Työttömyys on kääntynyt selvään laskuun, rakennus- ja palvelualojen työllisyys kohenee

Työttömyys on kääntynyt selvään laskuun. Nopeimmin vähenee nuorisotyöttömyys. Työttömyys vähenee siitä huolimatta, että talous kasvaa yhä varsin hitaasti. Jos talous kasvaisi kunnolla, työttömyyskin vähenisi nykyistä ripeämmin. Näin kertoi torstaina julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin ennuste.

Pitkäaikaistyöttömyys kuitenkin kasvaa muuten suotuisasta kehityksestä huolimatta. Sen ennustetaan kasvavan vielä vuoteen 2018 saakka.

– Suomen talous on kääntynyt hitaaseen kasvuun ja myös työmarkkinoilla on tapahtunut pieni käänne parempaan. Erityisesti iloitsen siitä, että nuorten työttömien määrä laskee nopeasti. Haasteita kuitenkin riittää etenkin pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa, oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) toteaa.

Työllisyys kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna 14 000 hengellä ja ensi vuonna 16 000 hengellä. Se kasvaa etenkin rakennus- ja palvelualoilla ja etenkin osa-aikatyössä. Työllisyysaste nousee tänä vuonna 68,7 prosenttiin ja ensi vuonna 69,2 prosenttiin. Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,9 ja ensi vuonna 8,7 prosenttiin.

Työttömien työnhakijoiden määrä laskee tänä vuonna 350 000:een ja ensi vuonna 337 000:een.

Yksityinen kulutus ja investointien kasvu

Talouskasvu nojaa yhä vahvasti yksityisen kulutuksen ja rakennusinvestointien kasvuun. Myös pienet ja keskisuuret yritykset odottavat entistä valoisampaa tulevaisuutta ja työvoiman määrän kasvua.

Osa-aikatyö kasvaa nyt voimakkaasti, kun kokoaikainen työ jopa hieman vähenee.

– Se kertoo kasvun heikkoudesta. Jos kasvu olisi vahvempaa, molemmat työnlajit kasvaisivat, neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo tulkitsee.

Teollisuus kasvaa yhä heikosti, mutta sen työllisyys ei enää laske. Työtuntien määrä kasvaa taas. Myös teollisuuden arvonlisäys kasvaisi, ellei sähkön hinnan ja kulutuksen lasku estäisi sitä. Sillä on taas sekä hyviä että huonoja vaikutuksia.

Rakentaminen kasvaa

Rakentaminen kasvaa yhä voimakkaasti: tänä vuonna syntyi 9 000 uutta rakennusalan työpaikkaa, mikä on erittäin hyvä määrä. Ensi vuonna ennustetaan 6 000 uutta työpaikkaa, mikä on sekin hyvä luku.

Palveluiden työllisyys kasvaa hitaasti. Työpaikkoja syntyy tänä vuonna 10 000, eniten osa-aikaisia. Se on kohtuullinen luku muuten, mutta alan kokoon nähden varsin pieni.

Jälleen nähdään, että julkinen hallinto menestyy Suomessa hyvin: sen työllisyys kasvaa.

– Työllisyys nousee reippaasti 69,2 prosenttiin, mikä selittyy osittain ikärakenteen muutoksella. Työttömyys laskee samalla, Alatalo sanoo.

Koulutettukin voi olla nykyään pitkäaikaistyötön

– Keitä sitten ovat nämä pitkäaikaistyöttömät, joiden määrä kasvaa? Tämä ryhmä poikkeaa nyt aiemmasta, kertoo Erno Mähönen.

– Entistä suurempi osa pitkäaikaistyöttömistä on korkeasti koulutettuja, ammattikorkeakoulupohjaisia ja jopa yliopistotasolta, vaikka absoluuttisesti heidän määränsä on vielä pieni. Aikaisemmin pitkäaikaistyöttömät olivat yleisimmin vanhan kansakoulun käyneitä – nyt heissä on entistä koulutetumpia ja myös nuorempia, Mähönen toteaa.

Voiko tästä sitten päätellä, että ihmisiä on jo koulutettu vähintään tarpeeksi, jopa liikaa?

– Sellaista päätelmää tästä ei voi tehdä, Mähönen vastaa.

Lindström tuntee työttömän arjen

Lex Lindström -nimeä kantava eläkearmahdus pienentää pitkäaikaistyöttömyyttä ensi vuonna, mutta sille keinolle ei luvata jatkoa. Talouskasvu pienentää tätä työttömyyttä vuodesta 2019 alkaen. Työttömyyttä venyttää kohtaanto-ongelma: työttömiksi ajautuu henkilöitä, joiden osaamista ei enää tarvita. Lindström voi antaa tästä asiantuntijan lausunnon paperitehtaan varjosta.

– Omasta kokemuksestani voin kertoa, että rakennemuutosalueilla on ollut oman alansa huippuasiantuntijoita, joiden osaamiselle ja taidoille ei yht’äkkiä ole kysyntää! Ja yli 50-vuotiailla jo ikä tekee sen, että työelämään on vaikeaa päästä takaisin, Voikkaan tehtaalta 10 vuotta sitten irtisanottu Lindström kertoo.

Sosiaaliset ongelmat hidastavat työllistymistä

Ja kun ihminen on parikin vuotta työttömänä ja ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolella, mukaan voi tulla myös sosiaalisia ongelmia.

– Kun ihminen joutuu ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolelle, saattaa tulla sosiaalisia ongelmia. Myös työkyvyn kanssa voi olla niin ja näin. Järjestelmä pitää rakentaa niin, että oikeat ihmiset ovat oikeissa paikoissa. Esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaa menee ihmisiä, jotka sitä tarvitsevat ja sen jälkeen on polku eteenpäin avoimille työmarkkinoille. Mitään taikatemppua ei ole – osaamisen ja työkyvyn päivittäminen avoimille työmarkkinoille on olennainen juttu, Lindström painottaa.

– Haastattelu kolmen kuukauden välein ei ole tehty sattumalta. Tilastojen mukaan riski joutua pitkäaikaistyöttömäksi kasvaa selvästi tämän rajapyykin jälkeen. Pyrimme tarttumaan tähän ilmiöön merkittävästi, Lindström toteaa.