Turkin talouskriisi aiheuttaa maksuhäiriöitä suurillakin yrityksillä, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Ekonomistit odottavat maanantaina julkaistavien inflaatiolukujen nousevan rajusti. Valtiollinen kaasuyhtiö Botas nosti luonnonkaasun hintoja. Tämän odotetaan ruokkivan inflaation kasvua. Kriisin ratkaisuja ei ole näköpiirissä.
Ekonomistit odottavat inflaation nousseen elokuussa 17 prosenttiin. Maan keskuspankin virallinen inflaatiotavoite on viisi prosenttia. Inflaatiota ruokkii muun muassa kallistuva energian hinta. Energia taas kallistuu sen vuoksi, että Turkin liira on heikentynyt rajusti viime kuukausina. Energiakauppaa käydään Yhdysvaltain dollareilla.
Yritysten ahdinko johtuu kallistuvan energian hinnan lisäksi yritysten dollari- ja euromääräisten velkojen vuoksi. Vastaavasti monen yrityksen tulot ovat liiroissa.
Maksuhäiriöitä ja tuhannet työpaikat vaarassa
900 ihmistä työllistävä kenkien jälleenmyyjäyritys Hotic ilmoitti lauantaina kassavirtaongelmistaan. Perjantaina 36 tuhannen ajoneuvon autonvuokrausyritys Derindere kertoi jättäneensä maksamatta 50 miljoonan liiran lainaansa kassavirtaongelmiensa vuoksi.
Bursalainen energiayhtiö Bis Enerji ilmoitti niin ikään maksuvaikeuksistaan. Yhtiö kertoi sulkeneensa voimalansa. Yhtiö toivoo voivansa käynnistää voimalansa lokakuussa.
Yritysten maksuvaikeudet heijastuvat pankkialalle. Luottoluokitusyhtiö Moody’s laski 18 turkkilaispankin luottoluokituksia. Turkki syytti länsimaisia luokitusyhtiöitä tarkoituksellisuudesta.
– Jos heillä on dollareitaan, meillä on meidän jumalamme. He eivät voi kumota Turkkia dollareillaan, maan presidentti Recep Tayyip Erdoğan jylisi.
Erdoğan ei sen sijaan ole suostunut mihinkään ekonomistien toivomiin ratkaisuihin. Turkilla ja Yhdysvalloilla on kiista yhdysvaltalaispastorin vangitsemisesta. Turkilla on myös raju vaihtotaseen alijäämä, minkä oikominen tietäisi rajuja menoleikkauksia ja melkoisella varmuudella taantumaa. Presidentti on myös haluton nostamaan korkotasoa. Keskuspankki on käytännössä Erdoğanin ohjauksessa.
Sähkölaskut kasvavat
Botasin kaasun hintojen nostojen yhteydessä sähkön hinta on kasvanut niin yrityksillä kuin kotitalouksillakin. Botas nosti luonnonkaasun hintaa 14 prosenttia teollisuudelle ja 9 prosenttia kotitalouksille. Noin kuukausi sitten kaasun hinnat nousivat sähköyhtiöille peräti 49,5 prosentilla. Kotitaloudet selvisivät samaisella 9 prosentin korotuksella.
Luonnonkaasua voi ostaa enää vain dollareilla keskuspankin ilmoittaman päivittäisen kurssin mukaan. Muutos astui voimaan kuukausi sitten.
Sähkö on niin ikään kallistunut. Teollisuuden sähkön hinta kohosi 14 prosentilla ja kotitalouksien sähkön hinta nousi 9 prosentilla. Sähkön hinta nousi kuukausi sitten yhtä paljon kuin viime viikonloppuna.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
