

LEHTIKUVA
Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille
Hallituksen on tarkoitus kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä. Suomessa on pelkästään tänä vuonna vireillä 249 tuulivoimahanketta. Nykyiset teollisen kokoluokan tuulivoimalaitokset ovat suuria, ja niillä on mittavia ympäristövaikutuksia. Siitä huolimatta nykyisen lain mukaan ne eivät tarvitse ympäristölupaa, vaikka monet muut paljon pienemmät laitokset tarvitsevat.
Suomeen suunnitellaan maailman suurimpia tuulivoimaloita, joiden lapakorkeus ylettyy jopa 300 metriin. Tuulivoimaloiden ryhmät levittäytyvät laajalle alueelle, jopa sadan neliökilometrin eli kymmenen tuhannen hehtaarin alueelle.
Tuulivoimateollisuus on valtaamassa tuhansien järvien, harjujen ja vaarojen maan valtavalla voimalla. Nykyiset hallituspuolueet ovat kirjanneet hallitusohjelmansa tavoitteeksi kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on karsia lupa- ja kaavoitusprosessia tuulivoimarakentamisen tieltä sekä poistaa tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä.
Kansanedustaja Kaisa Juuso pitää tätä uskomattomana. Oikeusvaltiossa lupa- ja kaavoitusprosessin tehtävä on ennaltaehkäistä ympäristöhaittojen syntymistä ja suojella ihmisiä ja luontoa teollisten laitosten aiheuttamilta haitallisilta ympäristövaikutuksilta.
– Usealla paikkakunnalla Suomessa on menossa oikeusprosesseja, joissa asukkaat käyvät oikeutta tuulivoimayhtiöitä vastaan. Se jo osoittaa, että nykyinen lupajärjestelmä ei ole onnistunut suojaamaan alueen ihmisiä ja luontoa tuulivoimaloiden ympäristöhaitoilta. Mielestäni tuulivoimarakentamista ohjaavaa lupalainsäädäntöä on tarpeellista täydentää ja lisätä eikä purkaa pois niin kuin hallitus on asettanut tavoitteeksi, painottaa Juuso.
Arvioidut ympäristöhaitat ovat pelkkiä arvioita
Suomen tuulivoiman rakentamista koskeva lainsäädäntö on laadittu aikana, jolloin suurimmat tuulivoimalat olivat teholtaan ja kooltaan selvästi nykyisin rakentamis- ja suunnitteluvaiheessa olevia pienempiä. Lainsäädäntö on jäänyt jälkeen voimalarakentamisessa tapahtuvasta kehityksestä. Voimassa oleva ympäristönsuojelulaki ei siis edellytä tuulivoimaloilta ympäristölupaa — ei vaikka on tiedossa, että ne aiheuttavat ympäristömelua, asumismukavuuden vähenemistä ja terveyshaittoja osalle voimaloiden lähistöllä asuvista ihmisistä.
Tällä hetkellä tuulivoimakaavat etenevät kunnissa usein ilman ympäristölupaa. Virkamiehet ja päättäjät luottavat sokeasti ympäristövaikutusten arviointeihin, joita tuulivoimayhtiöt teettävät omilla konsulteillaan. Nämä selostukset ovat pitkiä, usein satoja sivuja paksuja eepoksia. Yva-menettely kylläkin tukee suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa.
– Sillä on tarkoitus pyrkiä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita, mutta se ei itsessään ole päätöksentekomenettely. Merkille pantava on se fakta, että arvioidut haitat ympäristölle ovat todellakin arvioita ja todellisuus voi rakentamisen jälkeen olla aivan muuta, korostaa Juuso.
Tuulivoimatutkimus Suomessa alkutekijöissään
Tuulivoimaloille voidaan toki hakea ympäristölupa myös jälkeenpäin, jos voidaan osoittaa, että ympäristövaikutuksen arvioinnissa ilmoitetut raja-arvot esimerkiksi melun osalta ylittyvät. Sen osoittaminen ja luvan hakeminen jälkikäteen on kuitenkin pitkä prosessi, joten Juuson mukaan olisi järkevämpää, että ympäristölupa olisi pakollinen ja että se pitäisi hakea jo ennen rakentamisen aloittamista. Se suojaisi nykyistä paremmin asukkaita tuulivoimaloiden aiheuttamilta haitoilta.
– Tuulivoimatutkimus on Suomessa vasta alkutekijöissä, mutta maailmalla tuulivoimaa on tutkittu jo pitkään. Tutkimustieto tulisi huomioida tuulivoimateollisuuden sijoittelussa. Vajaa vuosi sitten tuulivoimateollisuuden edustajat Suomessa riemuitsivat, kun THL julkisti tutkimuksen, jonka mukaan infraäänelle altistuminen ei selitä tuulivoimaan liittyvää oireilua. Professori emeritus Kimmo Suomi on juuri julkaistussa tutkimuksessaan osoittanut, että tämä tutkimus ei täytä tieteelliselle tutkimukselle asetettuja kriteereitä lähestulkoonkaan, eikä se siten ole validi eikä uskottava. Eli se siitä, kuittaa Juuso.
Hevostilatkin vaativat ympäristöluvan
Nykyisen lain mukaan tuulivoimaloita paljon pienemmätkin laitokset tarvitsevat ympäristöluvan, esimerkiksi huoltoasemat, suurehkot kalankasvattamot, hevostilat, meijerit ja moottoriurheiluradat.
– On aivan käsittämätöntä, että ympäristölupa ei ole pakollinen teollisen kokoluokan tuulivoimaloille. Olen tehnyt eduskunnalle lakialoitteen ympäristölain 27 pykälän muuttamisesta. Sen mukaan teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden rakentaminen vaatisi aina viranomaisen ympäristöluvan, kertoo Juuso.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kimmo Suomi tuulivoimatutkimus ympäristöhaitta tuulivoimarakentaminen tuulivoimateollisuus ympäristölupa ympäristöongelma tuulivoimala lakialoite Kaisa Juuso Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Juuso vaatii tuulivoimaloille ympäristöluvat

”Älkää imuroiko pariin päivään” – Ruotsin viranomaiset vetoavat kuluttajiin sähkön säästämiseksi

Juuso toivoo kolmannen kustannustukipaketin nopeaa käsittelyä ja arvonlisäveron tilapäistä alentamista: ”Yritykset vaarassa kaatua ja jotakin täytyy tehdä”

Tuulivoimaa – mutta kenen rahoilla?

Juuso esittää elintarvikkeiden tarkastuspistettä myös Sallan rajanylityspaikan Suomen puoleiselle raja-asemalle: ”Kasvumahdollisuuksia elintarviketeollisuudelle ja elintarvikkeiden tuottajille”

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti
Uusi Suomi: ”Ääri- ja laitaoikeisto eli oikeistopopulistit tai radikaalioikeisto ovat nousseet Euroopan suosituimmaksi puolueperheeksi”. Median nimilista kasvaa, mutta ymmärrys ei, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää









