Hallitus lisää työnvälityksen voimavaroja satojen työntekijöiden voimalla, jotta ihmiset saisivat uuden työpaikan entistä nopeammin. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kertoi hallituksen esityksestä torstaina.

Hallitus on myöntänyt 17 miljoonaa euroa, joilla palkataan henkilöitä tekemään työttömien haastatteluita ja työnhakusuunnitelmia. Jokainen työtön haastatellaan kolmen kuukauden välein. Samalla hallitus luopuu aikeestaan tilata haastattelupalveluita yksityisiltä yrityksiltä.

350-550 henkilötyövuotta

– Tarve on noin 350-550 henkilötyövuotta. 10 miljoonalla eurolla saa noin 200 henkilötyövuotta. Käytetään ensin tämä 17 miljoonaa ja laitetaan tarvittaessa lisää, Lindström laski työvoiman tarvetta ja sen kustannuksia.

”Karu totuus on, että tilastojen mukaan työttömän todennäköisyys saada työtä pienenee jyrkästi, kun työttömyys on kestänyt yli kolme kuukautta”

Hallitus luopui yksityisten yritysten käytöstä siksi, että viranomaispäätöksiä voi tehdä vain viranomainen. Siksi on kätevää, että haastattelut tekee viranomainen, joka voi tehdä myös viranomaispäätöksen.

– Miksi sitten päädyimme kolmeen kuukauteen? Se ei tullut sattumalta. Karu totuus on, että tilastojen mukaan työttömän todennäköisyys saada työtä pienenee jyrkästi, kun työttömyys on kestänyt yli kolme kuukautta, Lindström perusteli.

Ei lisää karensseja

– Haluan hälventää huolia siitä, mikä haastatteluiden merkitys on. Haluammeko lisätä karensseja? Ei – vaan haluamme palvella työtöntä. Kyse ei ole myöskään kyttäämisestä ja kiusaamisesta, vaan siitä, että työnhakija pääsisi mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään – että työpaikat täyttyisivät mahdollisimman nopeasti, Lindström totesi.

Vaikka kyseessä ei ole varsinainen säästölaki, on työttömyyden kestolla suuri merkitys:

– Jos voimme lyhentää työttömyyden keskimääräistä kestoa yhdellä päivällä, valtio säästää 20 miljoonaa euroa. Mutta jos säästöä syntyy, sijoitamme rahaa järjestelmän sisällä. Sikäli tämä ei ole säästölaki, Lindström totesi.

Eli säästyvät rahat käytetään työttömien tukemiseen ja työllisyyden hoitoon.

Työttömyyspäivärahaa palkkatukeen ja starttirahaan

– Tästä seuraavasta olen aika ylpeä. Kun tulin tähän työhön, palkkatukirahat loppuivat lähes joka puolelta kesken. Pohdimme, mitä voisimme tehdä toisin. Aiemmin lisäsimme rahaa lisäbudjeteilla. Nyt mietimme, voisimmeko käyttää työttömyysturvaa paremmin? Nyt on esitys, että käyttäisimme työttömyyspäivärahaa palkkatukeen, starttirahaan ja liikkumisavustukseen, Lindström kertoi.

– Tarkoitus on, että palkkatukirahat eivät loppuisi kesken, vaan raha seuraisi työtöntä. Tämä tuo palkkatukeen arviolta 95 miljoonaa euroa lisää ja volyymi kasvaisi noin 7000:lla, Lindström valaisi.

Palkkatukea, jotta työttömyys ei venyisi

Palkkatukea suunnattaisiin erityisesti heille, joiden työttömyys uhkaa venähtää pitkäksi. Tukea ei myönnettäisi enää vuorotteluvapaan sijaisen palkkaamiseen. Vähintään kaksi vuotta työttömänä olleiden palkkatuki lyhenisi kahdesta vuodesta yhteen vuoteen. Palkkatuetusta työstä luettaisiin työssäoloehtoon 75 prosenttia.

– Tässä on haettu sitä, ettei tulisi varsinkin kuntapuolella nähtyä työssäoloehdon optimointia, jos tämän näin kauniisti ilmaisisin, Lindström selitti.

Palkkatukea käytettäisiin myös ammatillisen osaamisen edistämiseen.

Kuukauden rekrytointikokeilu

Hallitus käynnistää myös kaksivuotisen kokeilun rekrytointikokeilusta, jota kutsuttiin ennen työkokeiluksi.

– Tämä on vapaaehtoinen, eikä tätä sanktioida mitenkään. Tarkoitus on antaa mahdollisuus kokeilla, onko minusta tähän työhön ja työnantajalle annetaan mahdollisuus nähdä, onko työntekijä sopiva. Enimmäiskesto kokeilulla olisi yksi kuukausi. Todellakin – tämä on vapaaehtoinen, eikä tätä sanktioida millään lailla, Lindström korosti.

Kahden vuoden kokeilu kertoo, tuoko tämä vastauksia esimerkiksi piilotyöpaikkoihin.

Päivärahan suuruinen starttiraha

Starttirahaa esitetään muutettavaksi niin, että se olisi aina peruspäivärahan suuruinen. Sitä saisi myös henkilö, joka laajentaisi sivutoimista yrittäjyyttään päätoimiseksi.

Myös starttirahaa kokeillaan kaksi vuotta, minkä jälkeen voidaan miettiä ansiosidonnaisen ulottamista myös starttirahaan.

Liikkuvuusavustusta saisi henkilö, joka on oikeutettu työttömyyspäivärahaan ja saa vähintään kaksi kuukautta kestävän työn matkan päästä, johon kuluu työmatkana kolme tuntia päivässä tai osapäivätyössä kaksi tuntia päivässä. Avustus olisi peruspäivärahan suuruinen ja se riippuisi työn kestosta: Kahden kuukauden työssä avustus kestäisi 30 päivää, kolmen kuukauden työssä 45 ja neljän kuukauden työssä 60 päivää.

Veli-Pekka Leskelä