LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Saksan demarivetoinen hallitus on linjannut, että vuonna 2035 maassa ei enää saa myydä fossiilista polttoainetta käyttäviä uusia autoja. Ainakin tällä hetkellä tavoite vaikuttaa haasteelliselta. Syyskuussa sähköautojen osuus Saksan uusien autojen rekisteröinneistä oli vain 16,5 prosenttia
Saksan suurimman autovakuuttajan HUK-Coburgin tutkimus kertoo myös se, että ongelmana ei ole ainoastaan uusien potentiaalisten ostajien sähköautokammo. Yhä useampi nykyinen sähköautoilija valitsee paluun bensiini- ja dieselautoon.
Tutkimuksen mukaan tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana noin 34 prosenttia kulkuneuvoa vaihtaneista sähköautoilijoista siirtyi takaisin diesel- tai bensiiniautoon.
Viranomaiset ovat ottamassa lusikan kauniiseen käteen ja sähköautoista on tarkoitus tehdä taas houkuttelevia. Aktiivinen tukipolitiikka tekee paluuta. Verohuojennuksia on tiettävästi tulossa sähkövetoisille työsuhdeautoille.
Tukitoimista huolimatta sähköautojen tilanne näyttää aavistuksen synkältä Saksan markkinoilla. Coburgin kyselyn perusteella vain 29 prosenttia vastaajista aikoi kyllä ostaa sähköauton. Mutta vain siinä tapauksessa, että fossiiliset polttomoottorit ovat kiellettyjä.
Suomessa liikennekäytössä oli lokakuun alussa noin 275 000 ladattavaa autoa, joista noin 114 000 oli täyssähköautoja ja noin 161 000 ladattavia hybridejä. Ladattavien autojen määrä on kasvanut noin 23 prosentilla vuoden 2023 loppuun verrattuna.
Täyssähköisiä henkilöautoja on liikenteessä noin 109 000 ja ladattavia hybridihenkilöautoja 161 000. Täyssähköautojen osuus henkilöautokannasta oli lokakuun alussa noin 3,8 % ja lataushybridien osuus 5,7 %. Yhteensä noin 9,5 % henkilöautokannasta oli ladattavia autoja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eri energiamuotoja käyttövoimana hyödyntävien autojen kuljettajien ajokäytöksen ja vakuutuskorvausten perusteella sähköautot nousevat onnettomuustilastojen kärkeen ja sähköautojen korjaaminen on polttomoottoriautoon verrattuna kalliimpaa. Asia selviää tutkimuksesta, joka on julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa.
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Lue lisää
