

LEHTIKUVA
Berliinistä ei tulekaan hiilineutraali 2030 – kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät kiinnostaneet kansanäänestyksessä
Berliinissä pidettiin sunnuntaina kansanäänestys siitä, pitäisikö Saksan pääkaupungin pyrkiä olemaan hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä. Nykyistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet eivät kuitenkaan jaksaneet innostaa kansaa vaaliuurnille edes punavihreässä Berliinissä. Kyllä-äänien määrä jäi liian matalaksi, joten kansanäänestyksen tulos on pätemätön.
Sunnuntaina järjestetty ”Berliini hiilineutraaliksi 2030” -kansanäänestys lässähti. Jotta äänestystulos olisi ollut pätevä, ainakin 608 000 berliiniläisen olisi pitänyt äänestää aloitteen puolesta. Kyllä-ääniä tuli kuitenkin vain reilut 440 000, kertoo RBB24-uutiskanava.
Ei-ääniä tuli lähes yhtä paljon, eli äänestämässä käyneiden mielipiteet menivät melko tasan päikseen. Vain reilu kolmannes Berliinin 2,43 miljoonasta äänioikeutetusta jaksoi raahautua äänestyspaikalle. Ratkaisevaa oli se, että Kyllä-äänien määrä jäi alle vaaditun alarajan, joten kansanäänestyksen tulos on pätemätön.
Jopa 95 prosenttia hiilipäästöistä pois
Jos Berliini hiilineutraaliksi 2030 -aloite olisi saanut riittävästi Kyllä-ääniä, se olisi ollut laillisesti sitova, eli Berliinin osavaltiosenaatin olisi ollut pakko investoida entistäkin enemmän uusiutuvaan energiaan, rakennusten energiatehokkuuteen ja julkiseen liikenteeseen.
Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kansanäänestysaloite vaati Berliiniä leikkaamaan peräti 95 prosenttia hiilipäästöistään vuoteen 2030 mennessä. Ja tämä olisi pitänyt tehdä ”sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla”, jolloin esimerkiksi vuokrankorotusten aiheuttamat lisäkustannukset olisi korvattu vuokralla asuville.
Testattiin saksalaisten mielialoja
Kansanäänestysaloite liittyy Euroopan unionin viime vuonna aloittamaan ohjelmaan, jonka tavoitteena on luoda sata hiilineutraalia kaupunkia vuoteen 2030 menessä. EU-ohjelma tarjoaa taloudellista tukea, mutta ei ole laillisesti sitova. Berliinin kansalaisaloite olisi ollut laillisesti sitova, jos se olisi saanut riittävästi kannatusta.
Berliinin kansanäänestys oli tavallaan testi, jossa kokeiltiin, haluaisivatko saksalaiset nykyistä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, kertoo uutistoimisto Reuters. Saksan nykyinen hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2045. Mutta nykyistä kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka ei näytä kiinnostavan edes edistyksellisiä, punavihreitä berliiniläisiä.
– Äänestystulos osoittaa, että berliiniläisten enemmistön mielestä kansanäänestysaloitteen vaatimukset eivät olisi olleet toteutettavissa, vaikka ne olisi kirjattu lakiin, kommentoi Berliinin pormestari Franziska Giffey (sdp).
Ilmastoaktivistit ovat pettyneitä kansanäänestyksen tulokseen. Heidän mielestään nykyiset ilmastopoliittiset toimenpiteet eivät riitä takaamaan ”elämisen arvoista tulevaisuutta” Berliinissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Berliini hiilineutraaliksi 2030 hiilineutraaliustavoite hiilineutraalius ilmastotavoitteet Franziska Giffey Ilmastonmuutos Berliini Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Tavio: ”Suomen hiilineutraaliustavoite on huuhaata”

Sinivalkoinen siirtymä alentaa sähkön hintaa ja turvaa huoltovarmuuden kotimaassa

Liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kalliit seuraukset: ”Kehä kolmosen sisäpuolella tulee kylmä ja nälkä”

Nasa tutki: Suomi onkin hiilinielu – ilmastopahikset ovat jossain aivan muualla

Lulu Ranne: Ilmastotavoitteet johtavat totalitarismiin – Suomea uhkaa Pohjois-Korean elintaso

Kantar selvitti: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa ennemmin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

Hallitusneuvottelut jatkuvat – Purra huomauttaa, että myös Ruotsi saa ulkomaisia investointeja, vaikka ilmastotavoite ei olekaan yhtä kunnianhimoinen kuin Suomella

Saksan ilmastoaktivistit toivottavat joulumieltä töhrimällä joulukuusia spraymaalilla
Viikon suosituimmat

Päivän Pointti: Kun Lähi-idän rauha etenee, Yle kutsui kommentaattoriksi Israelia vastustavan aktivistin, joka esiteltiin asiantuntijana

Harakka ja Vigelius kiistassa kansalaisuuslaista: ”Jäät kiinni koko ajan valheista”
Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”
Terroristijärjestö Hamasin äskettäin julkaisemalla videolla taistelijat teloittavat kahdeksan miestä kadulle. Uhrien silmät on peitetty ja heidät on sidottu – Vieläkö ihmisoikeudet kiinnostavat vasemmistoa, kun Israelia ei saa enää tuomita, kansanedustaja Kaisa Garedew kysyy.

Hamas aloitti teloitukset – Antikainen: Vihervasemmisto haaveilee edelleen Hamasin johtamasta Palestiinasta
Vihervasemmisto on jo pitkään rummuttanut Palestiinan valtion tunnustamisen puolesta ja puhunut kauniisti rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että nyt, kun Gazassa on saatu aikaan tulitauko, näemme karun todellisuuden. Hamas on ryhtynyt teloittamaan palestiinalaisia.

Voima-lehti myrkytti suomalaiset miehet – näin ”toksinen maskuliinisuus” runnottiin väkisin suomen kieleen

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”
Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.

Matias Turkkila: SDP:n jäsenistö vanhenee ja puolue tarvitsee uusia kannattajia – ”Avaa rajat Kela-tuella eläville äänestysperäisille maahanmuuttajille”
Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila julkaisi viestipalvelu X:ssä kirjoituksen, jossa hän syyttää SDP:tä ja vasemmistoa uusien äänestäjien haalimisesta maahanmuuton avulla sekä yhdistyskentän käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin. Turkkila sanoo puolueiden rakentavan järjestelmää, joka hyödyntää julkisia varoja ylläpitääkseen korruptiivista koneistoa.

Islamin suosio kasvaa kouluissa – Koponen: ”Väkivaltaisille ja naisia alistaville uskomuksille ei ole sijaa Suomessa”
Islamin opetus kouluissa lisääntyy ja kristinuskon opetus vähenee. Sivistysvaliokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää kehitystä huolestuttavana.