LEHTIKUVA
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla Hollannissa on tilastoitu peräti 678 pommi-iskua, kun Ruotsissa vastaava luku on “vain” 104. SVT:n kokoamien tietojen mukaan Hollanti on nyt Euroopan eniten räjäytysten koettelema maa ja Ruotsi tulee vasta kakkosena. Pommien räjäytyksistä on tullut osa rikollisten tapakäyttäytymistä.
Alankomaiden toiseksi suurimmassa kaupungissa Rotterdamissa tilanne on karannut täysin käsistä. Vuoden alusta lähtien kaupungissa on tehty jo 150 pommi-iskua, mikä on siis enemmän kuin koko Ruotsissa yhteensä.
– Rotterdamissa räjähtää joka päivä ja usein samoissa osoitteissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tilanne on ikään kuin normalisoitunut, toteaa Alankomaiden keskusrikospoliisin tutkimusosaston johtaja Edwin Bakker SVT:n uutisissa.
Pommi-iskujen kiihtyvä tahti on ymmärrettävästi herättänyt huolta kansalaisten keskuudessa ja turvallisuuden tunne yhteiskunnassa on heikentynyt. Poliisin mukaan vuoden aikana on pidätetty 163 henkilöä räjäytyksiin liittyen.
– Nykyinen kehitys on erittäin huolestuttavaa, varsinkin kun otetaan huomioon se, kuinka kielteiset vaikutukset sillä on kansalaisten arkeen, toteaa Hollannin poliisijohdon tiedottaja Jasmijn de Vries.
Vaikka räjähdysten toteutustapa muistuttaa Ruotsia, Alankomaiden räjähdysten taustalla ei useinkaan ole rikollisjengien välisiä konflikteja. Ruotsissa väkivalta on usein sidoksissa jengiväkivaltaan ja huumekauppaan, kun taas Alankomaissa kyse on laajemmasta turvallisuusilmiöstä, jossa kotitekoisten räjähteiden käyttö on ”normalisoitunut” osaksi rikollista arkea.
Motivaatiot vaihtelevat, ja usein kyse on kiusanteosta tai pelottelusta, ei järjestäytyneestä jengisodankäynnistä. Yhteistä on lasten ja nuorten poikien käyttö iskujen suorittajina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Alankomaiden hallitus ilmoitti maanantaina aloittavansa rajatarkastukset maarajoillaan. Niiden tarkoituksena on torjua laitonta maahanmuuttoa. Saksa aloitti vastaavat rajatarkastukset syyskuussa.
Viikon suosituimmat
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
