että valvontaresurssi on hyvällä tasolla, Suortti vakuuttaa.
Epäkohdat korjattava
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen haluaa, että vammaisten ja vanhusten hoitoyksiköiden epäkohtiin puututtaisiin nykyistä tiukemmin.
Juvonen ottaa kantaa Ainon äidin tapaukseen.
&#8211; Tapaus on tyypillinen yhteydenotto omaiselta, joita saan tietooni. Mikäli toimintayksikkö ei saa korjattua epäkohtia, siltä on otettava toimintamahdollisuus pois, Juvonen jyrähtää.
Valvira ja aluehallintovirasto ovat tehneet tarkastus- ja valvontatoimenpiteitä Validian yksikössä. Juvosesta on oikein, että Valvira ja aluehallintovirasto tutkivat Validian epäkohtia.
&#8211; Heillä on suuri osaaminen valvonnassa. Ongelma on, että ennen kuin he lähtevät tutkimaan vaaditaan omaisilta tai asiakkaalta ilmoitus ongelmista. Monet ihmiset eivät kuitenkaan uskalla valittaa, Juvonen kertoo.
Vain laadukasta palvelua
Kunnalla on vastuu yksityisen palvelun tuottajan toiminnan valvonnasta.
&#8211; Kunnan on ostettava palvelu sellaiselta, joka kykenee hoitamaan yksikön toimintaa. Vammaisten palveluja ei saisi kilpailuttaa siten, että halvin voittaa, Juvonen huomauttaa.
Validiasta selitellään epäkohtia muun muassa sillä, että koronapandemian aikana on jouduttu käyttämään sijaisia ja työvoiman saatavuus on ollut haasteellista.
Juvonen huomauttaa, että myös sijaisia on kohdeltava hyvin, jos heitä meinaa saada töihin.
&#8211; Sijainen ei tunne potilaita ja perehdytys voi jäädä kokonaan tekemättä. Kun ei tunne potilaita on luonnollista, että heidän hoitotoimenpiteissään menee kauemmin, kun ei ole rutiinia.
Hän korostaa esimiehen suurta roolia, jossa työt on organisoitava ja oltava yhteydessä palvelun ostajaan, jos henkilöstö ei riitä.
&#8211; Raskaasti hoidettavien yksikössä on oltava henkilöstöä. Välitön ja välillinen hoitotyö on erotettava siten, että hoitajat eivät tee kotitaloustöitä. Koko yksikön henkilöstön on myös sitouduttava siihen, että autetaan toinen toista työvuoroissa. Jos joku hoitaa aina raskaimmat potilaat ja joku kevyimmät, niin työ ei jakaudu tasapuolisesti, Juvonen tietää.
Hallituksella tekemätöntä työtä
Yksittäiseltä työpaikalta Juvosen katse kääntyy pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen suuntaan, jolla on tekemätöntä työtä vanhusten- ja vammaisten hoidon epäkohtien korjaamisessa.
&#8211; Korona-aika on kamala työntekijöille. Hallitus ei ole huolehtinut sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön rokotuksista. Hallitus ei ole myöskään puhunut eturintamassa työskentelevien koronalisistä, Juvonen arvostelee.
Hänestä kaikille hoivaa vaativille ihmisille pitäisi taata sama määrä hoitajia.
&#8211; Laki on säädellyt henkilöstömitoituksen vanhusten puolelle, mutta sama hoitajamitoitus olisi oltava selviö kaikkialla missä ihmisiä hoidetaan, Juvonen vaatii.

Vanhusten ja vammaisten hoidon ongelmat jatkuvat – tytär huolestui äitinsä ravinnon saannin ja lääkejakelun puutteista: ”Ei ole ehditty ruokkia””

Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari ja avustaja Olli Kotro ovat jättäneet valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen valtioneuvoston 28.1.2021 tekemästä päätöksestä, jossa esitetään eduskunnalle EU:n elvytysrahaston hyväksymistä.

Valituksessa todetaan, että päätös rikkoo useilta osin sopimusta Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) eikä se ota huomioon eduskunnan perustuslakivaliokunnan tekemiä kriittisiä huomioita asiasta.
Päätös on kumottava
Valituksessa vaaditaan päätöksen kumoamista, täytäntöönpanokieltoa kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu, suullista käsittelyä sekä esitetään ennakkoratkaisun pyytämistä Euroopan unionin tuomioistuimelta.
– Elvytysrahastoratkaisu on kymmenien vuosien päähän vaikuttava asia, josta on esitetty monia epäilyjä liittyen sen oikeusperustaan. Asia koskee suoraan Suomen suvereniteettia ja itsenäisyyttä. Katson, että tämä yhteiskunnallisesti merkittävä asia on punnittava oikeudessa, Laura Huhtasaari toteaa.
&nbsp;

EU-elvytysrahastosta valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen – ”Koskee suoraan Suomen suvereniteettia ja itsenäisyyttä”

Kolme muslimivankia on tehnyt Ruotsin oikeusasiamiehelle valituksen loukkaavasta kohtelusta malmöläisessa vankilassa. 
Miehille ei ollut järjestetty ruokatarjoilua selliin illaksi paaston jälkeen.

Kolme muslimivankia kirjoittavat oikeusasiamiehelle suuntaamassaan valituksessa, että vankilan imaami oli kehottanut heitä paastoamaan pyhiinvaeltajien tärkeimpänä päivänä. Samana päivänä elokuussa kyseiset vangit ilmoittivat vankilan johdolle, että useampikin muslimi aikoo osallistua paastoon. Vangit halusivat illallisen selliinsä klo 20.35 sen sijaan, että olisivat nauttineet ateriansa normaalin aikaan ruokasalissa.
 Syökää ruokalassa tai olkaa nälässä
Vankilan johto ilmoitti, että he eivät pysty ratkaisemaan ongelmaa, vaan vangit saavat syödä normaaliin aikaan tai olla nälässä.
&#8211; Me muslimivangit tunnemme itsemme loukatuksi ja vankeinhoitolaitos on kohdellut meitä epäoikeudenmukaisesti, <a href="https://www.expressen.se/kvallsposten/muslimska-interner-rasar-mot-anstalt-kanner-oss-krankta/">valituksessa</a> lukee.
&#8211; Vankeinhoitoa koskevan lain mukaan jokaisella vangilla on oikeus harjoittaa uskontoaan mutta tässä tapauksessa laitos käyttää väärin omaa lakiaan meitä vastaan, valitusteksti jatkuu.
Johto ei tiennyt koko paastosta
Vankilan johto ei ylipäätään edes tiennyt että kyseinen paasto oli olemassa.
&#8211; Koska paasto tuli tietoomme vasta samana päivänä kun erikoisruokailu piti toteuttaa, emme olisi millään muotoa ehtineet hoitaa sitä annetussa ajassa, toteaa vankilan johtaja.
&#8211; Jos imaami olisi ottanut asian pöydälle säännöllisissä kokouksissamme, olisimme toki voineet varautua ja hoitaa iltaruokailun.

Muslimit valittivat valtiolle – tarjoilu tökkii vankilassa