MATTI MATIKAINEN
Kansanedustaja Maria Tolppanen kysyy hallitukselta osuuskunnan jäsenten oikeudesta työttömyysetuuteen. Lähtökohtaisesti osuuskunnan jäsentä ei ole katsottu yrittäjäksi, vaan palkansaajaksi. Tämä on mahdollistanut työttömyyskorvauksen, jos osuuskunnan jäsen on jäänyt työttömäksi. Tilanne on kuitenkin muuttunut siten, että TE-keskukset päättävät, onko osuuskunnan jäsen työntekijä vai yrittäjä.
– Ei se näin voi olla. Osuuskunnan perusperiaatteena on se, että ihminen työllistää itsensä osuuskunnan kautta ilman varsinaista yrittäjäriskiä. Nyt vaikuttaa siltä, että ihminen katsotaan osuuskunnan työntekijäksi vain, jos hän tekee osuuskunnalle töitä esimerkiksi kirjanpitäjänä, siivoojana tai markkinoijana. Näin osuuskunnan jäsenistä, jotka työllistyvät osuuskunnan ulkopuolelle tulee yrittäjiä, Tolppanen ihmettelee.
Tolppanen huomauttaa, ettei tämä ei ole osuuskunnan tarkoitus.
– Jos henkilö kuuluu osuuskuntaan, esimerkiksi metsurina, on hän palkkasuhteessa osuuskuntaan, jos työllistyy osuuskunnan kautta, sanoo Tolppanen.
On käynyt ilmi, että TE-keskukset ovat evänneet osuuskunnan jäseneltä työttömyysetuuden sillä perusteella, että hän on yrittäjä, koska tekee työtä osuuskunnan seinien ulkopuolella.
– Tämä tulkinta romuttaa koko osuuskunta-aatteen. Haluankin nyt, että ministeri selvittää, mikä on osuuskunnan perimmäinen tarkoitus.
Tolppanen kysyy hallitukselle osoittamassaan kysymyksessä, mitä hallitus aikoo tehdä, että osuuskunnan jäsenten asema ei heikentyisi, vaan he säilyttäisivät palkansaajan statuksen.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Mauri Peltokangas esittävät ministerien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. He ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka mukaan ministerinä voisi toimia vain henkilö, jolla on yksinomaan Suomen kansalaisuus.
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut 76 prosenttia kymmenessä vuodessa, kertoo oikeusministeriö. Ulkomaalaisten vankien määrän kasvu selittää koko vankimäärän kasvusta jopa neljä viidesosaa. Suomen 3 900 vangista nyt 950 eli joka neljäs on ulkomaalainen.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
