Vilhelm Junnila: Israelin Iran-iskun päätavoite on estää Irania saamasta ydinasetta, mutta se asettaa Yhdysvallat hyvin kiusalliseen tilanteeseen

Mitä Israel iskulla tavoittelee?

Junnila: Yhdysvallat on julkisesti viestinyt Israelin iskujen olleen ennenaikaisia kesken olleiden ydinohjelmaneuvotteluiden vuoksi. Neuvotteluiden oli tarkoitus edetä YK:n turvallisuusneuvostoon syyskuussa ja valmistua lokakuuhun mennessä. Neuvotteluissa ei oltu kuitenkaan edetty suunnitellulla tavalla, joka ei ole Israelin näkökulmasta hyväksyttävää, sillä Iranin julkilausuttuna tavoitteena on edelleen Israelin tuhoaminen. Iran on käynyt jatkuvaa proxy-sotaa Israelia vastaan tukemalla muun muassa Hamasia, Hutheja, Hizbollahia ja Nujabaa. Siksi Israelin päätavoite on estää Irania saamasta ydinasetta.

Israelin hallinnolle voi olla hyödyllistä myös siirtää huomiota Gazasta Iraniin. Aikaikkuna tämänkaltaisiin operaatioihin on nopeasti umpeutumassa, sillä Yhdysvaltojen kärsivällisyys on koetuksella. On muistettava, että Iran on kuitenkin merkittävin lähde kaikille turvallisuusuhille joita Israeliin kohdistuu.

Iskut ydinlaitoksiin ovat hyvin harvinaisia. Miksi näin nyt tapahtui, ja mitä siitä seuraa?

Junnila: Israel sen enempää kuin muutkaan länsivaltiot eivät ole missään vaiheessa hyväksyneet Iranin ydinohjelmaa. Viimeksi Israel iski muun muassa Natanzin ydinlaitokseen heinäkuussa 2020. Kyseisessä kohteessa ovat Iranin merkittävimmät uraanin rikastustoiminnot. Yöllä siihen iskettiin vielä suuremmalla voimalla.

Aiemmin vuonna 2011 Stuxnet-virus saastutti ydinlaitoksen ohjelmistot ja aiheutti merkittävää haittaa Iranin tavoitteille. Iran on silti jatkanut kehitystyötä ja uraanin väkevöintiä IAEA:n ja turvallisuusneuvoston aiemman valvonnan ja päätösten vastaisesti.

Ydintutkijoiden lisäksi Israel likvidoi ainakin islamilaisen vallankumouskaartin komentaja Hossein Salamin ja armeijan esikuntapäällikkö Mohammad Bagherin. Lisäksi ballististen ohjusten laukaisualustoja, tuotantolaitoksia ja tutkia tuhottiin. Tämä hidastaa Iranin mahdollisuuksia reagoida iskuun ja antaa Israelille sekä sen liittolaisille aikaa valmistautua.

Todennäköisesti Israel koki Iranin ydin(ase)ohjelman olleen niin pitkällä, että sen oli välttämätöntä reagoida nyt. Lisäksi Iranin ballististen ohjusten tuotantokapasiteetti alkoi olla huolestuttavalla tasolla. Iskut kuitenkin asettavat sekä Yhdysvaltojen, että Iranin hyvin kiusalliseen tilanteeseen. Iranilaisten tulisi vastata iskuun, mutta samalla välttää Yhdysvaltojen osallisuus. Ajatollah Khomenein on helppo kommentoida asiaa, mutta poliittisella hallinnolla on huomattavasti vähemmän liikkumavaraa. Kansalaiset kokevat iskujen merkityksen eksistentiaalisena, mutta voimakas vastareaktio voisi vaarantaa koko Lähi-idän mutkikkaan kokonaistilanteen.

Yhdysvallat haluaa kaikin keinoin välttää konfliktin laajenemisen. Se reagoi jo etukäteen evakuoimalla tukikohtiaan ja kansalaisiaan. Hallinto ei ole missään nimessä tyytyväinen, että Israel toimii näin omavaltaisesti, vaikka tarkoitusperät hyväksytään niin demokraateissa kuin republikaaneissa.