USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta

Ohion senaattori J. D. Vance ja Minnesota kuvernööri Tim Walz ovat molemmat melko tuntemattomia poliitikkoja valtakunnalliselle yleisölle. Vaaliväittely oli siis heille erinomainen tilaisuus esitellä itsensä Amerikan kotikatsomoille.

Lehtitietojen mukaan Walz oli jännittänyt väittelyä etukäteen, koska hänellä on vähemmän esiintymiskokemusta. Walz näyttikin ajoittain hätääntyneeltä ja eksyneeltä, mutta paransi suoritustaan loppua kohden.

Yleisesti ottaen varapresidenttiehdokkaiden välillä nähtiin asiallisempaa ja asiapitoisempaa keskustelua kuin pääehdokkaiden kohdatessa. Ehdokkaiden mikrofonit jouduttiin mykistämään vain kerran, kun haitilaisten siirtolaisten maassaolon laillisuus tai laittomuus aiheutti kiivasta väittelyä.

CBS-uutiskanavan toimittajat kysyivät ehdokkailta ajankohtaisista aiheista, kuten Lähi-idän kriisistä ja hurrikaani Helenen aiheuttamista tuhoista. Vaalien keskeisiä aiheita, kuten taloutta, aborttioikeutta ja laitonta siirtolaisuutta käsiteltiin laajasti.

Trumpista puhuttiin paljon

Heti ensimmäisen kysymyksen jälkeen väittelyn peruslinja tuli selväksi: Walz vastasi kysymykseen Lähi-idän kriisistä haukkumalla Donald Trumpia ja Vance puolestaan puolusti Trumpia. Sama tahti jatkui läpi koko väittely. Vastaehdokas Kamala Harrisista puhuttiin selvästi vähemmän.

Molemmat ehdokkaat puhuivat paljon ihmisten arjen ongelmista ja inflaatiosta ja olivat keskiluokan puolella. Itse asiassa monissa kohdissa ehdokkaat totesivat olevansa pitkälti samoilla linjoilla.

Asepalveluksen kautta yhteiskunnalliseen nousuun

Varapresidenttiehdokkailla on paljon yhteistä: molemmat ovat nousseet politiikkaan köyhästä tai keskiluokkaisesta perhetaustasta. Ratkaiseva tekijä kummankin ehdokkaan yhteiskunnallisessa nousussa on ollut asepalveluksen suorittamisen kautta saatu ilmainen yliopistokoulutus.

Vance palveli merijalkaväessä neljä vuotta – josta puoli vuotta sotatoimialueella Irakissa – ja opiskeli sen jälkeen juristiksi. Walz palveli peräti 24 vuoden ajan osa-aikaisesti kansalliskaartissa ja opiskeli opettajaksi.

Walz on liioitellut sotilasuraansa

Tim Walz jäi eläkkeelle kansalliskaartista vuonna 2005 saatuaan tietää, että hänen yksikkönsä tultaisiin pian lähettämään Irakiin. Tuolloin 41-vuotias Walz päätti mieluummin lähteä kansanedustajaehdokkaaksi kuin sotimaan. Minnesotan kansalliskaartin sotilasmestari evp. Thomas Behrends luonnehtii Walzin tekoa ”anteeksiantamattomaksi pelkuruudeksi” ja pitää Walzia ”petturina ja karkurina”, joka jätti alaisensa pulaan juuri ennen Irakin komennusta.

Walz on myöhemmin antanut harhaanjohtavaa tietoa sotilasurastaan. Hän on väittänyt palvelleensa ”sodassa”, mikä ei pidä paikkaansa. Hän on myös väittänyt jääneensä kansalliskaartista eläkkeelle sotilasmestarina, mikä ei pidä paikkaansa, sillä hänen saamansa ylennys sotilasmestariksi peruuntui, koska hän ei täyttänyt ylennykseen liittyneitä opinto- ja palvelusvelvollisuuksia ennen eläköitymistään.

Walzin höpöpuheet nousivat esille

Tässä väittelyssä ei kuitenkaan keskusteltu Walzin liioitellusta ”sotasankaruudesta”, josta on jo väännetty paljon, vaan toisesta tapauksesta, jossa Walz oli valheellisesti väittänyt olleensa Hong Kongissa Tiananmenin torin verilöylyn tapahtuessa.

Vastauksena toimittajan kysymykseen Walz lähti selittelemään jotain lapsuudestaan kuin Kamala Harris konsanaan. Yhdeksi vaalien vakiovitseistä on noussut Kamala Harrisin tapa vastata kysymykseen kuin kysymykseen, että hän kasvoi keskiluokkaisessa perheessä, jossa äiti teki kovasti töitä ja naapurit olivat ylpeitä nurmikoistaan.

– Synnyin pikkukaupungissa Nebraskassa, jossa ajoimme poikien kanssa polkupyörillä, Walz selitteli. Ihmiset tuntevat minut: minä puhun paljon.

Lopulta Walz joutui myöntämään puhuneensa tälläkin kertaa höpöjä.

Yli puolet kansasta kannattaa joukkokarkotuksia

CBS-kanavan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet amerikkalaisista kannattaa joukkokarkotuksia. Trumpin kampanja on luvannut toimeenpanna Yhdysvaltain historian suurimman karkotusoperaation, joka suoritetaan tarvittaessa armeijan avustuksella. Toimittaja pyysi varapresidenttiehdokas Vancea kertomaan tarkemmin miten laittomasti maassa olevien joukkokarkotus pantaisiin toimeen.

Vancen mukaan ensimmäinen askel olisi rajan sulkeminen uusilta laittomasti maahan pyrkiviltä henkilöiltä. Karkotettavia riittää, koska Vancen mukaan maassa on jopa 25 miljoonaa laitonta siirtolaista, joista peräti miljoona on syyllistynyt johonkin rikokseen laittoman maahantulon lisäksi. Vancen mielestä karkotukset on järkevintä aloittaa näistä rikollisista.

Suomi mainittu!

Hieman yllättäen pieni Suomikin nousi esille, kun varapresidenttiehdokkaat keskustelivat koulujen turvallisuudesta ja aselainsäädännöstä. Harris ja Walz ajavat tiukempia aselakeja ja ovat valmiita kieltämään esimerkiksi reserviläiskiväärit siviileiltä kokonaan. Trump ja Vance eivät kannata lisärajoituksia aselakeihin.

Kouluammuskeluista puhuttaessa Walz kertoi käyneensä Suomessa ja sanoi, että Suomessa ei tapahdu kouluampumisia, vaikka aseen omistajia on väkilukuun nähden paljon. Minnesotan kuvernööri Walz vieraili Suomessa marraskuussa 2021. Myös vastaehdokas Vance oli sitä mieltä, että Suomessa ovat asiat hyvin, koska Suomessa ei ole niin paljon masennusta ja mielenterveysongelmia kuin Yhdysvalloissa.