Vihreät julkaisi juhannusviikolla avoimen kirjeen pääministeri Petteri Orpolle. Kirjeessä puolue vaatii lisää turvakotipaikkoja, naismurhan kirjaamista rikoslakiin omana rikosnimikkeenään ja pakottavan kontrollin säätämistä rangaistavaksi.
Kirjeen sävy on yhteistyöhakuinen, mutta viesti on selvä: hallituksen toimet eivät riitä.
Kirjeessä todetaan, että lähisuhdeväkivallan epäilty tekijä on 75 prosentissa tapauksista mies. Luku pitää paikkansa. Tilastokeskuksen tuorein rikos- ja pakkokeinotilasto vuodelta 2024 vahvistaa tiedon.
Sama tilasto sisältää toisenkin luvun, jota vihreiden kirjeessä ei mainita.
Uhreista joka viides ulkomaalaistaustainen
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten osuus lähisuhdeväkivallan uhreista oli 20 prosenttia vuonna 2025. Heidän osuutensa Suomen väestöstä on 11 prosenttia. Yliedustus ei ole uusi ilmiö — se on jatkunut koko sen aikajakson ajan, jolta vertailukelpoista dataa on saatavilla.
Luku kertoo uhreista, ei tekijöistä. Sekin on tärkeä tieto: ulkomaalaistaustaiset naiset joutuvat lähisuhdeväkivallan kohteeksi suhteellisesti useammin kuin suomalaistaustaiset.
Ulkomaalaistaustaisten uhrien absoluuttinen määrä kasvoi 26,7 % vuodesta 2024. Alaikäisistä uhreista peräti 26 % oli ulkomaalaistaustaisia — yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin heidän osuutensa kaikista alaikäisistä.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakankaan mukaan ulkomaalaistaustaisiin lapsiin kohdistuu yli kaksinkertaisesti perhe- ja lähisuhteissa tapahtuvia pahoinpitelyjä suomalaistaustaisiin verrattuna, suhteutettuna väestöosuuksiin.
Vihreiden kirje ei näitä tosiasioita tunnista.
Tekijöiden taustasta ei raportoida
Tilastokeskus julkaisee vuosittain lähisuhdeväkivallan uhreista syntyperätietoja, mutta vastaavia tietoja epäillyistä tekijöistä ei ole saatavilla samassa julkisessa tilastossa.
Tiedämme, että kolme neljäsosaa epäillyistä on miehiä. Emme tiedä virallisista tilastoista, mikä on heidän syntyperänsä.
Tilastokeskuksella olisi rekisteriaineistojen perusteella tekninen mahdollisuus tuottaa vastaavaa tietoa myös epäillyistä, mutta tällaisia tietoja ei nykyisessä tilastossa julkaista.
Kehystäminen on valinta
Vihreiden kirje ei vääristele lukuja, joita se esittää. Ongelma on toisaalla: se valitsee, mitä lukuja esittää.
Sukupuolikehys on poliittisesti hyödyllinen. Se osoittaa ongelman miehiin. Tekijöiden taustan tarkastelu veisi keskustelua suuntaan, joka on vihreiden maahanmuuttopoliittiselle linjalle epämukava.
Puoluepolitiikassa kehystäminen kuuluu peliin. Mutta kun ongelmaan viitataan Tilastokeskuksen luvuilla, silloin kaikki taustatiedot pitäisi uskaltaa tuoda esiin.