Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Mäenpää ryöpytti pääoppositiopuolueen ilmastopoliittisia linjauksia: ”SDP:lle kansalaisten arjen kustannukset näyttävät olevan toissijainen asia”

Lulu Ranne jyrähtää somerajoituksista: ”Pelkkä hyvesignalointi ja näennäiset kiellot eivät lapsia suojele”

Puolueiden miljoonatuet leikkuriin – perussuomalaiset karsisi puoluetuesta ja poliittisilta nuorisojärjestöiltä

Seppänen kannattaa Opetushallituksen lakkauttamista: OPH ei ole pystynyt vastaamaan koulutuksen haasteisiin

Antikainen: Perussuomalaisten linjalla Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto – kehitysapu ja maahanmuuton kulut leikkuriin

Perussuomalaisten säästöohjelma leikkaisi Yleisradiolta 200 miljoonaa euroa

Perussuomalaiset esittää 690 miljoonan jättileikkausta maahanmuuttajien sosiaaliturvaan ja kotouttamiseen – lakkauttaisi pakolaiskiintiön

Perussuomalaisilta 9 miljardin sopeutusleikkuri – toissijaiset menot kuriin, talous tasapainoon suomalaisille

Perussuomalaiset esittää 1 300 miljoonan euron säästöjä valtionhallintoon

PS hakee menosäästöjä turhakkeista – lakkautuslistalla Sitra ja Opetushallitus, myös kehitysapu loppuisi kokonaan

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Sisäministeri Mari Rantanen vaatii täysjarrutusta: ”Pysäyttäisin maahanmuuton hetkeksi”

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

Valuuttakurssit

Turkkilaiset saavat liirapohjaisille tallennuksilleen valtion valuuttakurssisuojan. Turkki maksaa liiratallettajille valuuttakurssitappioiden ja pankin tarjoaman talletuskoron erotuksen. Toisin sanoen jos liiran kurssi heikkenee niin valtio ottaa vakuutusyhtiön roolin. Tämä luo julkistaloudelle kaamean riskin. Valtion tappioita ei voi oikein kuitata muutoin setelikoneella. Se lisäisi inflaatiopaineita.

Maan presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ilmoittaessa talletusvaihtoehdosta, maan keskuspankki myi aggressiivisesti ulkomaisia valuuttavarantojaan vahvistaen liiraa. Tämän ilmoittamattoman valuuttaintervention tarkoitus oli selvä: saada Erdoğanin julistuksen osoittavan toimivuutensa.
Teho on kestänyt jouluviikon ajan. Turkin liiran kurssi on kohonnut yli 18 dollarista 11 dollarin tuntumaan. Valuuttakurssimarkkinoilla tällaiset heilahtelut ovat erittäin poikkeuksellisia.
Valuuttavarannot tyhjenevät
Analyytikoiden mukaan valuuttakurssisuojaus on <a href="https://www.ft.com/content/5301a1ce-2658-4452-860c-4c19fbcaa037">piiloitettu koronnosto</a>. Talletusohjelma <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-12-21/erdogan-s-lira-rescue-is-a-hidden-rate-hike-with-fiscal-risks?srnd=premium-europe">vaarantaa valtiontalouden</a> ja samalla se siirtää valuuttariskin kaikille turkkilaisille eikä vain heille, jotka ovat pitäneet varallisuutensa liiroissa.
Maan keskuspankki on niin ikään astunut rulettipöydän äärelle. Keskuspankki ei ole ilmoittanut valuuttamyynneistään, mutta analyytikko laski <a href="https://www.ft.com/content/ac397d03-d738-42ca-8a59-4a2179a6f8b4">Financial Timesille</a> keskuspankin ostaneen liiroja noin 7 miljardin dollarin edestä.
Ulkomaiset valuuttavarannot loppuvat jossain kohtaa, jolloin liiran kurssia ei voi enää pönkittää. Turkin ja sen ulkomaiden välinen nettovarallisuusaste valahti saman tien pakkaselle.
Uhopuheita
Erdoğan on varma, että tällä erää hän nappaa niskalenkin markkinoista.
– Taistelemme inflaation ja korkojen aiheuttamaa kansansortoa vastaan. Tällä kertaa saavutamme haluamme tavoitteet, Erdoğan jyrisi.
Uhopuheen tavoitteet ovat jouluviikon alkupuolella maksaneet jo 15-17 miljardia dollaria. Rajuilla valuuttakurssiliikkeillä &#8211; ja jo pelkästään niiden mahdollisuuksilla &#8211; kutsutaan markkinoille päiväkauppavoittoa tavoittelevia henkilöitä. Yleensä epäonnistuneen politiikan määräilijät nimittävät heitä &#8221;keinottelijoiksi&#8221;.
Analyytikko Wolfgango Piccoli kirjoittaa talletusjärjestelmän olevan köyhien rahoittama rikkaiden talletussuojaohjelma. Varakkaat saavat suojattua liiratalletuksensa ja jos valuuttakurssi menee pieleen, kaikki maksavat laskun valtion kirstusta.
Piccoli kirjoittaa valtion rohmunneen lähes kokonaan valuuttakurssiriskin.

Turkki uhraamassa julkistaloutensa ja nettovarallisuutensa alhaisten korkojen vuoksi

Toisen maailmansodan jälkeen maailmalla vallitsi laaja yhteisymmärrys kiinteiden valuuttakurssien kaikkivoipaisuudesta. Yhdysvaltain dollari oli sidottu kultaan ja monet muut valuutat olivat puolestaan sidottu kyseiseen dollariin. Suomessa kiinteästä valuuttapolitiikasta pidettiin kiinni huomattavasti muuta maailmaa pidempään.

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vesa-kanniainen/oliko-mauno-koivisto-suomen-laman-1990-93-paakonna/">Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla</a> varsin seikkaperäisen analyysin valuuttakurssien kehityksestä Suomessa ja muualla maailmalla.
Kiinteät valuuttakurssit kaatuvat
Kun Bretton Woodsin kiinteä valuuttakurssijärjestelmä kaatui 1970-luvulla, alkoi kelluvien valuuttakurssien aikakausi. Suomessa kiinteää järjestelmää ylläpidettiin aina 1990-luvun alkuun asti, eikä keskuspankkimme Suomen Pankki oikeastaan sallinut muita näkemyksiä.
Kanniainen myöntää, että rahapoliittisetkin päätökset tehtiin aina senhetkisen parhaan tiedon valossa. Jälkikäteen on nähtävissä kiinteiden valuuttakurssien aiheuttaneen suurimmat talouden riskit. Tästä huolimatta Suomi liittyi yhteisvaluutta euroon ensimmäisten valtioiden joukossa. Kanniainen pitää koko euron luontia vuosisadan virheenä.
Suomen kiinteä järjestelmä perustui toistuviin devalvaatioihin. Tämä kävi mahdottomaksi 90-luvun alun vaikeuksissa, koska olimme sitoutuneet noudattamaan eurooppalaista valuuttakurssipolitiikkaa. Suomen talous törmäsi seinään.
Kiinteä järjestelmämme upposi ja muutama vuosi ennen euroon siirtymistä Suomen markka oli hetken kelluva valuutta.
Kelluva valuutta paras vaihtoehto
Kansantalouden koosta riippumatta Kanniainen pitää valuuttojen markkinaehtoista hinnoittelua parhaana vaihtoehtona.
– Joustavien valuuttakurssien maailmassa valuuttakurssi on joka päivä oikea. Vain kiinteä kurssi voi olla väärä. Valuuttakurssiodotuksia ei voi syntyä ja jos niitä syntyy, ne näkyvät heti valuuttakurssissa, Kanniainen kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että eritoten pienet kansantaloudet ovat spekulatiivisille hyökkäyksille alttiita kiinteällä valuuttakursilla. Suuretkin voivat kaatua: Ison-Britannian punta kaatui ja samasta syystä kuin Suomen markka. Eurooppalainen valuuttaputkikokeilu romahti.
Kanniainen huomioi euron kelluvan valuuttaliiton ulkopuolisten maiden valuuttoja vastaan. Euroalueen sisäiset tulonsiirrot loistavat kuitenkin poissaolollaan. Suomen sisällä talouseroja tasataan valtionapujärjestelmällä.
20 prosentin hyvinvointitappio
Kanniaisen arvion mukaan euromaiden yhteenlaskettu hyvinvointitappio euron vuoksi on tätä nykyä jo 20 prosenttia. Tämä tappio on arvio bruttokansantuotteen erotuksesta eurolla ja ilman euroa.
Ruotsissa on arvioitu, että heidän taloutensa on kasvanut ripeämmin euron ulkopuolella. Erotus on 1,5-3-kertainen. Ruotsin tulot olisivat yhden vuoden bruttokansantuotteen verran pienempiä, mikäli maa olisi aikanaan liittynyt yhteisvaluutta euroon.

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Kanniainen: Euron perustaminen oli vuosisadan virhe

Saksan finanssivalvojat epäilevät, että markkinoilla on peukaloitu valuuttojen ja jalometallien arvoja. Valvojat pitävät epäilyä pahempana kuin taannoista Libor-korkopeukalointia, josta on jo määrätty yhteensä miljardien eurojen edestä sakkoja usealle pankille. Saksan finanssivalvojan ohella asiaa on kommentoinut myös Euroopan komission kilpailukomissaari Joaquín Almunia. Hän kertoi, että valuuttamarkkinoiden peukaloinnin alustavaa epäilyä tutkitaan samalla tavoin kuin taannoista korkopeukalointitapaustakin.
Viranomaiset ovat ottaneet yhteyttä useisiin suurpankkeihin, lukuisia meklareita on hyllytetty epäilyjen vuoksi. Reaaliaikaisilla keskusteluforumeilla käytyä meklareiden välistä viestintää tutkitaan mahdollisten salaisten sopimusten osalta.
Ison-Britannian, Yhdysvaltain ja Sveitsin finanssivalvojat tekevät yhteistyötä saksalaisviranomaisten kanssa. Tutkimukset kohdistuvat myös kullan ja hopean kaupankäyntiin. Näidenkin hinnat ovat mahdollisesti olleet peukaloituja.
Lähde: <a href="http://www.bloomberg.com/news/2014-01-16/metals-currency-rigging-worse-than-libor-bafin-s-koenig-says.html">Bloomberg</a>.

Hintapeukalointiepäilyjä valuutoilla ja jalometalleilla

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>