Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

kehitysavun leikkaus

Kehitysavun ja maahanmuuton leikkauksille sinetti budjettiriihessä: Kehitysyhteistyöstä lähtee 135 miljoonaa

Hallitusohjelman mukaiset vähennykset kohdistuvat erityisesti maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön. Niin sanotut maaohjelmat loppuvat hallituskauden aikana Afganistanissa, Keniassa, Mosambikissa ja Myanmarissa. Vähennyksiä kohdistuu myös monenkeskiseen yhteistyöhön, humanitaariseen apuun sekä kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti ulkoministeriön hallinnoimasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä sekä laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä vähennetään hallituskauden aikana aikaisempaan budjettikehykseen verrattuna yhteensä 1 030 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön tänään julkaistu kehysehdotus vuosille 2024-2028 tarkentaa sopeutusten kohdentumista.
Humanitaarista apua vähennetään
Suurimmat vähennykset kohdistuvat maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön, josta vähennetään kehyskauden aikana yhteensä reilut 500 miljoonaa euroa. Monenkeskisen yhteistyön kokonaistaso laskee noin 160 miljoonaa euroa. Humanitaarista apua vähennetään yhteensä noin 130 miljoonaa euroa varsinaiselta kehitysyhteistyömomentilta.
Ukrainan humanitaarisen avun tarpeisiin on varauduttu vastaamaan asianmukaisesti osana Ukrainan kokonaistukea. Näiden lisäksi kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin tehdään vuosittainen 60 miljoonan euron leikkaus.
&#8211; Leikkaukset lähtevät siitä, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat ja että nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni. Kehitysyhteistyössä sopeutuksia on parempi kohdistaa selkeisiin kokonaisuuksiin kuin leikata kaikkialta kategorisesti saman verran, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.
Tuki Ukrainalle jatkuu
Kehysehdotus vahvistaa, että Suomen tuki Ukrainalle jatkuu järkkymättömänä. Tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti Suomen suurin kehitysyhteistyökumppani. Hallitusten välinen yhteistyö jatkuu myös Etiopiassa, Nepalissa, Somaliassa ja Tansaniassa. Palestiinassa yhteistyötä jatketaan joulukuussa valmistuneen selvityksen pohjalta, toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset huomioiden.
Keniassa ja Mosambikissa maaohjelmatyyppinen yhteistyö lopetetaan hallitusti kuluvan hallituskauden aikana. Aasiassa suurimmat kehitysyhteistyöbudjetin vähennykset kohdistuvat Afganistaniin ja Myanmariin, joissa Suomi ei tee yhteistyötä maiden hallintojen kanssa.
Maaohjelmien lisäksi sopeutuksia tullaan tekemään läpileikkaavasti kehitysyhteistyössä. Viime syksynä leikkaukset tehtiin muun muassa Vihreään ilmastorahastoon ja Maatalouden kansainväliseen kehitysrahastoon (IFAD), joka on YK-järjestö.
Vähennykset toteutetaan asteittain
Vähennykset toteutetaan asteittain ja kohti hallituskauden loppua, mikä mahdollistaa hallitun sopeuttamisen ja kehitysyhteistyömäärärahojen tehokkaan suunnittelun. Nykyiset maaohjelmat jatkuvat vuoden 2024 loppuun asti. Vuosien 2024 ja 2025 aikana linjataan muun muassa maittain kohdentuvien kokonaisuuksien jatko sekä kansalaisjärjestöjen ja kehityspankkien uudet rahoituskierrokset.
Tulevina vuosina varsinaisen kehitysyhteistyömomentin kokonaisuus vaihtelee 600-630 miljoonan euron vuositasolla. Lisäksi kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset ovat 70 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi Ukrainaa tuetaan erillisen momentin kautta 58 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituskauden painopisteet tarkentuvat kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa keväällä 2024.
&nbsp;

Kehitysyhteistyön sopeutukset tarkentuvat – vähennyksiä muun muassa monenkeskiseen yhteistyöhön ja humanitaariseen apuun

Eri syistä useat valtiot varsinkin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa kieltäytyvät ottamasta vastaan kansalaisiaan, jotka ovat saaneet karkotusmääräyksen toisesta valtiosta. Saadakseen vauhtia palautuksiin Ruotsin hallitus on ottanut porkkanan sijasta käyttöön kepin. Jos vaikkapa Somalia kieltäytyy yhteistyöstä, maalle myönnettyä kehitysapua voidaan leikata.

Ruotsin kehitysyhteistyöministeri sekä maahanmuuttoministeri ovat yhteistuumin lähettäneet kirjeen Somalian hallitukselle. SVT:n hankkimien tietojen mukaan kirjeessä vaaditaan voimakkaampaa yhteistyötä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamiseksi kotimaahansa.
Jos palautukset eivät ala sujumaan, edessä on Ruotsin Somalialle antaman kehitysavun leikkaus.
&#8211; Tavoitteena oli tehdä heille tiettäväksi, että Ruotsin uusi hallitus on muuttanut käsitystään palautuksista ja tämä tulee heijastumaan myös kehitysapuun, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/regeringen-vill-att-fler-atervander-till-somalia-anvander-bistandet-som-patryckning">sanoo</a> kehitysyhteistyöministeri Johan Forssell.
Tukea vapaaehtoisesti palaaville
Jo <a href="https://via.tt.se/data/attachments/00551/04f31218-dccc-4e58-a129-09952cae07e7.pdf">Tidö-sopimuksessa</a> on maininta siitä, että kehitysavun ehtoja muutetaan osin siten, että vastaanottajamaa kantaa vastuun kansalaisistaan ja ottaa heidät tarvittaessa takaisin.
Se tarkoittaa oikeasti sitä, että osa avusta voidaan peruuttaa yhteistyöhauttomilta mailta. Siitäkin huolimatta, että avun leikkauksella voisi olla <a href="https://petterssonsblogg.se/2023/09/28/regeringen-vill-att-fler-atervander-till-somalia/">vaikutuksia</a> myös ruotsalaisessa virkakunnassa.
Hallitus on jo aiemmin ilmoittanut, että se aikoo mahdollisuuksien mukaan lisätä myös vapaaehtoista paluumuuttoa. Tarkoituksena on tiedottaa paluumuuttoa pohtiville eri mahdollisuuksista sekä avusta ja tuesta, jota he voivat kotimatkalleen saada.

Ruotsin hallitus haluaa vauhtia paluumuuttoon – kannustaa Somalian hallitusta yhteistyöhön mahdollisella kehitysavun leikkauksella