

PS ARKISTO
Tomi Immonen Naton kokouksessa Virossa: ”Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle”
Nato-maiden kansanedustajista ja parlamentaarikoista koostuva Naton poliittinen päätöksentekoelin, pysyvä komitea (Standing Commitee), kokoontui Tallinnassa viikonvaihteessa. Suomesta kokoukseen osallistuivat valtuuskunnan puheenjohtaja Tomi Immonen (ps.) ja varapuheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).
Kokouksessa valmisteltiin kannanottoja Naton heinäkuussa pidettävään Washingtonin huippukokoukseen. Lisäksi osanottajien kesken keskusteltiin Suomen tilannekuvasta Venäjän osalta.
Asialistalla oli muun muassa se, pitäisikö Nato-maiden pyrkiä tekemään omissa parlamenteissaan virallinen päätös käyttää 0,25 prosenttia bruttokansantuotteesta tukemaan Ukrainaa. Keskustelun lopputuloksena todettiin, ettei yhteistä päätöstä ja sitoutumista ole tarpeen kirjata tavoitteeksi jatkotoimenpiteitä varten.
Venäjän aggressiolle ei saa antaa periksi
Valtuuskunnan puheenjohtaja Tomi Immonen totesi, että Suomen antaman puolustusmateriaalituen arvo yksinään on jo noin 1,8 miljardia euroa, minkä lisäksi Suomi on osoittanut Ukrainalle humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea satojen miljoonien eurojen arvosta. Suomen osuus Ukrainan tukemisesta ylittää reilusti kokouksessa esitetyn tavoitteen.
Kokouksen aikana kuultiin myös Ukrainan edustajien puheenvuoroja. Osanottajat yhtyivät kantaan, että Venäjän aggressiolle ei tule antaa periksi:
– Emme saa hyväksyä, että Euroopan karttaa voidaan muokata väkivallalla. Ukrainan tuki on tärkeää, jos haluamme demokratian voittavan autoritääriset valtiot, joissa diktaattorit polkevat kaikki meille tärkeät arvot maahan sotakoneistollaan, kokouksessa sanottiin.
Viron pääministeri Kaja Kallas käsitteli puheenvuorossaan Nato-maiden suhtautumista Venäjään.
Sota on pienelle maalle aina kärsimystä
Myös kybersodankäynti ja informaatiovaikuttaminen nousivat keskusteluun, jonka myötä yhtenäistettiin eri maiden tilannekuva todellista uhkatasoa vastaavaksi.
– On helppo yhtyä Kaja Kallaksen sanoihin, että sota on pienelle maalle aina kärsimystä, mutta isommalle valtiolle se voi olla sotilaallisen voiton myötä palkinto suuremmasta vaikutusvallasta, Immonen totesi.
– Nato-maiden yleisen näkemyksen mukaan Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle. Suomi on tehnyt ja tekee oikeita asioita tähän vastaamiseksi, mutta on todettava, että erityisesti informaatiopuolustuksen saralla meillä on vielä paljon tehtävää, varapuheenjohtaja Jukka Kopra linjasi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- informaatiopuolustus kybersodankäynti Naton kokoukset Jukka Kopra Ukrainan tukeminen Tomi Immonen puolustusmateriaali Kaja Kallas turvallisuusuhat Informaatiovaikuttaminen Venäjä nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valeuutiset kumottu: Trump ei jätä Nato-maita oman onnensa nojaan eikä uhkaa ihmisiä ”verilöylyllä”

Orpo: Suomi nostaa valmiuttaan Moskovan iskun takia

Venäjä poistamassa viisumipakon Afrikan ja Lähi-idän maiden kansalaisilta – suora tie Euroopan rajoille aukeaa

Moskovan terrori-iskun ympärillä paljon vastaamattomia kysymyksiä – Venäjällä vasen käsi ei välttämättä tiedä mitä oikea tekee

Dosentti Arto Luukkanen: Venäjän suurvaltahaaveet luhistuvat sisällissotaan

Niemen ratkaisut Suomen sotilaalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen: Reservi, Nato ja yhteistyö Yhdysvaltain kanssa

Ministeri Ranne historiallisesta Nato-kokouksesta: Suomen liikenneinfran vahvistaminen lopullisesti osaksi Naton liikennejärjestelmäsuunnittelua
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














