

LEHTIKUVA
Berliinistä ei tulekaan hiilineutraali 2030 – kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät kiinnostaneet kansanäänestyksessä
Berliinissä pidettiin sunnuntaina kansanäänestys siitä, pitäisikö Saksan pääkaupungin pyrkiä olemaan hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä. Nykyistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet eivät kuitenkaan jaksaneet innostaa kansaa vaaliuurnille edes punavihreässä Berliinissä. Kyllä-äänien määrä jäi liian matalaksi, joten kansanäänestyksen tulos on pätemätön.
Sunnuntaina järjestetty ”Berliini hiilineutraaliksi 2030” -kansanäänestys lässähti. Jotta äänestystulos olisi ollut pätevä, ainakin 608 000 berliiniläisen olisi pitänyt äänestää aloitteen puolesta. Kyllä-ääniä tuli kuitenkin vain reilut 440 000, kertoo RBB24-uutiskanava.
Ei-ääniä tuli lähes yhtä paljon, eli äänestämässä käyneiden mielipiteet menivät melko tasan päikseen. Vain reilu kolmannes Berliinin 2,43 miljoonasta äänioikeutetusta jaksoi raahautua äänestyspaikalle. Ratkaisevaa oli se, että Kyllä-äänien määrä jäi alle vaaditun alarajan, joten kansanäänestyksen tulos on pätemätön.
Jopa 95 prosenttia hiilipäästöistä pois
Jos Berliini hiilineutraaliksi 2030 -aloite olisi saanut riittävästi Kyllä-ääniä, se olisi ollut laillisesti sitova, eli Berliinin osavaltiosenaatin olisi ollut pakko investoida entistäkin enemmän uusiutuvaan energiaan, rakennusten energiatehokkuuteen ja julkiseen liikenteeseen.
Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kansanäänestysaloite vaati Berliiniä leikkaamaan peräti 95 prosenttia hiilipäästöistään vuoteen 2030 mennessä. Ja tämä olisi pitänyt tehdä ”sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla”, jolloin esimerkiksi vuokrankorotusten aiheuttamat lisäkustannukset olisi korvattu vuokralla asuville.
Testattiin saksalaisten mielialoja
Kansanäänestysaloite liittyy Euroopan unionin viime vuonna aloittamaan ohjelmaan, jonka tavoitteena on luoda sata hiilineutraalia kaupunkia vuoteen 2030 menessä. EU-ohjelma tarjoaa taloudellista tukea, mutta ei ole laillisesti sitova. Berliinin kansalaisaloite olisi ollut laillisesti sitova, jos se olisi saanut riittävästi kannatusta.
Berliinin kansanäänestys oli tavallaan testi, jossa kokeiltiin, haluaisivatko saksalaiset nykyistä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, kertoo uutistoimisto Reuters. Saksan nykyinen hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2045. Mutta nykyistä kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka ei näytä kiinnostavan edes edistyksellisiä, punavihreitä berliiniläisiä.
– Äänestystulos osoittaa, että berliiniläisten enemmistön mielestä kansanäänestysaloitteen vaatimukset eivät olisi olleet toteutettavissa, vaikka ne olisi kirjattu lakiin, kommentoi Berliinin pormestari Franziska Giffey (sdp).
Ilmastoaktivistit ovat pettyneitä kansanäänestyksen tulokseen. Heidän mielestään nykyiset ilmastopoliittiset toimenpiteet eivät riitä takaamaan ”elämisen arvoista tulevaisuutta” Berliinissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Berliini hiilineutraaliksi 2030 hiilineutraaliustavoite hiilineutraalius ilmastotavoitteet Franziska Giffey Ilmastonmuutos Berliini Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Tavio: ”Suomen hiilineutraaliustavoite on huuhaata”

Sinivalkoinen siirtymä alentaa sähkön hintaa ja turvaa huoltovarmuuden kotimaassa

Liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kalliit seuraukset: ”Kehä kolmosen sisäpuolella tulee kylmä ja nälkä”

Nasa tutki: Suomi onkin hiilinielu – ilmastopahikset ovat jossain aivan muualla

Lulu Ranne: Ilmastotavoitteet johtavat totalitarismiin – Suomea uhkaa Pohjois-Korean elintaso

Kantar selvitti: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa ennemmin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

Hallitusneuvottelut jatkuvat – Purra huomauttaa, että myös Ruotsi saa ulkomaisia investointeja, vaikka ilmastotavoite ei olekaan yhtä kunnianhimoinen kuin Suomella

Saksan ilmastoaktivistit toivottavat joulumieltä töhrimällä joulukuusia spraymaalilla
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Punaviherkokoomuslaisten valvoma Helsingin energiayhtiö rahtaa pähkinänkuoria kaukaa Afrikasta – äänestäjä saa taas sitä mitä tilasi
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

SOSTEn pääsihteeri: Palkkakatto ei koske meitä – järjestö saa silti 84 prosenttia rahoistaan veronmaksajilta
SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry on ollut viime viikkoina esillä järjestöihin kohdistuvien leikkausten takia. Pääsihteeri Vertti Kiukas on arvostellut ministeri Wille Rydmanin linjausta järjestöjohtajien 75 000 euron palkkakatosta ja vaatinut, että muutoksia valmistellaan yhdessä järjestökentän kanssa.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.















