

LEHTIKUVA
Tanskan maahanmuuttoministeri: Onneksi Suomi taistelee laitonta siirtolaisuutta vastaan
Tanskan sosialidemokraatteja edustava maahanmuuttoministeri ylistää Suomen taistelua Venäjän hybridioperaatiota vastaan. Hän pitää EU:n nykyistä turvapaikkajärjestelmää täysin epäonnistuneena ja kannattaa turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämistä EU:n ulkopuolisiin maihin.
Aftonbladet-lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa Tanskan maahanmuuttoministeri Kaare Dybvad Bek (SDP) kirjoittaa, että Eurooppa on menossa kohti uutta turvapaikanhakijakriisiä ja korostaa, että EU:n tulee alkaa käsitellä turvapaikkahakemuksia Euroopan ulkopuolisissa maissa. Mielipidekirjoituksen toinen allekirjoittaja on Kööpenhaminan yliopiston valtiotieteen professori Peter Nedergaard.
Kirjoittajat ovat tyytyväisiä siitä, että EU sai vihdoin kasaan uuden turvapaikkasopimuksen, joka tarjoaa jäsenmaille uusia keinoja laittoman siirtolaisuuden hallintaan. He korostavat kuitenkin, että vaikka sopimus sisältää järkeviä uudistuksia, se ei tule ratkaisemaan kaikkia ongelmia. Jäsenmaiden turvapaikkajärjestelmät tulevat jatkossakin olemaan kriisissä, Kaare Dybvad Bek ja Peter Nedergaard kirjoittavat.
– Varmistaako EU:n turvapaikkasopimus sen, että me pystymme vuonna 2024 pysäyttämään Eurooppaan tulevan tappavan siirtolaisvirran? Ei.
Laittoman siirtolaisuuden huippuvuosi
Vuonna 2023 EU:n ulkorajalle tuli noin 380 000 laitonta siirtolaista. EU-alueella jätettiin yli 1,1 miljoonaa turvapaikkahakemusta ja yli 3 7000 ihmistä hukkui Välimereen yrittäessään päästä Eurooppaan laittomasti. Luvut ovat korkeimmillaan vuoden 2016 turvapaikanhakijakriisin jälkeen.
Kirjoittajien mielestä nykyinen turvapaikkajärjestelmä tulee uudistaa perinpohjaisesti, koska se on epähumaani ja suosii niitä siirtolaisia, joilla on varaa maksaa ihmissalakuljettajille. Vahvimmat ja varakkaimmat saavat turvapaikan, eivät ne, joilla olisi suurin tarve turvapaikalle.
– Noin puolet Eurooppaan turvapaikanhakijoina päässeistä ei ole lainkaan suojelun tarpeessa.
Samalla rahalla voitaisiin auttaa kriisialueilla
Perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden elättäminen EU:ssa maksaa satoja miljoonia euroja, ja heidän palauttamisessaan kotimaahan on suuria vaikeuksia. Näillä rahoilla voitaisiin paremmin auttaa naisia ja lapsia kriisialueilla.
Monissa EU-maissa on alettu kannattaa turvapaikanhakijoiden siirtämistä EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa heidän hakemuksensa käsitellään ja joissa turvapaikka myönnetään, jos sellaiselle on todistettu tarve. Tämä menettely romuttaisi ihmissalakuljettajien ansaintamallin, kun ihmisillä ei olisi enää kannustinta lähteä vaaralliselle matkalle Välimeren yli.
Turvapaikanhaku siirrettävä EU:n ulkopuolelle
Italia on jo aloittanut yhteistyön Albanian kanssa. Italian merivartioston mereltä pelastamat siirtolaiset on tarkoitus kuljettaa Albaniaan turvapaikkahakemusten käsittelyä varten. Myös Saksa tutkii mahdollisuutta yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa. Itävalta on samoilla linjoilla.
Tanskan maahanmuuttoministeri Kaare Dybvad Bek kertoo, että kun Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson (kok) vieraili viime vuonna Tanskassa, hän puhui turvapaikkakäsittelyn siirtämisestä EU:n ulkopuolelle. Ruotsissakin on siis otettu käyttöön uusi lähestymistapa.
Suomi taistelee Venäjän hybridioperaatiota vastaan
Ministeri Kaare Dybvad Bek ottaa kirjoituksessaan esille myös Suomen tilanteen Venäjän hybridioperaation kohteena.
– Suomi on joutunut kokemaan, miten ihmissalakuljettajat ovat tuoneet siirtolaisia muun muassa Syyriasta, Somaliasta, Jemenistä ja Irakista Moskovaan ja sieltä Suomen rajalle hakemaan turvapaikkaa.
– Tilanne on absurdi ja osoittaa miten toimintakyvytön Euroopan turvapaikkajärjestelmä on, ministeri Bek kirjoittaa.
– Onneksi Suomi taistelee vastaan. Suomalaiset yrittävät suojella ulkorajaansa ja pysäyttää laittoman siirtolaisuuden.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Peter Nedergaard EU:n turvapaikkasopimus hybridioperaatio Kaare Dybvad Bek laiton siirtolaisuus Albania Ulf Kristersson Maahanmuuttopolitiikka Turvapaikkapolitiikka Tanska Venäjä Italia EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Riikka Purra suuressa EU-vaalitentissä: Siirtolaispaine ja aggressiivinen hybridihyökkäys ovat ”kaksi täysin eri asiaa”

Näin maahanmuuttoa ollaan tiukentamassa

Esitys laittomien siirtolaisten lähettämisestä Ruandaan läpi Britannian parlamentissa – voisi toimia esimerkkinä myös EU-maille

Siirtolaispolitiikka on ajautumassa umpikujaan – turvapaikkakäsittelyn siirtämistä kolmanteen maahan aletaan selvittää myös Saksassa

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: Turvapaikanhakijoiden taakanjako heitettävä romukoppaan – ”Ruanda-malli käyttöön EU-maissa”

Irlantilaiset saivat tarpeekseen laittomista siirtolaisista – huoli omasta selviytymisestä ajaa kantavästön barrikadeille

Alankomaiden turvapaikkapolitiikkaan tiedossa rajuja muutoksia: Hakemuksia rajoitetaan, ilman oleskelulupaa olevat karkotetaan tarvittaessa voimakeinoin

Ruotsalaisisän surmasta epäilty jengiläinen pidätetty
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä
Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää










