
Perussuomalainen Helsinki asetti 18 uutta ehdokasta kuntavaaleihin
Perussuomalainen Helsinki ry ilmoitti 18 uuden ehdokkaan nimeämisestä.
Turun Perussuomalaisten hallitus on nimennyt kaksikymmentä uutta kuntavaaliehdokasta kevään 2025 kuntavaaleihin.
Nyt julkistettujen ehdokkaiden joukossa on niin uusia kiinnostavia nimiä kuin myös vanhempia, jo aiempaa vaalimenestystä saavuttaneita ja kuntapolitiikasta kokemusta keränneitä puolueaktiivejakin.
Uudet ehdokkaat ovat:
Henri Alakylä, talouspoliittinen asiantuntija
Ismo Arppe, timpuri
Petteri Bildo, putkimies
Pekka-Juhani Elomaa, merimies
Julius Englund, metsäenergian tuottaja, metsuri
Kasper Holtari, kuljetustyöntekijä, kirjailija
Ilpo Hynynen, eläkeläinen, kokemusasiantuntija (HUS)
Miina Kankaanranta, valtiotieteiden maisteri, koulutussuunnittelija
Sami Kesäläinen, tekninen päällikkö
Sami Kilkki, rakennusmies
Lauri Kinnunen, valmiuspäällikkö, mielenterveyshoitaja
Jari Kiviharju, taksinkuljettaja
Erkki Koskinen, palomies, pelastaja
Marjo Lammervo, eläkeläinen
Marko Paukku, lvi-suunnittelija
Petteri Peltomaa, toiminnanjohtaja
Teemu Pietiäinen, yrittäjä
Rami Ruohonen, kirvesmies, kotimaanliikenteen laivuri
Satu Taivassalo, sairaanhoitaja AMK
Jyrki Åland, autoilija
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalainen Helsinki ry ilmoitti 18 uuden ehdokkaan nimeämisestä.

Tampereen Perussuomalaiset on nimennyt ensimmäiset 30 ehdokastaan kevään kuntavaaleihin.


Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset kuntavaaliehdokkaansa 8.9. järjestettyjen kuntavaalikutsuntojen yhteydessä.

Turun Perussuomalaisten hallitus on nimennyt kaksikymmentäviisi ensimmäistä perussuomalaista ehdokasta kevään 2025 kuntavaaleihin.
Viikon suosituimmat

Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.