

LEHTIKUVA
Kehitysyhteistyön sopeutukset tarkentuvat – vähennyksiä muun muassa monenkeskiseen yhteistyöhön ja humanitaariseen apuun
Hallitusohjelman mukaiset vähennykset kohdistuvat erityisesti maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön. Niin sanotut maaohjelmat loppuvat hallituskauden aikana Afganistanissa, Keniassa, Mosambikissa ja Myanmarissa. Vähennyksiä kohdistuu myös monenkeskiseen yhteistyöhön, humanitaariseen apuun sekä kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti ulkoministeriön hallinnoimasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä sekä laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä vähennetään hallituskauden aikana aikaisempaan budjettikehykseen verrattuna yhteensä 1 030 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön tänään julkaistu kehysehdotus vuosille 2024-2028 tarkentaa sopeutusten kohdentumista.
Humanitaarista apua vähennetään
Suurimmat vähennykset kohdistuvat maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön, josta vähennetään kehyskauden aikana yhteensä reilut 500 miljoonaa euroa. Monenkeskisen yhteistyön kokonaistaso laskee noin 160 miljoonaa euroa. Humanitaarista apua vähennetään yhteensä noin 130 miljoonaa euroa varsinaiselta kehitysyhteistyömomentilta.
Ukrainan humanitaarisen avun tarpeisiin on varauduttu vastaamaan asianmukaisesti osana Ukrainan kokonaistukea. Näiden lisäksi kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin tehdään vuosittainen 60 miljoonan euron leikkaus.
– Leikkaukset lähtevät siitä, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat ja että nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni. Kehitysyhteistyössä sopeutuksia on parempi kohdistaa selkeisiin kokonaisuuksiin kuin leikata kaikkialta kategorisesti saman verran, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.
Tuki Ukrainalle jatkuu
Kehysehdotus vahvistaa, että Suomen tuki Ukrainalle jatkuu järkkymättömänä. Tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti Suomen suurin kehitysyhteistyökumppani. Hallitusten välinen yhteistyö jatkuu myös Etiopiassa, Nepalissa, Somaliassa ja Tansaniassa. Palestiinassa yhteistyötä jatketaan joulukuussa valmistuneen selvityksen pohjalta, toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset huomioiden.
Keniassa ja Mosambikissa maaohjelmatyyppinen yhteistyö lopetetaan hallitusti kuluvan hallituskauden aikana. Aasiassa suurimmat kehitysyhteistyöbudjetin vähennykset kohdistuvat Afganistaniin ja Myanmariin, joissa Suomi ei tee yhteistyötä maiden hallintojen kanssa.
Maaohjelmien lisäksi sopeutuksia tullaan tekemään läpileikkaavasti kehitysyhteistyössä. Viime syksynä leikkaukset tehtiin muun muassa Vihreään ilmastorahastoon ja Maatalouden kansainväliseen kehitysrahastoon (IFAD), joka on YK-järjestö.
Vähennykset toteutetaan asteittain
Vähennykset toteutetaan asteittain ja kohti hallituskauden loppua, mikä mahdollistaa hallitun sopeuttamisen ja kehitysyhteistyömäärärahojen tehokkaan suunnittelun. Nykyiset maaohjelmat jatkuvat vuoden 2024 loppuun asti. Vuosien 2024 ja 2025 aikana linjataan muun muassa maittain kohdentuvien kokonaisuuksien jatko sekä kansalaisjärjestöjen ja kehityspankkien uudet rahoituskierrokset.
Tulevina vuosina varsinaisen kehitysyhteistyömomentin kokonaisuus vaihtelee 600-630 miljoonan euron vuositasolla. Lisäksi kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset ovat 70 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi Ukrainaa tuetaan erillisen momentin kautta 58 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituskauden painopisteet tarkentuvat kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa keväällä 2024.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- monenkeskinen yhteistyö maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö kehitysavun leikkaus kehitysyhteistyömäärärahat kehityspolitiikka humanitaarinen apu Kehitysyhteistyö Hallitusohjelma Ville Tavio Petteri Orpo Ukraina
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomelta tukea Israeliin – Tavio: Hamasin tulee vapauttaa panttivangit

Vihreään ilmastorahastoon leikkaus

Perussuomalaiset tyytyväisiä ulkoministeriön budjettiin – tuki Ukrainalle jatkuu, kehitysapua ei jatketa Venäjän hyökkäystä tukeville maille

Ville Tavio: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla ja tukee myös suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen

”From the River to the Sea” – Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistys järjesti mielenosoituksen holokaustin uhrien muistopäivänä

Tel Avivin hallinto-oikeus päätti: Palestiinalaiset seksuaalivähemmistöt oikeutettuja turvapaikkaan Israelissa

Sakari Puisto Ylen aamussa: ”Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa – olisi äärimmäisen noloa joutua EU:n tarkkailuluokalle”

Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyökohde – perussuomalaiset ministerit: Suomen tuki jatkuu niin kauan kuin on tarvetta

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.















