LEHTIKUVA
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla Hollannissa on tilastoitu peräti 678 pommi-iskua, kun Ruotsissa vastaava luku on “vain” 104. SVT:n kokoamien tietojen mukaan Hollanti on nyt Euroopan eniten räjäytysten koettelema maa ja Ruotsi tulee vasta kakkosena. Pommien räjäytyksistä on tullut osa rikollisten tapakäyttäytymistä.
Alankomaiden toiseksi suurimmassa kaupungissa Rotterdamissa tilanne on karannut täysin käsistä. Vuoden alusta lähtien kaupungissa on tehty jo 150 pommi-iskua, mikä on siis enemmän kuin koko Ruotsissa yhteensä.
– Rotterdamissa räjähtää joka päivä ja usein samoissa osoitteissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tilanne on ikään kuin normalisoitunut, toteaa Alankomaiden keskusrikospoliisin tutkimusosaston johtaja Edwin Bakker SVT:n uutisissa.
Pommi-iskujen kiihtyvä tahti on ymmärrettävästi herättänyt huolta kansalaisten keskuudessa ja turvallisuuden tunne yhteiskunnassa on heikentynyt. Poliisin mukaan vuoden aikana on pidätetty 163 henkilöä räjäytyksiin liittyen.
– Nykyinen kehitys on erittäin huolestuttavaa, varsinkin kun otetaan huomioon se, kuinka kielteiset vaikutukset sillä on kansalaisten arkeen, toteaa Hollannin poliisijohdon tiedottaja Jasmijn de Vries.
Vaikka räjähdysten toteutustapa muistuttaa Ruotsia, Alankomaiden räjähdysten taustalla ei useinkaan ole rikollisjengien välisiä konflikteja. Ruotsissa väkivalta on usein sidoksissa jengiväkivaltaan ja huumekauppaan, kun taas Alankomaissa kyse on laajemmasta turvallisuusilmiöstä, jossa kotitekoisten räjähteiden käyttö on ”normalisoitunut” osaksi rikollista arkea.
Motivaatiot vaihtelevat, ja usein kyse on kiusanteosta tai pelottelusta, ei järjestäytyneestä jengisodankäynnistä. Yhteistä on lasten ja nuorten poikien käyttö iskujen suorittajina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Alankomaiden hallitus ilmoitti maanantaina aloittavansa rajatarkastukset maarajoillaan. Niiden tarkoituksena on torjua laitonta maahanmuuttoa. Saksa aloitti vastaavat rajatarkastukset syyskuussa.
Viikon suosituimmat
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.
