

LEHTIKUVA
Valtamedian vaalivaikuttaminen osoittautui valepropagandaksi – Göteborgin autopalot eivät olleet ruotsidemokraattien sytyttämiä
Viime syksyllä pidettyjen Ruotsin eduskuntavaalien alla Ylen Jälkiviisaat-ohjelmassa annettiin ymmärtää, että Ruotsin autopaloissa olisi kyse ruotsidemokraattien suorittamasta lavastuksesta. Myös Iltalehti esitti epäilyn, että laajassa ja järjestelmällisessä autojen polttamisessa olisi ehkä “kyse jonkin tahon pyrkimyksistä vaikuttaa Ruotsin vaaleihin”. Nyt on selvinnyt, että vaalivaikuttamiseen syyllistyivätkin Yle ja Iltalehti.
Median huomion kiinnittänyt suuri autopalo tapahtui vuosi sitten Frölundan lähiössä Göteborgissa. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, että maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden nuorisojengit polttavat autoja eri puolilla Ruotsia, mutta tällä kertaa toiminta oli poikkeuksellisen tehokasta ja hyvin organisoitua: kymmenkunta naamioitunutta henkilöä hakkasi autoja rikki ja sytytti niitä palamaan. Frölundassa paloi samana yönä noin 70 autoa.
Viisastelijat löysivät “erikoisia piirteitä”
Tapausta käsiteltiin muun muassa Ylen Jälkiviisaat-ohjelmassa, jossa annettiin ymmärtää, että Ruotsin autopaloissa voisi olla kyse ruotsidemokraattien suorittamasta lavastuksesta. Ylen aamuohjelmassa mukana ollut Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala vihjasi, että näissä autopaloissa on “erikoisia piirteitä”, varsinkin “koska nyt on vaalit tulossa”. Karvala antoi ymmärtää, että ruotsidemokraatit olisivat sytyttäneet autopalot saadakseen turvallisuuskysymykset paremmin esille vaaleissa.
Jälkiviisaiden vakiokasvo Jan Erola heitti lisää löylyä villien salaliittoteorioiden kiukaalle:
– Tulee ihan vääjäämättä mieleen Erdogan ja Marcos ja Adolf Hitler, Erola sanoi.
Jan Erola väitti, että autopaloissa on kyse vallankaappauksesta, joka tehdään provokaatioiden avulla. Erola piti hyvin epäilyttävänä, että autojen sytyttäjät ovat niin hyvin naamioituneita ja tekojen ajoitus on vaaleihin nähden “niin täydellinen”.
Huoli ruotsidemokraattien kannatuksesta
Kreta Karvala käsitteli autopaloja jo pari päivää aiemmin Iltalehden pääkirjoituksessaan, jossa hän
totesi, että “autopalojen jälkeen turvallisuusteemat nousivat singahtaen vaaliväittelyjen kärkeen”. Hän mainitsi maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen aiheuttamat ongelmat ja jengiytymisen, mutta kaikkein eniten Karvala tuntui olevan huolissaan ruotsidemokraattien gallup-nosteesta.
– Jos taas kävisi ilmi, että hyvin koordinoiduissa autopalo-operaatiossa olikin kyse jonkin tahon pyrkimyksistä vaikuttaa Ruotsin vaaleihin, vaatisi se tietysti omat vastatoimensa, Karvala päättää pääkirjoituksensa.
Epäillyt tekijät maahanmuuttajataustaisia
Nyt poliisi on saanut tutkimuksensa päätökseen ja autopaloista on nostettu syyte kuutta nuorta vastaan, kertoo Expressen-lehti. Epäiltyjä tekijöitä on enemmän, mutta poliisi ei ole onnistunut löytämään todisteita useampia vastaan. Syytteeseen asetetut kuusi nuorta ovat 16-21-vuotiaita paikallisen nuorisojengin jäseniä. Heiltä vaaditaan 2,4 miljoonan kruunun vahingonkorvauksia.
Syyttäjän haastehakemuksessa olevat epäiltyjen nimet kuuluvat maahanmuuttajanuorille, joiden juuret ovat eri puolilla maailmaa, ex-Jugoslaviasta Lähi-idän kautta Kaukoitään.
Jälkiviisaat-ohjelmassa Karvala sanoi jäävänsä odottamaan lopullisen tutkinnan tulosta saadakseen tietää, mistä näissä autopaloissa oli oikein kysymys. JSN:n journalistin ohjeiden mukaan “uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka”. Jäämme odottamaan, korjaako Karvala virheelliset vihjailunsa ruotsidemokraattien vaalivaikuttamisesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jan Erola Kreeta Karvala Jälkiviisaat syytetyt autopalo Iltalehti Expressen JSN Göteborg maahanmuuttajat Ruotsidemokraatit Yle Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson tuhopoltoista: “Ei ole kyse siitä, että muutama kundi polttaa pari autoa, koko maa on menossa säpäleiksi”

Teinitytöt syytteeseen Göteborgin jengimurhasta

Ruotsidemokraateille mitattiin ennätyskannatus – puolueella on keinot väkivallan lopettamiseen

Juutalaisviha lakaistaan maton alle Malmössä – syynä maahanmuuttajien äänet

Kansa haluaa panna pisteen ruotsidemokraattien syrjinnälle

Jengi hakkasi ruotsalaisisän – kukaan ei uskaltanut todistaa

Ay-liike ruotsidemokraattien taakse – sosialidemokraattien kannatus sukeltaa

Näin ruotsidemokraatit yrittää voittaa herruuden verkossa

Näin Jimmie Åkessonista tulee pääministeri – opposition yhteistyö tiivistyy Ruotsissa
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.