TOM EKLUND
Toimitus suosittelee
Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta järjesti pikkujouluseminaarin Suomen talouden ongelmista.
Julkisen sektorin menojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa Euroopan korkeimpia, nykyään 57 prosenttia BKT:sta menee julkisen sektorin ylläpitämiseen. Myös Suomen talouden kilpailukyky on jäänyt jälkeen Euroopan vahvoista maista ja tunnusluvut alkavat lähestyä kriisin partaalla olevien Italian ja Ranskan tasoa. Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarissa pohdittiin ratkaisuja näihin julkisen talouden ja kilpailukyvyn ongelmiin.
Seminaarissa kauppatieteiden tohtori Kai Järvikare analysoi alkuvuodesta julkaistun Sampo Terhon työryhmän raportin teesejä. Raportissa korostettiin yhteiskunnallisten menojen koostuvan yövartijavaltion tehtävistä, hyvinvointipalveluista ja maailmanparantamisesta. Järvikare korosti kansalaisten ja poliitikkojen välillä olevan suuri näkemysero siitä, mistä päästä julkisia menoja tulisi vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa karsia.
Eurokriisi lisää taloudellista kontrollia
Yhteisvaluuttaan kuuluminen on vienyt omaan kelluvaan valuuttaan liittyvän valuuttajouston, mikä tarkoittaa sitä, että viennin kilpailukyvyn säilyttämiseksi ainoa keino on sisäisellä devalvaatiolla työn kustannusten laskeminen. Pellervon taloustutkimuksen johtaja Pasi Holm alusti seminaarissa eurokriisin nykytilanteesta ja ennusti kriisin lisäävän euromaiden taloudellista kontrollia. Euromaiden välisiin tulonsiirtoihin on jatkossakin kasvavaa painetta ja Suomen tulee hänen mukaansa suhtautua tähän erittäin kriittisesti.
Veropolitiikasta alustanut Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Seppo Kari näki veropolitiikan suurimpana ongelmana suunnitelmattomuuden. Veropoliittisia päätöksiä tehdään hänen mukaansa ilman riittävää valmistelua ja riittäviä vaikutusarvioita. Kari korosti mahdollisimman neutraalin verotuksen tärkeyttä, mikä tarkoittaa verotusta, joka mahdollisimman vähän ohjaa kysyntää ja tarjontaa.
Kunnallisen sektorin palkat jäihin
Omat teesinsä Suomen nostamiseksi takaisin kasvu-uralle esitti Suomen Pankin entinen rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä. Kokonaisveroaste ja verokiila ovat Koskenkylän mukaan suurimpia esteitä taloudelliselle kehitykselle. Julkisten menojen vähentämiseen Koskenkylä esitti lääkkeiksi kunnallisen sektorin palkkamenojen hillitsemistä palkkajäädytyksellä ja positiivisempaa suhtautumista kunnallisten palveluiden ulkoistamiseen.
Koskenkylän mukaan työmarkkinoita tulisi muuttaa joustavammiksi ja ottaa mallia Saksassa kymmenen vuotta sitten tehdyistä reformeista, joiden seurauksena työttömyyttä saatiin vähennettyä merkittävästi. Julkisten menojen vähentäminen tulisi Koskenkylän mielestä tehdä suuren leikkauskuurin sijaan pienissä osissa, usean vuoden aikana.
SIMO GRÖNROOS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Yhdysvaltain tukema humanitaarinen avustusjärjestö GHF kertoo, että useita avustustyöntekijöitä surmattiin Gazassa tiistai-iltana. Järjestön mukaan Hamas on hyökkäyksen takana. GHO:n työntekijät olivat bussimatkalla jakelukeskukseen Khan Younisin länsipuolella.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
Lue lisää
Lue lisää
