

LEHTIKUVA
Berliinistä ei tulekaan hiilineutraali 2030 – kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät kiinnostaneet kansanäänestyksessä
Berliinissä pidettiin sunnuntaina kansanäänestys siitä, pitäisikö Saksan pääkaupungin pyrkiä olemaan hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä. Nykyistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet eivät kuitenkaan jaksaneet innostaa kansaa vaaliuurnille edes punavihreässä Berliinissä. Kyllä-äänien määrä jäi liian matalaksi, joten kansanäänestyksen tulos on pätemätön.
Sunnuntaina järjestetty ”Berliini hiilineutraaliksi 2030” -kansanäänestys lässähti. Jotta äänestystulos olisi ollut pätevä, ainakin 608 000 berliiniläisen olisi pitänyt äänestää aloitteen puolesta. Kyllä-ääniä tuli kuitenkin vain reilut 440 000, kertoo RBB24-uutiskanava.
Ei-ääniä tuli lähes yhtä paljon, eli äänestämässä käyneiden mielipiteet menivät melko tasan päikseen. Vain reilu kolmannes Berliinin 2,43 miljoonasta äänioikeutetusta jaksoi raahautua äänestyspaikalle. Ratkaisevaa oli se, että Kyllä-äänien määrä jäi alle vaaditun alarajan, joten kansanäänestyksen tulos on pätemätön.
Jopa 95 prosenttia hiilipäästöistä pois
Jos Berliini hiilineutraaliksi 2030 -aloite olisi saanut riittävästi Kyllä-ääniä, se olisi ollut laillisesti sitova, eli Berliinin osavaltiosenaatin olisi ollut pakko investoida entistäkin enemmän uusiutuvaan energiaan, rakennusten energiatehokkuuteen ja julkiseen liikenteeseen.
Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kansanäänestysaloite vaati Berliiniä leikkaamaan peräti 95 prosenttia hiilipäästöistään vuoteen 2030 mennessä. Ja tämä olisi pitänyt tehdä ”sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla”, jolloin esimerkiksi vuokrankorotusten aiheuttamat lisäkustannukset olisi korvattu vuokralla asuville.
Testattiin saksalaisten mielialoja
Kansanäänestysaloite liittyy Euroopan unionin viime vuonna aloittamaan ohjelmaan, jonka tavoitteena on luoda sata hiilineutraalia kaupunkia vuoteen 2030 menessä. EU-ohjelma tarjoaa taloudellista tukea, mutta ei ole laillisesti sitova. Berliinin kansalaisaloite olisi ollut laillisesti sitova, jos se olisi saanut riittävästi kannatusta.
Berliinin kansanäänestys oli tavallaan testi, jossa kokeiltiin, haluaisivatko saksalaiset nykyistä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, kertoo uutistoimisto Reuters. Saksan nykyinen hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2045. Mutta nykyistä kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka ei näytä kiinnostavan edes edistyksellisiä, punavihreitä berliiniläisiä.
– Äänestystulos osoittaa, että berliiniläisten enemmistön mielestä kansanäänestysaloitteen vaatimukset eivät olisi olleet toteutettavissa, vaikka ne olisi kirjattu lakiin, kommentoi Berliinin pormestari Franziska Giffey (sdp).
Ilmastoaktivistit ovat pettyneitä kansanäänestyksen tulokseen. Heidän mielestään nykyiset ilmastopoliittiset toimenpiteet eivät riitä takaamaan ”elämisen arvoista tulevaisuutta” Berliinissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Berliini hiilineutraaliksi 2030 hiilineutraaliustavoite hiilineutraalius ilmastotavoitteet Franziska Giffey Ilmastonmuutos Berliini Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Tavio: ”Suomen hiilineutraaliustavoite on huuhaata”

Sinivalkoinen siirtymä alentaa sähkön hintaa ja turvaa huoltovarmuuden kotimaassa

Liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kalliit seuraukset: ”Kehä kolmosen sisäpuolella tulee kylmä ja nälkä”

Nasa tutki: Suomi onkin hiilinielu – ilmastopahikset ovat jossain aivan muualla

Lulu Ranne: Ilmastotavoitteet johtavat totalitarismiin – Suomea uhkaa Pohjois-Korean elintaso

Kantar selvitti: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa ennemmin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

Hallitusneuvottelut jatkuvat – Purra huomauttaa, että myös Ruotsi saa ulkomaisia investointeja, vaikka ilmastotavoite ei olekaan yhtä kunnianhimoinen kuin Suomella

Saksan ilmastoaktivistit toivottavat joulumieltä töhrimällä joulukuusia spraymaalilla
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












