

Kaks.fi
Tutkimus sen vihdoin paljasti – kansa luottaa median tekemiin urheilu-uutisiin, muttei politiikan uutisiin
Valtamedia on uutisoinut näkyvästi jokaisesta tutkimuksesta, joka näyttäisi osoittavan, että suuri yleisö pitää valtamediaa luotettavina uutislähteinä. Nyt Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselystä kuitenkin käy ilmi, että luottamus ei koske kaikkea uutisointia. Ei kukaan ole epäillyt, ettei media osaisi raportoida, voittiko Kärpät Tapparan vai päinvastoin. Luotettavuus on kyseenalaistettu politiikkaa koskevissa kysymyksissä, ja uusi tutkimus osoittaa, että alle puolet suomalaisista pitää tiedotusvälineiden poliittisia uutisia luotettavina.
Valtaosa kansalaisista luottaa erittäin tai melko paljon urheilua (78 %), kulttuuria (70 %), tiedettä (67 %), taloutta (60 %) ja ulkomaita (58 %) käsitteleviin sisältöihin medioissa. Näihin ei kohdennu juurikaan epäluottamusta, joka vaihtelee urheilun neljästä prosentista talouden ja ulkomaiden 10 prosenttiin, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselystä.
Poikkeuksen muodostavat politiikkaa koskevat uutiset ja muut sisällöt tiedotusvälineissä. Suomalaisista alle puolet (46 %) luottaa poliittisiin uutisiin erittäin tai melko paljon. Viidennes (20 %) arvioi politiikkaa käsittelevät asiasisällöt mediassa enemmän tai vähemmän epäluotettaviksi.
Puoluekanta on yhteydessä näkemyksiin politiikan uutissisältöjen luotettavuudesta varsin ennakoitavalla tavalla. Punavihreään agendaan kallellaan oleva media saa luottamuksen lähinnä liberaalien kaupunkilaisten parista. Konservatiivit suhtautuvat tiedotusvälineiden poliittiseen uutisointiin epäilevimmin.
Perussuomalaisista kaksi viidestä tuntee epäluottamusta, vain reilu neljännes luottaa
Enemmistö SDP:n (56 %), kokoomuksen (55 %), vihreiden (57 %) ja vasemmistoliiton (54 %) kannattajista pitää politiikan sisältöjä luotettavina. Perussuomalaisten ja keskustan tukijat suhtautuvat selvästi varauksellisemmin.
Perussuomalaisten tukijoista reilu neljännes (29 %) luottaa ja kaksi viidestä (41 %) tuntee epäluottamusta. Keskustan kannattajien parissa luottavaisia on enemmän kuin kaksi viidestä (45 %) ja epäileväisiä noin viidennes (21 %).
Talouden uutisointiin luottavat eniten akavalaiset (74 %), yrittäjät (70 %) ja ylemmät toimihenkilöt (71 %). Vähiten luottamusta on työttömillä (38 %). Kulttuurin uutisointiin luotetaan tasaisesti vaihdellen työttömistä (57 %) akavalaisiin (78 %). Peruskoulutuksen saaneet ovat kriittisimpiä kaikkeen uutisointiin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mitäpä jos lukija päättäisi vasta jutun lukemisen jälkeen, maksaako jutusta vai ei? – Swish-journalismi tekee tuloaan Ruotsiin
Viikon suosituimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää