

LEHTIKUVA
EK vaatii kaikki SAK:n liitot yhteiskuntasopimusneuvotteluihin
Elinkeinoelämän keskusliitto EK toi lunta tupaan yhteiskuntasopimusneuvotteluiden uusimmassa vaiheessa. EK ilmoitti iltapäivällä SAK:n myönteisen päätöksen jälkeen, että se haluaa kaikki SAK:laiset liitot mukaan neuvotteluihin. Tällä hetkellä jo 40 prosenttia SAK:n liitoista on ilmoittanut jäävänsä neuvotteluista ulos, eikä EK pidä sopimuksen kattavuutta riittävänä. Ennen tätä ei neuvotteluita aloiteta.
– Kattavuutta pitää parantaa ja sitten arvioidaan tilannetta uudelleen, kun ja jos muutoksia tapahtuu, toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi EK:n tiedotustilaisuudessa.
Toisille on vaikeaa jakaa niukkuutta
Häkämies korosti, että hän toivoo liittojen palaavan neuvottelupöytään mieluummin päivien kuin viikkojen päästä. Toukokuun loppuun on lyhyt aika ja pöydällä on paljon asioita neuvoteltavana: kaikki aika tarvitaan. Häkämies ei asettanut kuitenkaan mitään tiukkoja päivämääriä neuvotteluiden ehdoksi.
– On hirveän tärkeää, että alleviivaan tätä: luonnollisesti neuvotteluiden aloittamisen pitäisi olla kattavaa. Nyt 40 prosenttia SAK:n liitoista, sen jäsenistöstä, on ilmoittanut, että he eivät mene pöytiin neuvottelemaan palkkaratkaisuista eivätkä kilpailukykysopimuksen asioista tai paikallisen sopimisen edistämisestä. Se on eri asia kuin että neuvotellaan ja katsotaan sitten, mikä on kattavuus.
Hän sanoi, että nyt on rakennettu vaikeaa sopimusta jo 10 kuukautta. Juuri siksi kattavuutta tarvitaan.
– On hirveän vaikeaa sanoa jollekin ammattiliitolle, että teidän puolestanne on sovittu palkkaratkaisu nollatasolla vuodeksi eteenpäin tai miinukset toteutuvat teillä, mutta ei 40 prosentilla muista palkansaajista. Tämä lähtökohta on ymmärrettävä ja sen takia tätä on pidetty esillä ja pidetään, Häkämies perusteli.
EK on valmis Suomen malliin
Hän korosti EK:n tulleen itse neuvotteluissa vastaan. Syksyllä järjestöä moitittiin liittokohtaisten sopimusten vaatimisesta. EK muutti kantaansa, kun sopimuksiin ilmaantui vuoden nollaratkaisu, jolloin liittokierros alkaisi vasta syksyllä 2017. Liittokierroksen vaatimisesta luovuttiin, jotta sopimusneuvotteluissa edettäisiin.
EK on kuitenkin valmis keskustelemaan Suomen mallista varsinkin, jos se perustuu Ruotsin malliin, jossa vientialat määräävät palkankorotusten tahdin, eivätkä muut alat potki siitä yli.
– Ruotsissa on tätä sovellettu jo noin 20 vuotta ja se selittää osaltaan Ruotsin hyvää menestystä, Häkämies sanoi.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


SAK:n hallitukselta vihreää valoa kilpailukykysopimukselle

Lyly: ”Toivon, että tästä tulee kattava ratkaisu”

Lindström: ”Minä iloitsen uusista työpaikoista”

Hallitus on hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen

Perussuomalaiset neuvottelutuloksesta: Historiallinen saavutus

Ministeri Lindström: ”Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on”
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.