
Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi esimerkiksi Twitter-käyttäjillä saattaa olla profiilinsa kuvauksessa he/him, she/her, they/them tai vaikka hur/dur. Kyse on toivepronomineista, joilla henkilö toivoo tai vaatii puhuteltavan itseään. Koska esimerkiksi englannin kielessä persoonapronominit määräytyvät sukupuolen perusteella, toisen henkilön puhutteleminen edellyttää joko henkilön sukupuolen olettamista tai toivepronominin tietämistä. Sosiaalisissa tilanteissa piilee siis suuri väärinsukupuolittamisen riski.
Väärinsukupuolittaminen voi uhata toisen hyvinvointia ja olla henkisen väkivallan muoto. Tämä ei ole pelkästään sukupuolentutkimuksen akateemisissa kammioissa rakennettu näkemys, vaan osa brittiläistä sosiaalisen median poliisiviestintää. Luoteis-Englannissa sijaitsevan Cheshiren alueen apulaispoliisipäällikkö Julie Cooke esitti Twitter-videollaan kansainvälisen pronominipäivän toivotuksen:
”Tänään on kansainvälinen pronominipäivä. Tämä päivä on tärkeä erityisesti heille, jotka identifioituvat transsukupuolisiksi tai muunsukupuolisiksi.
Väärin sukupuolittamisella voi olla valtava vaikutus toiseen ihmiseen tai hänen hyvinvointiinsa. Se voi myös olla yksi tapa kaltoinkohdella toista, ja se ei vain voi hyväksyä.
Tämän päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta, saada ihmiset keskustelemaan ja ymmärtämään, miksi on niin tärkeää ymmärtää juuri ne pronominit, joilla ihmiset toivovat heitä kutsuttavan.”
Maailmankuulu parodiahahmo Titania McGrath jakoi videon saatteella:
”Fantastista nähdä poliisin ryhtyvän viettämään pronominipäivää ja taistelevan väärinsukupuolittamista vastaan. Puukkoisku voi olla paha, mutta ainakaan sitä ei voi uudelleentwiitata.”
Vaikkei apulaispoliisipäällikkö Cookella olekaan Twitterin myöntämää sinistä henkilöllisyyden varmistusmerkkiä, hän ei kuitenkaan ole parodiatili tai ainut asiassa kunnostautunut brittipoliisi. Esimerkiksi vasta lokakuun alussa Pohjois-Yorkshiren poliisi ylpeili twitterissä siitä, että eräs pidätyksen kohteeksi joutunut transsukupuolinen mies oli kiittänyt poliisia toiminnastaan. Poliisi ei ollut tylysti olettanut miehen sukupuolta alkaessaan puhuttelemaan hänelle, vaan varmisti kohteliaasti, millä pronominilla asiakas toivoisi itseään puhuteltavan.
Myöskään pronominipäivä ei ole parodiaa, vaikka Cooken puheenvuorosta ei selviäkään, miten henkilökohtaiset toivepronominit varsinaisesti liittyisivät lakiin tai sen valvontaan. Pronominipäivä on verrattain uusi tempaus, jota on vietetty viime vuodesta lähtien. Taustalla toimii itsenäinen kampanja, jonka hallituksessa istuu henkilöitä mm. useista yhdysvaltalaisista yliopistoista.
Omalla nimellään esiintyvistä someprofiileista kenties tunnetuin #PronounsDay-teemapäivään epäironisesti osallistunut henkilö on Yhdysvaltain Demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Elizabeth Warren. Hän julistaa, että jokainen ihminen ansaitsee kunnioittavaa kohtelua, joka alkaa oikeiden pronominien käyttämisestä.
Pronominipäivän taustalla oleva yhteiskunnallinen keskustelu on varsin tuore ja myös kiistelty identiteettipoliittinen ilmiö. Kanadassa vuonna 2016 uudistettu laki ”Bill C-16” velvoittaa käyttämään ihmisistä heidän haluamiaan persoonapronomineja. Kolmen viime vuoden aikana maailmanlaajuista mainetta niittänyt puhuja ja kliinisen psykologian professori Jordan B. Peterson nousi julkisuuteen kyseiseen lakiin liittyvän kohun myötä. Hän julkaisi videoita, joissa kritisoitiin yleisesti poliittista korrektiutta sekä erityisesti Bill C-16 -lakia. Peterson piti uhkana, että vahingossa tapahtuva väärän sukupuolen olettaminen voitaisiin tulkita rangaistavaksi vihapuheeksi.
Petersonin tulkinta on herättänyt skeptisyyttä, ja toisten asiantuntijoiden mielestä Kanadassa laki ei johtaisi aivan niin helposti vihapuhetuomioihin väärinsukupuolittamisesta. Euroopassa tilanne on vielä auki.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.

Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.

Kymenlaakson käräjäoikeus on tuominnut 32-vuotiaan Saleh Al-Salehin kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeuteen raiskauksesta. Rikos tapahtui Kotkassa heinäkuun lopussa 2024.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää