

Veitsellä myyjää uhannut mies ryösti kaupan Lahdessa 19.2.2017 ja sai saaliikseen vähäisen summan rahaa. / LEHTIKUVA
Yrityslähestymiskiellon valmistelu etenee – helsinkiläismyyjän mukaan laki lisäisi turvallisuuden tunnetta
Oikeusministeriö jatkaa yrityslähestymiskiellon toteuttamisvaihtoehtojen selvittämistä. Yrityslähestymiskielto tarkoittaa henkilölle määrättävää pääsykieltoa yrityksen tiloihin häiriökäyttäytymisen takia.
Helsinkiläisellä Elisalla, 29, on neljäntoista vuoden kokemus myyjän tehtävistä. Hän työskentelee tällä hetkellä opintojensa ohella “ekstraajana” ruokakaupassa. Työajat painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin. (Haastatellun nimi on muutettu, koska hän kokee, että omalla nimellä annettu haastattelu voi vaikuttaa työvuorojen saatavuuteen jatkossa.)
– Teen tällä hetkellä vuoroja helsinkiläisissä S-marketeissa ja Alepoissa. Teen paljon ilta- ja yövuoroja.
Elisan mukaan hankalimmat asiakkaat ovat tavallisimmin päihtyneitä, joita hän kohtaa aika ajoin kassalla.
– Osa heistä saattaa hermostua, jos kassatoiminta hidastuu esimerkiksi veikkauskoneen käytön vuoksi. Myös uudet työkaverit, jotka eivät osaa kassajärjestelmää, aiheuttavat kiukustumista. Asiakkaat saattavat nimitellä heitä todella rumasti.
Kalliossa useita sekavia asiakkaita
Elisa tekee vuoroja esimerkiksi Hakaniemessä, Sörnäisissä, Herttoniemessä, Kalliossa ja Vallilassa.
– Kallion alueen kohteissa on useita sekavia asiakkaita päivän aikana. Osa heistä on tuttuja kasvoja. He yleensä näpistelevät, mutta eivät käy käsiksi. Heillä saattaa olla mukana teräaseita tai huumeruiskuja. Näissä kohteissa on myös vartiointia. Vartija on tavallisimmin joko pysyvästi kohteessa tai sitten hälytettävissä tarvittaessa paikalle.
Hän kertoo, että aika monessa Alepan ruokakaupassa kassa-alue on eristetty suojapleksillä. Se on turvatyötila, jossa myyjä työskentelee lukitun oven takana.
Elisa pitää yrityslähestymiskieltoa tervetulleena.
– Olen ehdottomasti lain kannalla. Se lisäisi turvallisuuden tunnetta.
Hän kokee, että uhkaavat tilanteet tai vihamieliset asiakkaat eivät ole menneet hänellä “ihon alle” .
– Jos olisin nuorempi, tilanne saattaisi olla toinen, hän miettii.
Kassan turvatyötila tavallinen näky
Lukittu kassan turvatyötila on esimerkiksi pääkaupunkiseudun Alepoissa jo melko tavanomainen näky. Niitä on viimeisen vuoden aikana asennettu niin kalliolaisiin, töölöläisiin kuin kauempana lähiöissä sijaitseviin myymälöihin.
Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb sanoi jo vuosi sitten Helsingin Uutisten haastattelussa, että kauppoihin on asennettu viimeisten kolmen vuoden aikana turvatyötiloja kassoille, koska erilaiset väkivalta- tai sen uhkatilanteet ovat kaupoissa kasvaneet merkittävästi.
Kaupan liiton kysely kertoo myös, että kuluttajat ovat havainneet häiriökäyttäytymisen lisääntyneen asiakaspalvelutilanteissa. Vuoden 2017 kyselyn mukaan 36 prosenttia oli kokenut asiakaspalvelutilanteissa muiden asiakkaiden häiriökäytöstä. Vuoden 2022 kyselyssä se oli 44 prosenttia.
Hallitusohjelmassa kaksi kirjausta
Oikeusministeriössä järjestettiin lokakuun alussa keskustelutilaisuus, johon osallistuivat SOK, Kesko, PAM, EK, Suomen Yrittäjät, Erikoiskaupan liitto ETU ry, Kaupan liitto ja K-kauppiasliitto. Keskustelua käytiin muun muassa nykysääntelyn toimivuudesta sekä niistä ongelmista, joita yrityslähestymiskiellolla ratkaistaisiin.
Hallitusohjelmassa on kaksi yrityslähestymiskieltoa koskevaa kirjausta. Ensimmäisessä todetaan, että yrityslähestymiskielto otetaan käyttöön yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi. Toisessa kirjauksessa lähestymiskiellon hakeminen halutaan mahdollistaa yrityksille toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan.
Ruotsissa ei kieltoa alle 15-vuotiaille
Ruotsissa on kulunut lähes neljä vuotta siitä, kun kaupat ovat voineet hakea toistuvasti häiriökäyttäytyville asiakkaille yrityslähestymiskieltoa. Kokemukset laista ovat olleet pääosin myönteisiä. Ruotsalaisen kaupan etujärjestön Svensk Handelin mukaan kritiikkiä on kuitenkin aiheuttanut se, että syyttäjät tulkitsevat ja soveltavat lainsäädäntöä eri tavoin maan eri osissa.
Ruotsissa ei myöskään voida määrätä yrityslähestymiskieltoa alle 15-vuotiaalle, vaikka Ruotsissa on havaittu kasvavassa määrin alle 15-vuotiaiden tekemää jengirikollisuutta ja aseväkivaltaa. Ruotsin poliisin mukaan jopa 1 000 lasta houkutellaan vuosittain liittymään rikollisjengeihin Ruotsissa. TV4:n mukaan rikollisjengit rekrytoivat mukaan jopa kahdeksanvuotiaita lapsia.
Lähteet: Kaupan liitto, Svensk Handel, Kauppalehti
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yritysturvallisuus väkivaltatilanteet Terhi Kuljukka-Rabb yrityslähestymiskieltolaki häiriökäyttäytyminen katujengit väkivallan uhka päihdeongelmat Jengirikollisuus Työturvallisuus Pääkaupunkiseutu Turvallisuus Ruotsi Helsinki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin romanit pakenivat jengirikollisuutta Suomeen – ”Hyvinkää on huippuhyvä paikka”
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.

”Vihreät akat” mursivat järjestäytyneen rikollisuuden rooliajattelun – jengirikollinen on yhä useammin väkivaltainen nainen
Tyttö, joka ampuu tappaakseen ei toki ole se tavallisin ilmiö jengirikollisuudessa. Joka tapauksessa naisia istuu kasvavassa määrin vankilassa tuomittuna ampuma-aserikoksista. Rikollinen elämäntyyli kiehtoo kaikkia ja rengeistä on tulossa isäntiä.

Ministeri Ranne: Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.

Ruotsalaiset jengirikolliset tanskalaisten riesana – Tanskan oikeusministerin kuppi nurin: pitää mahdollisena Tanskan ja Ruotsin välisen vapaan liikkuvuuden lopettamista
Toissa viikolla kolme alaikäistä, ruotsista saapunutta palkkamurhaajaa ammuskeli eri puolilla Tanskaa. Viime tiistaina kioskiin heitettiin käsikranaatti Kööpenhaminassa. Tanskan oikeusministeri sai tarpeekseen ruotsalaisten jengirikollisten turismista ja päätti laittaa tappomatkailulle pisteen.
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














