Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan keskittyvä parlamentaarinen kokous on alkanut eduskunnassa. Kokous kerää Suomeen erityisesti maahanmuuttopolitiikan parissa toimivia parlamentaarikkoja kaikkialta EU:sta.

Kokouksen puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra puhui ensimmäisessä puheenvuorossaan siitä, miten maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikka ovat lähentyneet toisiaan. Purran mukaan turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa. Siitä on tullut pysyvä tie kansalaisuuteen.

– Turvapaikkamaahanmuutto ei siis ole väliaikaista vaan pysyvää, ja se vaikuttaa merkittävällä tavalla vastaanottajavaltioiden yhteiskuntiin, demografiaan, talouteen ja kulttuuriin – ja tietysti myös valtioihin, joista liike lähtee. Miksi ajatus väliaikaisesta turvapaikasta on nykyään niin harvinainen, Purra kysyi.

Ongelmien takana väestöräjähdys

Purran mukaan väestöräjähdys kiihdyttää yhteiskunnallisia, sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia ongelmia. Sen vaikutusta ei oikeasti ole vieläkään ymmärretty.

– Näpertelemme mielellämme kymmenien, satojen, tuhansien ihmisten kanssa, kun todellisuus on miljoonia, miljardeja. Tosiasia on, että vaikka onnistuisimme ratkaisemaan kaikki pakenevia ihmisiä tuottavat sotilaalliset konfliktit, siirtolaisuuden globaalit työntötekijät tulisivat vain vahvistumaan, Purra sanoi.

EU:n taakanjakojärjestelmät ovat epäonnistuneet

Purra ei hämmästele sitä, että EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut.

– Se on ymmärrettävää. Ei ole mitään syytä olettaa, että esimerkiksi taakanjako onnistuisi tulevaisuudessakaan, oikeastaan päinvastoin. Se ei silti estä jälleen yrittämästä, Purra sanoi ja viittasi Suomen hallituksen tavoitteisiin puheenjohtajuuskaudella.

Purran mukaan turvapaikkainstituution käyttö siirtolaisuuden välineenä rapauttaa koko järjestelmän uskottavuutta. EU:n tulevaisuus riippuu vahvasti maahanmuuttopolitiikan onnistumisista.

– Vuonna 2015 kiihtynyt ketjureaktio ja EU:n oleellisten järjestelmien, kuten Dublinin sopimuksen, de facto purkautuminen, ovat tosiasioita. Voimme menettää myös Schengen-järjestelmän, mikäli sen hyväksyttävyys jäsenvaltioiden kansalaisten silmissä murenee sen mahdollistaman laittoman maahantulon vuoksi.

Yli miljardi halukasta

Maailmassa on tällä hetkellä yli miljardi ihmistä, jotka haluaisivat tulla Eurooppaan.

– Minkäänlainen maahanmuutto ei kykene ratkaisemaan näitä ongelmia. Sen ymmärtäminen ei ole kyynisyyttä vaan realismia. Mitä kauemmin olemme myöntämättä sitä, sitä vaikeampaa on löytää minkäänlaisia ratkaisuja, Purra sanoi.

– Turvapaikanhakijoiden liikkuminen maasta toiseen, salakuljetus, rikollisuus ja turvallisuusongelmat, maahanmuuton aiheuttamat kireät tilanteet jäsenmaiden sisäpolitiikassa ja valtavat kustannukset veronmaksajalle, eivät korjaa juurisyitä, vaan voimistavat ilmiötä ja sen poliittista polarisaatiota.

Kielteisen saaneet ulos maasta

Tilanne, jossa maahan jäädään, saatiinpa suojeluasema tai ei, on Purran mukaan kokonaisuuden kannalta erityisen ongelmallinen.

– Vielä ongelmallisempaa on, mikäli lainsäädännön tai laittomuuden keinoin aletaan aktiivisesti madaltaa esimerkiksi kansainvälisen suojelun ja matalapalkka-alojen työvoiman tarpeen välistä rajaa. Mitä vähemmän hakijalle tai työnantajalle on harmia laittomasta maassa oleskelusta, sitä merkityksettömämpää on, mikä maassa oleskelevan status virallisesti on.

Ihmiset, joilla ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun, täytyy saada pois maasta.

– Palauttamattomuus on merkittävä vetovoimatekijä.

Palauttaminen on saatava toimimaan

Purran mukaan Suomen tapauksessa on käynyt selväksi, että maahanmuuttoon liittyvät ministeriöt tai hallinnonalat eivät yksin kykene saavuttamaan onnistumisia tehokkaiden palautussopimusten suhteen.

– Mukaan olisi välttämätöntä saada maan korkein johto, pääministeri ja ulkoministeri. Neuvottelujen on oltava laaja-alaisia, ja informaation on kuljettava toimijalta toiselle.

– Vahva ehdollisuus viisumipolitiikassa, kauppapolitiikassa ja kehityspolitiikassa – siis keppiä ja porkkanaa – sekä toimivat takaisinottosopimukset ovat tekijöitä, joiden avulla palauttamisesta on mahdollista saada tehokasta, Purra sanoo.

Maahanmuutosta paikan päällä auttamiseen

Purran mukaan toimimattoman maahanmuuttojärjestelmän ylläpitämisen sijaan kaikessa humanitaarisessa toiminnassa pitäisi keskittyä kehittyvissä maissa tapahtuvaan koulutukseen, demokratiaan, perhesuunnitteluun, naisten oikeuksiin ja ekologisesti kestävään tulevaisuuteen.

– Mutta tämänkin tulee olla hallittua, ei summittaista. Kaiken avun pitää olla vaikutuksiltaan tehokasta, ei tapa hiljentää omatunto tai esiintyä hyväntekijänä. Pelkkä rahan siirtäminen Afrikkaan erilaisiin hankkeisiin ei riitä, Purra muistuttaa.

Kyseessä Euroopan tulevaisuus

Purran mukaan on varmaa, että spontaani turvapaikanhakijavirta Euroopassa tai sen halki ei paranna tilannetta kehittyvissä maissa, eikä paine lähteä, maksaa salakuljettajille ja riskeerata henkensä koskaan lopu, mikäli tilanteen annetaan jatkua tällaisena.

– Yksittäiset valtiot Euroopassa tekevät omia ratkaisujaan, koska niiden on pakko. Jäsenvaltioiden sisäpolitiikkaan ja unionin kykyyn toimia vaikuttaa yhä enemmän maahanmuutto. Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan toimimattomuus riskeeraa koko unionin tulevaisuuden, Purra päättää.

SUOMEN UUTISET