Brittilehti kertoo Ruotsin synkkevästä tiestä: käsikranaattilähiöiden rikolliset ovat soluttautuneet jo paikallispolitiikkaan

Brittilehti Spectator kirjoittaa Ruotsin ennätysmäisen synkästä tilanteesta. Käsiaseiden laukaukset ja kranaattien räjähdykset ovat maahanmuuttajalähiöissä uusi normaali. Rikolliset värväävät ja aseistavat entistä nuorempia jengisotiinsa. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion julkisrahoitteisista virikkeistä ja nuorisotiloista ei ole ollut apua ongelmaan. Sen sijaan nuorisokeskuksista tuli rikollisjengien tukikohtia ja taistelutantereita. Rikollisjengit ovat myös alkaneet havittelemaan entistä suurempaa valtaa soluttautumalla politiikkaan eri puolueissa. Jengit ovat jo onnistuneet kampeamaan vallasta poliitikkoja, jotka ehdottavat toimia jengirikollisuuden kitkemiseksi. Valtiojohto on hiljattain ilmoittanut ryhtyvänsä toimiin tällaisen rinnakkaisyhteiskunnan torjumiseksi. Päättäjät eivät enää puhu maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta unelmana. Sen sijaan pääministeri sanoo nyt suoraan olevansa pessimistinen.

Katuammuskelut ja pommi-iskut kuulostavat suomalaisen korvaan epätodellisilta tai vähintään hyvin kaukaisilta asioilta. Sellaisia näkee ennemmin amerikkalaisissa toimintaelokuvissa kuin paikallisuutisissa, saati ulkona liikkuessaan. Länsinaapurissa asia on jo toinen.

Ruotsalaisjournalisti Paulina Neuding kirjoittaa Spectator-lehdessä, että Tukholman alueella ammuskelut ja räjähdykset ovat uusi normaali. Eräässä kaupunginosassa asukkaita on jopa ohjeistettu ennalta, miten tulee toimia pommi-iskun osuessa omaan rakennukseen.

Ruotsissa kuten Suomessakaan alle 15-vuotiaat eivät voi joutua varsinaiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen. Vielä tämän ikärajan jälkeenkin nuorille jaetaan rikoksista kevyempiä tuomioita. Sen seurauksena rikolliset värväävät nuorisoa, aseistavat heitä pommein sekä käsiasein ja lähettävät sotimaan jengisotiin.

Maahanmuuttajalähiöitä hallussaan pitävien rikollisjengien toimintaa on helpottanut se, että Ruotsissa on suvaitsevainen oikeusjärjestelmä. Myöskään poliisien koulutuksessa ei oltu varauduttu pahimpaan, joka lopulta tapahtui.

Polttopisteessä Botkyrkan lähiö

Tuoreimmat ruotsalaiset kauhutarinat ovat peräisin Botkyrkan lähiöstä Tukholman lounaisosista. Melkein puolet väestöstä asuu virallisen kielen mukaan ”haavoittuvaisilla alueilla”. Neuding selventää, että käsite on poliisin poliittisesti korrekti tapa viitata maahanmuuttajaenemmistöön ja rikollisverkostojen vahvaan otteeseen alueista. Maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsilla on vaikeuksia koulussa, ja he ovat otollisia värvättäviä rikollisjengeihin.

Ongelmaan on yritetty hakea ratkaisuja, mutta harva yritys on Neudingin mukaan epäonnistunut yhtä pahasti kuin julkisesti tuetut ”nuorisokeskukset”. Botkyrkassa nuorisokeskukset eivät onnistuneet pitämään nuoria poissa kaduilta, vaan pikemminkin niistä tuli jengien päämajoja. Suomessa uutisoitiin jo vuonna 2010 ammuskelusta Botkyrkan nuorisotalossa. Yli kymmenen vuoden aikana tilanne on vain pahentunut entisestään.

Nyt poliisi kommentoi avoimesti, että keskukset olivat taukopaikkoja, joissa jengiläiset kävivät rikollisen toimintansa lomassa pelaamassa videopelejä. Kovan luokan rikollisten kerrotaan ilmaantuneen nuorisokeskukseen luotiliivit päällä. Keskuksista löydettiin myös aseita ja huumeita. Taustaltaan sosiaalidemokraatti pormestari Ebba Östlin julisti, että nuorisokeskuksista oli tullut osa ongelmaa. Hän vaati keskuksia suljettavaksi.

Rikollisjengit havittelevat poliittista valtaa

Yllättäen vain muutama viikko sitten Östlin syrjäytettiin oman puolueensa kokouksessa. Östlinin tukijoiden mukaan häntä vastaan masinoitiin rangaistus siitä, että hän nousi uhmaamaan jengirikollisuutta. Viisikymmentä uutta puolueen jäsentä ilmestyi kuin marssitettuna kokoukseen. Useilla heistä löytyi kytköksiä Botkyrkan rikollisjengeihin.

Sosiaalidemokraattinen puolue kiistää väitteet soluttautumisesta. Sen mukaan puolueen sisällä oltiin vain tyytymättömiä Östlinin johtajuuteen. Tutkivien journalistien paljastamien kytkösten perusteella päätös puolueen paikallisesta johtajavalinnasta oli kuitenkin riippuvainen jengirikollisten avusta.

Ruotsin valtiollinen hallinto on määrännyt komitean tutkimaan koko koulutusjärjestelmää ja erityisesti sen alaisuuteen lukeutuvia organisaatioita. Erityisenä huolena on se, ovatko laitokset sitoutuneet pohjoismaisen yhteiskunnan demokraattisiin arvoihin. Toisin sanoen, valtio pyrkii paikantamaan koulujärjestelmän alttiutta rinnakkaisyhteiskunnalle ja islamistiselle ääriainekselle.

Valtio on myös ottanut tehtäväkseen selvittää rikollisten soluttautumista politiikkaan. Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer ilmoitti erillisestä tutkinnasta koskien rikollistahojen poliittista painostusta. Keskustaoikeistolaista moderaattipuoluetta edustava Strömmer on joutunut myöntämään, ettei rikollisten valta rajoitu pelkästään sosiaalidemokraatteihin. Moderaattipuolue joutui jo kuusi vuotta sitten saman kaltaisen skandaalin kohteeksi, kun puolueen paikallinen johtaja savustettiin paikaltaan Botkyrkassa. Samalla alueella vuonna 2018 vihreiden muslimipoliitikko tarjosi Ruotsin kokoomukselle 3000 ääntä vastineeksi moskeijan rakennusluvasta.

Rinnakkaisyhteiskunta yllätti ruotsalaiset

Brittilehti hämmästelee erityisesti Ruotsin korkeita väkivaltatilastoja. Södertäljen kaupungissa Botkyrkan lähellä väkiluku on vain hieman alle 100 000. Silti viime vuonna siellä ammuttiin yhtä paljon ihmisiä kuoliaaksi kuin Lontoossa. Poliisi teki ensimmäiset havaintonsa rikollisten soluttautumisesta paikallispolitiikkaan jo vuonna 2011.

Näkyvä rikollisuus kuten väkivalta ja huumekauppa muodostivat vasta yhden rikollisen toiminnan tason. Keskitasolla tapahtui talousrikoksia ja verkostojen ylläpitoa, kun taas ylimmän tason rikollisilla tiedettiin olevan keinoja vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan, politiikkaan ja talouteen.

Göteborgissa Ruotsin toisiksi suurimmassa kaupungissa kunta on rikollisten kohdistaman paineen alla. Kesällä 2021 kymmenet haastatellut julkisen sektorin työntekijät paljastivat, että rikollisperheet ja jengit olivat onnistuneet painostamaan viranomaisia olemaan puuttumatta ase- ja huumekauppaan. Haastatellut viranomaiset kertoivat voimattomuuden tunteestaan. Heidän ei ollut mahdollista raportoida edes tilanteista, joissa lapsia oli vaarassa.

Ruotsalaisille uusi ja vieras ongelma on kunniaväkivalta sekä laajempi ”kunniasorto”. Se kohdistuu pääosin naisiin ja lapsiin, eikä se ole länsimaisen ihmisoikeuskäsityksen mukaista. Göteborgin paikallispolitiikassa onkin noussut huoli siitä, pystyykö yhteiskunnan apu enää edes saavuttamaan kunniasorron kohteeksi joutuneita ihmisiä. Järjestäytynyt rinnakkaisyhteiskunta pyrkii pitämään ihmisiä otteessaan ja samalla torjumaan pohjoismaisen yhteiskuntajärjestyksen viranomaisineen.

Ruotsin tilanne näyttää synkältä, eikä käännettä ole näkyvissä. Karuun todellisuuteen heränneet päättäjät eivät enää unelmoi maahanmuuton ja monikulttuurisuuden siunauksesta. Pääministeri Ulf Kristersson sanoo olevansa lähitulevaisuuden suhteen pessimistinen: ”Tilanne tulee olemaan todella, todella paha.”