
Perussuomalainen Helsinki asetti 18 uutta ehdokasta kuntavaaleihin
Perussuomalainen Helsinki ry ilmoitti 18 uuden ehdokkaan nimeämisestä.
Turun Perussuomalaisten hallitus on nimennyt kaksikymmentä uutta kuntavaaliehdokasta kevään 2025 kuntavaaleihin.
Nyt julkistettujen ehdokkaiden joukossa on niin uusia kiinnostavia nimiä kuin myös vanhempia, jo aiempaa vaalimenestystä saavuttaneita ja kuntapolitiikasta kokemusta keränneitä puolueaktiivejakin.
Uudet ehdokkaat ovat:
Henri Alakylä, talouspoliittinen asiantuntija
Ismo Arppe, timpuri
Petteri Bildo, putkimies
Pekka-Juhani Elomaa, merimies
Julius Englund, metsäenergian tuottaja, metsuri
Kasper Holtari, kuljetustyöntekijä, kirjailija
Ilpo Hynynen, eläkeläinen, kokemusasiantuntija (HUS)
Miina Kankaanranta, valtiotieteiden maisteri, koulutussuunnittelija
Sami Kesäläinen, tekninen päällikkö
Sami Kilkki, rakennusmies
Lauri Kinnunen, valmiuspäällikkö, mielenterveyshoitaja
Jari Kiviharju, taksinkuljettaja
Erkki Koskinen, palomies, pelastaja
Marjo Lammervo, eläkeläinen
Marko Paukku, lvi-suunnittelija
Petteri Peltomaa, toiminnanjohtaja
Teemu Pietiäinen, yrittäjä
Rami Ruohonen, kirvesmies, kotimaanliikenteen laivuri
Satu Taivassalo, sairaanhoitaja AMK
Jyrki Åland, autoilija
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalainen Helsinki ry ilmoitti 18 uuden ehdokkaan nimeämisestä.

Tampereen Perussuomalaiset on nimennyt ensimmäiset 30 ehdokastaan kevään kuntavaaleihin.


Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset kuntavaaliehdokkaansa 8.9. järjestettyjen kuntavaalikutsuntojen yhteydessä.

Turun Perussuomalaisten hallitus on nimennyt kaksikymmentäviisi ensimmäistä perussuomalaista ehdokasta kevään 2025 kuntavaaleihin.
Viikon suosituimmat

Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.


Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.