

LEHTIKUVA
Berliinistä ei tulekaan hiilineutraali 2030 – kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät kiinnostaneet kansanäänestyksessä
Berliinissä pidettiin sunnuntaina kansanäänestys siitä, pitäisikö Saksan pääkaupungin pyrkiä olemaan hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä. Nykyistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet eivät kuitenkaan jaksaneet innostaa kansaa vaaliuurnille edes punavihreässä Berliinissä. Kyllä-äänien määrä jäi liian matalaksi, joten kansanäänestyksen tulos on pätemätön.
Sunnuntaina järjestetty ”Berliini hiilineutraaliksi 2030” -kansanäänestys lässähti. Jotta äänestystulos olisi ollut pätevä, ainakin 608 000 berliiniläisen olisi pitänyt äänestää aloitteen puolesta. Kyllä-ääniä tuli kuitenkin vain reilut 440 000, kertoo RBB24-uutiskanava.
Ei-ääniä tuli lähes yhtä paljon, eli äänestämässä käyneiden mielipiteet menivät melko tasan päikseen. Vain reilu kolmannes Berliinin 2,43 miljoonasta äänioikeutetusta jaksoi raahautua äänestyspaikalle. Ratkaisevaa oli se, että Kyllä-äänien määrä jäi alle vaaditun alarajan, joten kansanäänestyksen tulos on pätemätön.
Jopa 95 prosenttia hiilipäästöistä pois
Jos Berliini hiilineutraaliksi 2030 -aloite olisi saanut riittävästi Kyllä-ääniä, se olisi ollut laillisesti sitova, eli Berliinin osavaltiosenaatin olisi ollut pakko investoida entistäkin enemmän uusiutuvaan energiaan, rakennusten energiatehokkuuteen ja julkiseen liikenteeseen.
Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kansanäänestysaloite vaati Berliiniä leikkaamaan peräti 95 prosenttia hiilipäästöistään vuoteen 2030 mennessä. Ja tämä olisi pitänyt tehdä ”sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla”, jolloin esimerkiksi vuokrankorotusten aiheuttamat lisäkustannukset olisi korvattu vuokralla asuville.
Testattiin saksalaisten mielialoja
Kansanäänestysaloite liittyy Euroopan unionin viime vuonna aloittamaan ohjelmaan, jonka tavoitteena on luoda sata hiilineutraalia kaupunkia vuoteen 2030 menessä. EU-ohjelma tarjoaa taloudellista tukea, mutta ei ole laillisesti sitova. Berliinin kansalaisaloite olisi ollut laillisesti sitova, jos se olisi saanut riittävästi kannatusta.
Berliinin kansanäänestys oli tavallaan testi, jossa kokeiltiin, haluaisivatko saksalaiset nykyistä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, kertoo uutistoimisto Reuters. Saksan nykyinen hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2045. Mutta nykyistä kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka ei näytä kiinnostavan edes edistyksellisiä, punavihreitä berliiniläisiä.
– Äänestystulos osoittaa, että berliiniläisten enemmistön mielestä kansanäänestysaloitteen vaatimukset eivät olisi olleet toteutettavissa, vaikka ne olisi kirjattu lakiin, kommentoi Berliinin pormestari Franziska Giffey (sdp).
Ilmastoaktivistit ovat pettyneitä kansanäänestyksen tulokseen. Heidän mielestään nykyiset ilmastopoliittiset toimenpiteet eivät riitä takaamaan ”elämisen arvoista tulevaisuutta” Berliinissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Berliini hiilineutraaliksi 2030 hiilineutraaliustavoite hiilineutraalius ilmastotavoitteet Franziska Giffey Ilmastonmuutos Berliini Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Tavio: ”Suomen hiilineutraaliustavoite on huuhaata”

Sinivalkoinen siirtymä alentaa sähkön hintaa ja turvaa huoltovarmuuden kotimaassa

Liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kalliit seuraukset: ”Kehä kolmosen sisäpuolella tulee kylmä ja nälkä”

Nasa tutki: Suomi onkin hiilinielu – ilmastopahikset ovat jossain aivan muualla

Lulu Ranne: Ilmastotavoitteet johtavat totalitarismiin – Suomea uhkaa Pohjois-Korean elintaso

Kantar selvitti: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa ennemmin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

Hallitusneuvottelut jatkuvat – Purra huomauttaa, että myös Ruotsi saa ulkomaisia investointeja, vaikka ilmastotavoite ei olekaan yhtä kunnianhimoinen kuin Suomella

Saksan ilmastoaktivistit toivottavat joulumieltä töhrimällä joulukuusia spraymaalilla
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti
Uusi Suomi: ”Ääri- ja laitaoikeisto eli oikeistopopulistit tai radikaalioikeisto ovat nousseet Euroopan suosituimmaksi puolueperheeksi”. Median nimilista kasvaa, mutta ymmärrys ei, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää










