EK vaatii kaikki SAK:n liitot yhteiskuntasopimusneuvotteluihin

Elinkeinoelämän keskusliitto EK toi lunta tupaan yhteiskuntasopimusneuvotteluiden uusimmassa vaiheessa. EK ilmoitti iltapäivällä SAK:n myönteisen päätöksen jälkeen, että se haluaa kaikki SAK:laiset liitot mukaan neuvotteluihin. Tällä hetkellä jo 40 prosenttia SAK:n liitoista on ilmoittanut jäävänsä neuvotteluista ulos, eikä EK pidä sopimuksen kattavuutta riittävänä. Ennen tätä ei neuvotteluita aloiteta.

– Kattavuutta pitää parantaa ja sitten arvioidaan tilannetta uudelleen, kun ja jos muutoksia tapahtuu, toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi EK:n tiedotustilaisuudessa.

Toisille on vaikeaa jakaa niukkuutta

Häkämies korosti, että hän toivoo liittojen palaavan neuvottelupöytään mieluummin päivien kuin viikkojen päästä. Toukokuun loppuun on lyhyt aika ja pöydällä on paljon asioita neuvoteltavana: kaikki aika tarvitaan. Häkämies ei asettanut kuitenkaan mitään tiukkoja päivämääriä neuvotteluiden ehdoksi.

– On hirveän tärkeää, että alleviivaan tätä: luonnollisesti neuvotteluiden aloittamisen pitäisi olla kattavaa. Nyt 40 prosenttia SAK:n liitoista, sen jäsenistöstä, on ilmoittanut, että he eivät mene pöytiin neuvottelemaan palkkaratkaisuista eivätkä kilpailukykysopimuksen asioista tai paikallisen sopimisen edistämisestä. Se on eri asia kuin että neuvotellaan ja katsotaan sitten, mikä on kattavuus.

Hän sanoi, että nyt on rakennettu vaikeaa sopimusta jo 10 kuukautta. Juuri siksi kattavuutta tarvitaan.

– On hirveän vaikeaa sanoa jollekin ammattiliitolle, että teidän puolestanne on sovittu palkkaratkaisu nollatasolla vuodeksi eteenpäin tai miinukset toteutuvat teillä, mutta ei 40 prosentilla muista palkansaajista. Tämä lähtökohta on ymmärrettävä ja sen takia tätä on pidetty esillä ja pidetään, Häkämies perusteli.

EK on valmis Suomen malliin

Hän korosti EK:n tulleen itse neuvotteluissa vastaan. Syksyllä järjestöä moitittiin liittokohtaisten sopimusten vaatimisesta. EK muutti kantaansa, kun sopimuksiin ilmaantui vuoden nollaratkaisu, jolloin liittokierros alkaisi vasta syksyllä 2017. Liittokierroksen vaatimisesta luovuttiin, jotta sopimusneuvotteluissa edettäisiin.

EK on kuitenkin valmis keskustelemaan Suomen mallista varsinkin, jos se perustuu Ruotsin malliin, jossa vientialat määräävät palkankorotusten tahdin, eivätkä muut alat potki siitä yli.

– Ruotsissa on tätä sovellettu jo noin 20 vuotta ja se selittää osaltaan Ruotsin hyvää menestystä, Häkämies sanoi.