Tavio kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta: Kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti – kumppanimaiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan

Eduskunnan käsiteltävänä tänään ollut kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa kauppa- ja kehityspolitiikan tarkemmilla toimenpiteillä. Selonteko nojaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön analyysiin. Kaupan ja kehityksen yhteyttä vahvistetaan.

– Vastaavaa kauppa- ja kehityspolitiikkaa yhdistävää ohjausasiakirjaa ei ole aiemmin laadittu. Selonteon valmisteluvaiheessa kuultiin ministeriöitä, Suomen ulkomaan edustustoja ja eri sidosryhmiä laajasti. Kiitän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarista seurantaryhmää, jota kuultiin myös tämän selonteon valmistelussa, sanoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja edistettävä

Geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia Suomen kauppa- ja kehityspolitiikkaan. Tavion mukaan Suomen ja myös EU:n on kohdennettava vaikuttamistaan entistä strategisemmin ja määriteltävä tavoitteet ja keinot selkeämmin.

Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava huoltovarmuus ja turvallisuus. Jotta vientiä ja investointeja voidaan edistää, tarjotaan yritysten tarpeisiin palveluita. Suomalaisten yritysten kauppaa keskeisten kumppanimaiden, kuten Yhdysvaltojen, kanssa pyritään lisäämään. Tavio muistutti, että EU:n sisämarkkina on edelleen tärkein vientimarkkina-alueemme. Toisaalta kehittyvien maiden osuus markkinoista kasvaa ja Suomen kannattaa tähdätä sinne, missä kasvua on.

– Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Team Finland -uudistuksen toimeenpano on tässä keskeisessä roolissa. Pk-yritykset tarvitsevat tukea markkinoille pääsemisessä sekä tutkittua tietoa ja analyysia kohdemarkkinasta. Uudistuksessa integroidaan Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon ja uudistetaan Team Finland -verkoston johtamisrakenne kotimaassa, Tavio kertoi.

Nato-jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia

Tavion mukaan avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen Suomen kauppapolitiikan perusta. Se luo ennustettavuutta ja vakautta, joka hyödyttää suhteellisesti eniten Suomen kaltaisia pieniä maita ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

– Maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin on vastattava, mutta se on tehtävä siten, ettei se tarpeettomasti rajoita kauppaa eikä vääristä markkinoita. Monenkeskisen järjestelmän rinnalla vapaakauppasopimukset ja muut rajatummat yhteistyömallit avaavat uusia markkinoita ja helpottavat yritysten kaupankäyntiä. Monipuoliset kauppasuhteet lisäävät myös talouden kriisinkestävyyttä.

– Näemme tärkeäksi tiivistää yhteistyötä samanmielisten kumppaneidemme kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi sääntely-yhteistyössä, teknologiapolitiikassa ja vientivalvonnassa. Myös Nato-jäsenyys avaa uusia kaupallisia mahdollisuuksia.

Afrikan merkitys Euroopan lähialueena korostuu

Lisäksi Suomen tavoitteena on edistää vahvempia kumppanuuksia ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa tasavertaiselta pohjalta. Tavion mielestä keskeistä on edistää taloudellisia kumppanuuksia, kauppaa ja investointeja. Erityisesti Afrikan merkitys Euroopan lähialueena korostuu voimakkaasti strategisen kilpailun, kaupan, kriittisten raaka-aineiden, muuttoliikkeen ja sosiaalisen kehityksen näkökulmasta.

– Niin sanotun globaalin etelän maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna 23,3 prosenttia eli melkein neljäsosa. Maajoukkona kyse on 75 %:sta maailman maista. Merkittävän osuuden maailman tulevasta talouskasvusta arvioidaan syntyvän kehittyvissä maissa. Tähän kasvuun suomalaisyritykset on kytkettävä entistä paremmin, Tavio painotti.

Tavio pitää EU:n Global Gateway -investointistrategiaa tärkeänä elementtinä tasavertaisten kumppanuuksien edistämisessä. Se tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia hankkia rahoitusta toiminnan laajentamiseksi kehittyvien maiden markkinoille. Suomi keskittyy Global Gatewayn osalta vahvuuksiinsa, joita ovat digitalisaatio, energia ja koulutus.

– Tämän hallituskauden keskeinen tavoite on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja -rahoitukseen. Myös EU:n jäsenmailleen tarjoamat instrumentit ja rahoitus on hyödynnettävä täysimääräisesti. Tämä edellyttää sitä, että Suomi vaikuttaa EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä aiempaa tehokkaammin.

Kehitysyhteistyön uusi fokus

Suomen kehitysyhteistyön uusi fokus on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys. Kauppa ja kehitys eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä. Kauppaa edistämällä voidaan saada aikaan kehitystä. Kehittyvien maiden oman teollisuuden, työpaikkojen ja taloudellisen toimeliaisuuden edistäminen on keskeistä pysyvien kehitysvaikutusten näkökulmasta. Tavio uskoo tämän vahvistavan myös maiden taloudellista riippumattomuutta.

– Kehityspolitiikan pitkäjänteisyys näkyy niin ulko- ja turvallisuuspoliittisen kuin nyt käsittelyssä olevan selonteon linjauksissa. Suomi on sitoutunut YK:ssa yhteisesti sovittuun kestävän kehityksen toimintaohjelmaan, jonka ensimmäinen tavoite on köyhyyden poistaminen ja joka kokonaisuudessaan on ankkuroitu ihmisoikeuksiin, Tavio sanoi.

Työ haavoittuvimmassa asemassa olevien puolustamiseksi jatkuu

Kuten kesällä julkaistussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, jatkuu Suomen pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittinen linja myös kehityspolitiikassa. Suomi jatkaa työtä muun muassa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi.

– Kehitysyhteistyön temaattisia vahvuusalueita Suomelle ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet. Näissä kysymyksissä Suomi tuottaa kestävää lisäarvoa. Humanitaarinen apu on jatkossakin merkittävä osa Suomen kehityspolitiikkaa, ja avun kanavointi jatkuu YK-toimijoiden, Punaisen ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta, Tavio kertoi.

Tavion mukaan suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä ja niillä on suuri rooli myös Suomen ulko- ja kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Suomen kehitysyhteistyön painopistettä siirretään pois kahdenvälisistä valtioiden välisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön.

Suomi keskittyy tulosten tuottamiseen

Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön maaohjelmamaiden määrä pienentyy ja Ukraina on Suomen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun pääkumppanimaa.

– Kehitysyhteistyöhön budjetoidut julkiset varat eivät riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan avunantajien pohjan laajentamista, kehittyvien maiden omien resurssien parempaa hyödyntämistä sekä yksityisiä rahoitusvirtoja ja niiden vivutusta. Tämä on kansainvälinen ilmiö.

– Suomi keskittyy kehitysyhteistyössään tulosten tuottamiseen. Sopeutusten myötä korostuu tarve käyttää resursseja strategisella tavalla. Tuloksellisuus edellyttää myös keskeisten riskien tunnistamista ja niiden vaikutusten lieventämistä. Riskienhallinta pysyy keskeisenä osana kehitysyhteistyörahoituksen toimeenpanoa, ja kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti, Tavio sanoi.

Ei kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Venäjän sotaa tukevien maiden kanssa

YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon yhteydessä pidettiin vastikään YK:n Tulevaisuushuippukokous, jossa jäsenmaat hyväksyivät Tulevaisuussopimuksen, laajimman kansainvälisen sopimuksen moneen vuoteen. Tavio pitää päätöstä osoituksena kansainvälisen sääntöpohjaisen yhteistyön merkityksestä maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.

– Tulevaisuussopimuksen yhteydessä sovittiin myös digitaalisen kehityksen vahvistamisesta, johon suomalaisilla yrityksillä on tarjota innovatiivisia ratkaisuja. Suomen tavoitteena on Internet-yhteyden saaminen tulevaisuudessa yhä useampien saataville asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta. Tämä edistää muun muassa taloudellista toimeliaisuutta, kouluttautumista ja sananvapautta.

– Kehitysyhteistyörahoituksen kautta Suomi jatkaa tukeaan YK:n osalta erityisesti YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenille ja YK:n väestörahasto UNFPA:lle, joissa molemmissa olemme merkittävä ja vaikutusvaltainen rahoittaja.

– Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen liittyy kiinteästi tasavertaiseen kumppanuuteen kehittyvien maiden kanssa. Sen osana Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö on ehdollistettu siten, että maiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan. Suomi ei myöskään tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa, Tavio painotti.

Valtasuhteet määritellään uusiksi

Pyrkimys haastaa vallitsevaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä saa vastakaikua monessa kehittyvässä maassa heijastuen muun muassa kiinnostuksena BRICS-ryhmää kohtaan. BRICS-ryhmä ei kuitenkaan ole sisäisesti yhtenäinen, vaan siihen kuuluvien maiden tavoitteet ja intressit ryhmän jäseninä poikkeavat toisistaan.

– Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että on syntynyt kolme aluetta, joilla valtasuhteita määritellään uusiksi: globaali länsi, globaali itä ja globaali etelä. Suomi kohtaa käynnissä olevan valtasuhteiden murroksen ja maailman muutokset aktiivisella kauppa- ja kehityspolitiikalla, Tavio totesi puheensa lopuksi.