Kulttuurineuvos Veijo Baltzarin ympärilleen rakentama, teatteritaiteeseen pohjautunut naisten yhteisö on puhuttanut paljon HS:n julkaistua laajan jutun aiheesta sunnuntaina. Lehdet ovat lähteneet ansiokkaasti purkamaan Baltzarin yhteyksiä johtaviin poliitikkoihin ja rahoittajiin. Yksi kytköksistä on se, että opetusministeriö suunnitteli Baltzarin opetusmetodologian jatkokehittämistä suomalaiseksi koulutusvientituotteeksi.
Drom ry. kertoo nettisivuillaan, että ”kulttuurineuvos Veijo Baltzar on kehittänyt monikulttuuriseen tunneälyyn perustuvia kasvatuksellisia ja ohjauksellisia menetelmiään vuodesta 1974 lähtien”.
”Suomen opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on todennut Veijo Baltzarin kehittämän ohjaus- ja opetusmetodologian potentiaaliseksi suomalaiseksi koulutusvientituotteeksi. Baltzar-pedagogiikan jatkokehittäminen on todettu edelläkävijähankkeeksi, jolla on merkittävät mahdollisuudet uudistaa eurooppalaisia yhteiskuntia vastaamaan nykyajan tuomiin haasteisiin.”
Mistä Baltzar-pedagogiikassa sitten on kyse? Dromin nettisivujen mukaan kyse on valtavirrasta poikkeavien luovuushakuisten ja vähemmistötaustaisten nuorten tarpeiden huomioimisesta. Integraatioteatteri Baltzarissa tehdään teatteria eri tavalla kuin muualla. Kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen kasvatuksen kehitystyön suojelijana toimii entinen pääministeri Paavo Lipponen. Kaikissa ”integraatioteatterin” sivujen kuvissa keskipisteenä on Baltzar, jonka ympärillä on hyvinkin nuoria tyttöjä.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan Baltzarin perustama Drom ry. on saanut vuodesta 2010 lähtien yli 500 000 euroa tukea eri tahoilta. Muun muassa Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt sille rahaa ”monikulttuurisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan”.
Korkeita tukijoita presidenttiä myöten
Veijo Baltzarilla on kautta uransa ollut korkeita tukijoita varsinkin sdp:n piirissä. Tukijat ovat pysyneet tuomioista huolimatta. Vuonna 1999 Helsingin hovioikeus tuomitsi Baltzarin virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin. Teatterikorkeakoulussa kansainvälisen näyttelijätyön peruskurssin johtajana työskennellyt Baltzar oli vikitellyt vetämäänsä koulutukseen hakeneita tyttöjä lupaamalla varman opiskelupaikan vastineeksi seksuaalisista palveluista, kertoo MTV Uutiset.
Teatterikorkeakoulusta tämän vuoksi potkut saanut Baltzar vetosi rotusyrjintään ja vaati maineensa mustaamisesta rotuun liittyvän syrjinnän vuoksi miljoonan markan korvausta ja viran palauttamista. Hovioikeus päätti toisin.
Vuonna 2002 Baltzar perusti Kansainvälisen romanikirjailijaliiton, jonka kulttuurikeskus sijaitsi samassa rakennuksessa hänen kotinsa kanssa Brasbyn entisessä kansakoulussa. Romanikirjailijaliitto tietenkin haki ja sai erilaisia apurahoja. Seuraavana vuonna Baltzarin koti ja romanien kulttuurikeskus paloivat. Baltzar sai tuomion törkeän vakuutuspetoksen yrityksestä.
Baltzarin saamat tuomiot eivät estäneet presidentti Tarja Halosta myöntämästä hänelle kulttuurineuvoksen arvonimeä vuonna 2011. Helsingin Sanomat kysyi sunnuntaina Haloselta, eikö rikostuomio ole yleensä estänyt kulttuurineuvoksen arvonimen myöntämisen. Halonen vastasi, ettei muista tapausta.
Ahdisteluista kuulleet poliitikot eivät auttaneet nuoria
HS:n jutussa muutkin Baltzarin korkeat tukijat irtisanoutuvat hänestä epämääräisten selittelyjen kera. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo kuulleensa vuonna 2018 Baltzarin teatteriin aiemmin osallistuneelta henkilöltä, että toiminnassa oli tapahtunut seksuaalista häirintää. Haavisto reagoi vain katkaisemalla omat kytkentänsä teatteriin.
Ilkka Kanerva (kok.) ei muista mitään, eikä ole varma, pitikö Baltzarin esiintymistä lavalla nuorten naisten kanssa ”hyvin erikoisena” ja sopimattomana, vai peräti ”miraakkelimaisena suorituksena”. Joka tapauksessa Kanerva tuntee itsensä petkutetuksi. Myöskään Aleksanterin teatterin johtaja ei muista mitään, mutta on shokissa. Hän kokee, että Aleksanterin teatteri on joutunut tässä hyväksikäytön uhriksi.
Ilta-Sanomat listaa lisää irtisanoutujia. Liisa Jaakonsaari (sd.) ei ollut kuullut mitään, mutta on nyt syvästi järkyttynyt. Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) kertoo erään kansalaisen ottaneen häneen yhteyttä kertoakseen Baltzarin lähentelyistä. Alanko-Kahiluoto ei kuitenkaan tehnyt mitään seksuaalisesti ahdisteltujen nuorten auttamiseksi, ainoastaan katkaisi omat yhteytensä Drom-teatteriin. Melko erikoista toimintaa poliitikolta, joka on näyttävästi kannattanut mm. Suostumus-lakia ja korostanut ihmisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Baltzarin pedagogiikkaa kehunut Anita Lehikoinen toimii nykyään opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkönä.
Tutkijat tyrmäsivät Baltzarin pedagogiikan
Vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluyksikkö antoi humanistiselle ammattikorkeakoululle (HUMAK) tehtäväksi tutkia Baltzarin pedagogiikan erityisyyttä. Tavoitteena oli tutkia, voisiko kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan perustalle rakentaa korkeakoulutasoista koulutusta. Visioihin kuului myös ajatus siitä, että uudesta pedagogiikasta voisi syntyä vientikelpoista innovaatiotoimintaa.
Kolme HUMAK:in tutkijalehtoria perehtyi Baltzarin menetelmiin, ja tutkimusraportin lopputulos oli melko karu. Tutkijat ilmaisivat hyvin selväsanaisesti huolensa Baltzarin opetuksen eettisistä ongelmista.
– Ohjaussuhteet ovat lähtökohtaisesti asymmetrisiä, joten ohjaajan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asema suhteessa opiskelijaan ei ilmene vallankäyttönä ja manipulointina, raportissa kirjoitetaan.
– [..] esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla saattaa olla erityinen tarve vahvaan kasvattajaan ja turvalliseen aikuiseen.
– Tutkimuksen aikana on herännyt kysymys: onko luottamuksellisuus avointa ja tasa-arvoista suhteessa kaikkiin opiskelijoihin? Onko opiskelijoilla riittävät valmiudet määritellä, millainen ohjaajan puhe on eettisesti hyväksyttävää ja millainen opiskelijan ja ohjaajan välinen pedagoginen suhde ”kuuluu olla”?
”Pedagoginen rakkaus” on riskialtista
Jo vuonna 2012 HUMAK:in tutkijat havaitsivat Baltzarin opetuksessa samat ongelmat, joista Hesari kertoo meille nyt: ohjaaja on ihailun kohteena ja nuori on ”lapsen kaltaisessa riippuvuussuhteessa”.
– Joitakin opiskelijoita kohdellaan erityisinä, toiset puolestaan ”leimataan” negatiivisesti ja heitä kohdellaan sen mukaisesti.
– Veijo Baltzarin ohjaajuudessa henkilöityy etninen kulttuuritausta ja on selvää, että hänen toiseuden kokemuksensa ammentavat opetukseen merkittävää lisäarvoa kun tavoitteena on kohdata eri kulttuuritaustoista tulevia opiskelijoita. Opetustilanteissa kuitenkin korostuu vastakkainasettelu valtaväestön ja vähemmistöjen välille, jossa valtaväestö määritellään kritiikin kautta, tutkijat kirjoittavat.
HS on jutussaan havainnut saman: Baltzarille hänen teatteriyhteisönsä edusti korkeakulttuuria ja valtaväestö eli ”valkolaiset” sivistymätöntä alakulttuuria, vaikka lähes kaikki teatteriyhteisössä olevat nuoret naiset olivat valkolaisia.
HUMAK:in tutkijat painottivat tärkeänä johtopäätöksenä sitä, että ”valitettavasti kulttuurienvälinen kokemuspohjainen pedagogiikka näyttäisi sisältävän merkittäviä riskejä”, kuten ”vahva auktoriteettiperustaisuus, johon yhdistyi ohjaustoiminnassa muun muassa ihailun, läheisyyden ja romantiikan tärkeyteen viittaavia elementtejä”.
Tutkijat siis käytännössä tyrmäsivät Baltzarin pedagogiikan niin selväsanaisesti kuin tohtivat. Niinpä siitä ei ikinä lähdetty kehittelemään ”vientikelpoista innovaatiotoimintaa”.
Baltzar kommentoi raporttia todeten sen olevan länsimaisen kulttuurin mukaan teknisesti hyvin tehty, mutta osoittavan jälleen kerran valtaväestön kyvyttömyyttä uudistua.
Mieltymys nuoriin naisiin tiedetty jo pitkään
Drom-teatterin nettisivuilta löytyy skannaus Anna-lehden artikkelista 29.10.1996 (sivu 1, 2, 3). Jutun otsikko on ”Veijo Baltzar rakastaa itseään ja nuoria naisia”. Juttu kertoo Baltzarin Orli-oopperan harjoituksista. Kuvassa on vaalea, 17-vuotias lukiolaistyttö, jonka kanssa tuolloin 55-vuotias Baltzar meni myöhemmin naimisiin. Nykyisen Metoo-aikakauden näkökulmasta Anna-lehden juttu on todella huikeaa luettavaa.
Baltzarin viehtymys nuoriin ”valkolaisiin” naisiin ja jopa teinityttöihin on siis ollut julkisessa tiedossa ainakin 23 vuotta, koska hän itse kertoi siitä aivan avoimesti Anna-lehdessä. HUMAK:in tutkijalehtorit pitivät jo vuonna 2012 Baltzarin käyttämiä ohjausmenetelmiä hyvin ongelmallisina. Kaikesta tästä huolimatta kulttuurineuvos Veijo Baltzarin toiminta on saanut jatkua kaikki nämä vuodet, veronmaksajien runsaskätisesti tukemana.
SUOMEN UUTISET