Uusi valtiovarainministeri Antti Rinne on innostunut kannattamaan Senaattiyhtiön ideoimaa kiinteistöyhtiötä (Remontti Oy), joka myöhemmin muutettaisiin eduskunnan talousarvion ulkopuoliseksi rahastoksi. On sanomattakin selvää, että menettely kaventaisi eduskunnan budjettivaltaa entisestään.
Eduskunta on menneinä vuosina perustanut 11 talousarvion ulkopuolista rahastoa, joiden yhteinen tasearvo oli viime vuoden vaihteessa lähes 27 miljardia euroa. Tämä on määrältään puolet valtion vuosittaisista menoista ja eduskunnalle kuuluvan päätösvallan ulkopuolella.
Toiseksi, kunnatkin saavat tälläkin hetkellä edullista lainaa omiin investointeihinsa, niin edullista, etteivät eläkeyhtiöt kykene vastaavaan lainoitukseen. Miksi? Siksi, että eläkeyhtiöiden tulee saada sijoituksistaan merkittävästi korkeampaa tuottoa, koska näin on päätetty. Myös yhtiöiden ns riskisijoitukset on hyväksytty.
Ministeri Rinteen ajama hanke kohdistuu alussa koulukiinteistöihin ja kouluverkkoihin. Toimenpiteellä taataan valtion ja yksityisten pääomasijoittajien etu. Sijoittajat saisivat voittonsa peruskuntien veronmaksajilta. Hämmästystä herättää myös yhtiölle siirtyvä päätösvalta kuntien kouluverkoston uusimisesta (lue: supistamisesta). Onko myöskään järkevää se, että koulut ensin myydään ja sitten vuokrataan entiseen käyttöön?
Järkevintä olisikin, että ”miljardien suuruisen korjausvelan lyhennys” tapahtuisi siten, että valtion budjettiin varattaisiin vuosittain riittävän suuruinen määräraha kuntien omistamien homekoulujen ja muiden kiinteistöjen korjauksiin. On myös syytä muistaa, etteivät kunnat peri kiinteistöveroa omistamistaan kiinteistöistä. Yksityiset yhtiöt ovat maksuvelvollisia ja joutuvat lisäämään maksetun veron perimiinsä vuokriin. Myös varainsiirtovero aiheuttaa lisääntyvää byrokratiaa kiinteistöjen omaisuuden siirtyessä kunnilta yhtiölle, joskin se on valtion kassan kannalta ns nollasummapeliä.
Kauko Tuupainen
kansanedustaja (ps),
valtiovarainvaliokunnan jäsen
