
Vilhelm Junnila kuvattuna perustuslakivaliokunnassa. Arkistokuvaa.
Vilhelm Junnila: Israelin Iran-iskun päätavoite on estää Irania saamasta ydinasetta, mutta se asettaa Yhdysvallat hyvin kiusalliseen tilanteeseen
Israel iski aamuyöllä voimakkaasti Iranin ydinlaitoksiin. Lähi-idän tilanteeseen syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps,) kommentoi iskua Suomen Uutisille.
Mitä Israel iskulla tavoittelee?
Junnila: Yhdysvallat on julkisesti viestinyt Israelin iskujen olleen ennenaikaisia kesken olleiden ydinohjelmaneuvotteluiden vuoksi. Neuvotteluiden oli tarkoitus edetä YK:n turvallisuusneuvostoon syyskuussa ja valmistua lokakuuhun mennessä. Neuvotteluissa ei oltu kuitenkaan edetty suunnitellulla tavalla, joka ei ole Israelin näkökulmasta hyväksyttävää, sillä Iranin julkilausuttuna tavoitteena on edelleen Israelin tuhoaminen. Iran on käynyt jatkuvaa proxy-sotaa Israelia vastaan tukemalla muun muassa Hamasia, Hutheja, Hizbollahia ja Nujabaa. Siksi Israelin päätavoite on estää Irania saamasta ydinasetta.
Israelin hallinnolle voi olla hyödyllistä myös siirtää huomiota Gazasta Iraniin. Aikaikkuna tämänkaltaisiin operaatioihin on nopeasti umpeutumassa, sillä Yhdysvaltojen kärsivällisyys on koetuksella. On muistettava, että Iran on kuitenkin merkittävin lähde kaikille turvallisuusuhille joita Israeliin kohdistuu.
Iskut ydinlaitoksiin ovat hyvin harvinaisia. Miksi näin nyt tapahtui, ja mitä siitä seuraa?
Junnila: Israel sen enempää kuin muutkaan länsivaltiot eivät ole missään vaiheessa hyväksyneet Iranin ydinohjelmaa. Viimeksi Israel iski muun muassa Natanzin ydinlaitokseen heinäkuussa 2020. Kyseisessä kohteessa ovat Iranin merkittävimmät uraanin rikastustoiminnot. Yöllä siihen iskettiin vielä suuremmalla voimalla.
Aiemmin vuonna 2011 Stuxnet-virus saastutti ydinlaitoksen ohjelmistot ja aiheutti merkittävää haittaa Iranin tavoitteille. Iran on silti jatkanut kehitystyötä ja uraanin väkevöintiä IAEA:n ja turvallisuusneuvoston aiemman valvonnan ja päätösten vastaisesti.
Ydintutkijoiden lisäksi Israel likvidoi ainakin islamilaisen vallankumouskaartin komentaja Hossein Salamin ja armeijan esikuntapäällikkö Mohammad Bagherin. Lisäksi ballististen ohjusten laukaisualustoja, tuotantolaitoksia ja tutkia tuhottiin. Tämä hidastaa Iranin mahdollisuuksia reagoida iskuun ja antaa Israelille sekä sen liittolaisille aikaa valmistautua.
Todennäköisesti Israel koki Iranin ydin(ase)ohjelman olleen niin pitkällä, että sen oli välttämätöntä reagoida nyt. Lisäksi Iranin ballististen ohjusten tuotantokapasiteetti alkoi olla huolestuttavalla tasolla. Iskut kuitenkin asettavat sekä Yhdysvaltojen, että Iranin hyvin kiusalliseen tilanteeseen. Iranilaisten tulisi vastata iskuun, mutta samalla välttää Yhdysvaltojen osallisuus. Ajatollah Khomenein on helppo kommentoida asiaa, mutta poliittisella hallinnolla on huomattavasti vähemmän liikkumavaraa. Kansalaiset kokevat iskujen merkityksen eksistentiaalisena, mutta voimakas vastareaktio voisi vaarantaa koko Lähi-idän mutkikkaan kokonaistilanteen.
Yhdysvallat haluaa kaikin keinoin välttää konfliktin laajenemisen. Se reagoi jo etukäteen evakuoimalla tukikohtiaan ja kansalaisiaan. Hallinto ei ole missään nimessä tyytyväinen, että Israel toimii näin omavaltaisesti, vaikka tarkoitusperät hyväksytään niin demokraateissa kuin republikaaneissa.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää