Sodan ja energiakriisin myötä maailmanlaajuisesta huomiosta paitsi jäänyt Greta Thunberg on noussut pitkästä aikaa kansainvälisiin otsikoihin. Ruotsalainen ilmastoaktivisti ottaa nyt kantaa Saksan energiapolitiikkaa kritisoimalla ydinvoiman alasajoa. Saksassa käydään parhaillaan poliittista keskustelua suunnitelmista sulkea maan viimeiset kolme ydinvoimalaa. Thunbergin mielestä olisi suuri virhe sulkea ydinvoimalat, mikäli se tarkoittaisi hiilivoiman lisäämistä. Kommentti on yllättävä, sillä aiemmin Thunberg on lähinnä kritisoinut ydinvoimaa ja keskittynyt vaatimaan lisäpanostuksia uusiutuviin energialähteisiin. Saksassa on jo ehdotettu kahden ydinvoimalan alasajon lykkäämistä ensi kevääseen.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kansainvälinen energiakriisi työnsivät ilmastoaktivisti Greta Thunbergin pitkäksi aikaa pois otsikoista. Kansainvälisissä medioissa ihmeteltiin, minne Thunberg katosi. Arvioitiin, että maailman realiteetit ajoivat kapeakatseisen idealismin ohi.

Nyt ruotsalainen ilmastoaktivisti on noussut maailmalla takaisin otsikoihin ottamalla kantaa Saksan energiapolitiikkaan. Thunbergin mukaan olisi virhe, jos Saksa sulkisi ydinvoimalansa ja joutuisi tukeutumaan enemmän hiilivoimaan.

Saksassa käydään parhaillaan kiivasta valtiotason keskustelua suunnitelmista sulkea maan viimeiset kolme ydinvoimalaa vuoden aikana. Moniin muihin Euroopan maihin nähden Saksassa ydinvoima on yhä poikkeuksellisen kiistelty aihe energiakriisistä ja Ukrainan sodasta huolimatta.

Vihreiden perinteiden maassa ydinvoimaan suhtaudutaan jopa kriittisemmin kuin hiilivoimaan.

Thunberg, joka on usuttanut nuorisoa ympäri maailmaa ilmastoaktivismiin vuodesta 2018 lähtien, kommentoi asiaa saksalaiselle yleisradioyhtiö ARD:lle. Hänen mukaansa on erittäin huono idea käyttää hiilivoimaa tilanteessa, jossa ydinvoimaakin olisi tarjolla.

Aktivisilta kysyttiin, olisiko maailman kannalta parempi, jos Saksa pitäisi sen kolme jäljellä olevaa ydinvoimalaansa toiminnassa. Hän vastasi: ”Riippuu. Jos ne ovat käytettävissä, tuntuisi väärältä ajaa ne alas ja keskittyä hiilivoimaan.”

Tämä on merkittävä kuperkeikka Thunbergilta, joka on aiemmin ollut jyrkkä ydinvoiman vastustaja. Vielä heinäkuussa hän kritisoi ydinvoiman luokittelua ”kestäväksi” EU:n uudessa taksonomiassa.

Thunberg rinnasti ydinvoiman kaasuun ja sanoi, ettei ”mikään määrä lobbausta ja viherpesua tee siitä ’vihreää'”. Hän peräänkuulutti uusiutuvaa energiaa, eikä ”vääriä ratkaisuja”:

Kaasusta riippuvaisessa Saksassa paine viimeisten ydinvoimaloiden säilyttämiseen on kasvanut viimeistään venäläisen kaasun toimitusten tyrehtymisen ja Nord Stream -kaasuputkien räjähdysten myötä. Myös naapurimaa Ranskan ydinvoiman tuotanto on toistaiseksi rajallista, ja tuontienergian hinnoissa ilmenee suuria piikkejä.

Saksan kolmen hallituspuolueen koalitio käy parhaillaan keskustelua mahdollisuudesta lykätä maan ydinvoiman alasajoa.

Ydinvoimavastaisen vihreän puolueen talousministeri Robert Habeck on jo ehdottanut, että kaksi ydinvoimalaa voisivat jatkaa toimintaansa huhtikuuhun asti. Hän kuitenkin vastustaa niiden käyttämistä pidempään vedoten turvallisuussyihin. Habeck on myös erikseen hyväksynyt useiden hiilellä ja polttoöljyllä toimivien voimaloiden uudelleenkäynnistämisen energiakriisin myötä.

Ympäristöaktivistit ovat huolissaan Saksan ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, kun taas konservatiivien mielestä hallituksen tulisi pyrkiä vastaamaan energiakriisiin ja jyrkästi nouseviin energiakustannuksiin.

Ei siis ihme, että Thunbergin kommentit innostavat nyt saksalaista oikeistoa sekä hallituksessa että oppositiossa.

”Kuten Greta sanoi!”, twiittasi kristillisdemokraattisen puolueen oppositiopoliitikko Paul Ziemiak myötämielisesti.

Myös hallituksen puolelta liberaalidemokraattisen puoluetta edustava finanssiministeri Christian Lindner toivotti Thunbergin ydinvoimamyönteiset kommentit tervetulleiksi: ”Tässä energiasodassa kaikki, mikä tuottaa sähköä täytyy kytkeä sähköverkkoon. Syyt puhuvat puolestaan – taloudellisesti ja fyysisesti.”

Näin Suomesta käsin voi sivistyneesti ihmetellä, miksi massiivisen energiakriisissä rämpivän Saksan ministeritasolta katsotaan tarpeelliseksi kommentoida 19-vuotiaan pohdintoja, jonka aikaisemmatkin kommentit ovat osoittautuneet virheelliseksi.

Elokapina edelleen yössä

Aikaisemmin Thunberg on myös demonisoinut ydinvoimaa vetoamalla Fukushiman onnettomuuteen. Ilmastoaktivisti on tehnyt tiivistä yhteistyötä Elokapinan kansainvälisen esikuvan, kansalaistottelemattomuutta masinoivan ja äärivasemmistolaiseen anarkismiin taipuvaisen Extinction Rebellion -liikkeen kanssa. Ilmastotekojen vaatimiseen keskittyvä liike ei ole kelpuuttanut ydinvoimaa, vaikka se on laajalti tunnustettu ratkaisu päästöttömään ja tehokkaaseen energiantuotantoon.

Thunberg tukeman kapinaliikkeen perustaja Roger Hallam on mm. esiintynyt Venäjän Russia Today -kanavalla saarnaamassa liikkeen pyrkimyksistä kaatamaan länsimaisia hallituksia, konfiskoida yksityisomaisuutta ja siirtyä säännöstelytalouteen.

Uusimpien kommenttien perusteella entinen kapinateini näyttää aikuistumisen merkkejä. Myös Saksan energianpolitiikassa idealismi on pakon edessä vaihtumassa realismiksi.