

Jussi Nukari
Anni Sinnemäen valinta oli vihreiltä ”härski lehmänkauppa” – miksi kokoomus vaikeni?
Helsingin valtuustosalissa koettiin keskiviikkona erikoinen näytelmä, kun valtuusto valitsi kokoomuksen tuella uudeksi apulaiskaupunginjohtajaksi Anni Sinnemäen (vihr.). Valtuusto nosti Sinnemäen kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan, vaikka hänellä ei ole minkäänlaista kaupunkisuunnitteluun liittyvää koulutusta tai työkokemusta. Tehtävään olisi ollut tarjolla myös nykyinen viranhaltija, DI Hannu Penttilä (sd.), jolla on lähes seitsemän vuoden työkokemus haettavana olevasta tehtävästä.
”Tavallisten kaupunkilaisten lisäksi myös kokoomusvaltuutetut tulevat kiroamaan jälkikäteen monta kertaa tekemäänsä vaihtokauppaa”
Sinnemäki tulee nauttimaan tehtävässään 12 263 euron kuukausipalkkaa. Helsingin kaupungilla on yhteensä kolme apulaiskaupunginjohtajaa. Vaikka he ovat kaupungin ylimpiä viranhaltijoita, he ovat myös poliittisia henkilöitä, jotka valinnat heijastelevat valtuuston poliittisia voimasuhteita. Kolme apulaiskaupunginjohtajan tointa maksaa kaupungille sivukuluineen noin 750 000 euroa vuodessa.
”Pelkään, että kaupunkilaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan siitä, kun vaativassa tehtävässä toimii epäpätevä henkilö.”
Perussuomalaisten Helsingin piirin puheenjohtaja Nuutti Hyttinen paheksuu voimakkaasti Sinnemäen valintaa. Hän valottaa valinnan taustoja:
– Äänestystulos oli seuraava: Sinnemäki: 49, Penttilä: 34, lisäksi 2 tyhjää ääntä.Tulos edellytti käytännössä sitä, että koko kokoomusryhmä tuki Sinnemäkeä.
– Suljetusta lippuäänestyksestä huolimatta helppo tehdä valistunut arvaus, että Sinnemäkeä tukivat kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n ryhmät sekä kaksi vasemmistoliiton valtuutettua. Vastaavasti Penttilän 34 äänen saalis koostui SDP:n, PS:n, KESK:n, KD:n ja SKP:n ja osittain vasemmistoliiton äänistä.
Hyttisen mukaan Sinnemäen valintaa edelsi salikeskustelu, jossa puheenvuorot jakautuivat seuraavasti: vihreät ja demarit 3, perussuomalaiset 6, vasemmistoliitto 2 sekä keskusta ja kristillisdemokraatit 1. Erittäin huomionarvoista on Hyttisen mukaan se, ettei valtuuston suurin ryhmä, kokoomus, käyttänyt asiassa yhtään puheenvuoroa.
Hän kertoo kysyneensä omassa puheenvuorossaan kokoomuksen kantaa. Lisäksi perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Seppo Kanerva ihmetteli puheessaan, eikö kokoomukselle ole asiaan mitään sanottavaa.
– Äänestystuloksen näkemisen jälkeen en varsinaisesti ihmettele, miksi kokoomusvaltuutetut eivät puhuneet sanaakaan käsittelyn aikana, Hyttinen kertoo.
Sinnemäki oli palkinto Männistöstä, Sutisesta ja Palmiasta
– Vihreät saivat palkintonsa siitä, kun kannattivat ensin Lasse Männistön (kok.) ja sittemmin Pia Sutisen valintaa apulaiskaupunginjohtajan viransijaiseksi ja sen jälkeen uhrasivat Palmian työntekijät kokoomuspolitiikalle oman etunsa nimissä, Hyttinen kirjoittaa blogissaan.
Hyttisen mukaan nyt nähty suhmurointi on kabinettipolitiikkaa pahimmillaan ja osoittaa melkoista kaupunkilaisten aliarviointia.
– Lisäksi Sinnemäkeä äänestäneet ottavat erittäin suuren riskin, erityisesti, kun meneillään on kaupungin tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä yleiskaavahanke. Nähtäväksi jää, kuuluiko pakettiin myös vihreiden tuki Guggenheim-museolle. Joka tapauksessa pelkään, että kaupunkilaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan siitä, kun vaativassa tehtävässä toimii epäpätevä henkilö.
Hyttinen arvioi, että tavallisten kaupunkilaisten lisäksi myös kokoomusvaltuutetut tulevat kiroamaan jälkikäteen monta kertaa tekemäänsä vaihtokauppaa, saivatpa Guggenheim-museon tai eivät.
Kokoomuksen linja taas koetuksella
Kokoomuksen pääministeri Alexander Stubbin määritteli kesällä poliittiset virkanimitykset ”vanhanaikaisiksi”. Niin ikään kokoomus on luvannut suitsia julkisen sektorin kuluja. Nähtäväksi jää, koska kokoomuksen kenttä tarttuu johtajansa uuteen linjaan.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


IL: Demareilta jälleen räikeä poliittinen virkanimitys – puoluetoverille n. 9400 eur/kk
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














